Vaihtoehtoja raskauden aikaisen masennuksen hoitoon

Vaihtoehtoja ovat psykoterapia, akupunktuuri, hieronta ja sähköhoito.

Vaikka raskaus on ilon aikaa useille naisille, jotkut kärsivät sen aikana masennuksesta ja muista mielialahäiriöistä. Saatavilla oleva, joskin rajoittunut data, kertoo, että 7,5 % raskaana olevista naisista sairastuu vakavaan masennukseen ja toiset 7 % lievään masennukseen ennen synnytystä.

Kasvava konsensus on, että raskauden aikaista masennusta tulee hoitaa sekä äidin, että kehittyvän sikiön terveyden vuoksi. Hoitamaton masennus raskauden aikana lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä sekä todennäköisyyttä synnyttää ärtyisä ja väsynyt, normaalia matalapainoisempi lapsi.

Lääkitys on yksi vaihtoehto synnytystä edeltävän masennuksen hoitoon. Vuonna 2003 13 % raskaana olevista naisista käytti masennuslääkkeitä jossain vaiheessa odotusaikaansa. Useat lääkärit kuitenkin raportoivat, että naiset kieltäytyvät useimmiten lääkehoidosta raskauden aikana, koska eivät tahdo sikiön altistuvan lääkeaineille.

APA:n (American Psychiatric Association) ja ACOG:n (American College of Obstetricians and Gynecologists) vuonna 2009 yhdessä julkaisemat suositukset tarjoavat yksityiskohtaiset neuvot hoitohenkilöstölle. Käytännössä APA-ACOG -ohjeistus suosittelee lievästä keskivaikeaan masennukseen sairastuneille, raskaana oleville naisille hoidoksi psykoterapiaa ja lääkehoitoa odottajille, jotka ovat joko vakavasti masentuneita, kärsivät psykoosista tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ovat yrittäneet itsemurhaa tai joilla on samaan aikaan ilmeneviä, lääkehoitoa vaativia mielialahäiriöitä.

Ikävä kyllä, lääkehoidon vaihtoehdoista on olemassa vasta vähän tutkimustietoa, oli kyse sitten psykoterapiasta tai muista vaihtoehdoista. Tästä johtuen päätös hoidon etenemistavasta on aina tapauskohtainen ja riippuu sekä potilaan preferensseistä, että hoitohenkilöstön ja lääkärin kokemuksesta.

Psykoterapia

Vain yhdessä satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa on arvioitu psykoterapian vaikutusta synnytystä edeltävään masennukseen. Tällöin tutkittiin henkilöiden välisen psykoterapian toimintaa. Tämä terapiamuoto on selkeä, hyvin strukturoitu psykoterapia, joka keskittyy siihen, kuinka potilas voi parantaa mielialaansa keskittymällä vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Tutkija Columbia University –yliopistosta ovat muovanneet perinteisen vuorovaikutusterapian raskaiden naisten tarpeita varten, kuten auttamaan naisia kohtaamaan siirtymä uuteen (tai kasvavaan) vanhemman rooliin, tai esimerkiksi pärjäämään raskauteen liittyvien komplikaatioiden kanssa.

Arvioidakseen sovelluksensa toimivuutta raskaudenaikaisen masennuksen hoidossa, tutkijat värväsivät 50 matalatuloista, raskaana olevaa naista, joilla oli diagnosoitu vakava masennus DSM-IV –kriteeristön perusteella. Naisille määrättiin satunnaisesti joko vuorovaikutusterapiaa tai vanhemmuuskoulutusohjelmaan, jossa käsiteltiin aiheita kuten kasvatustaitoja sekä varhaislapsuuden kehitystä. Molempien ryhmien naiset osallistuivat 45-minuuttiseen viikoittaiseen tapaamiseen 16 viikon ajan.

Kolmella standardityökalulla arvioituna mieliala parantui molemmissa ryhmissä, vaikkakin vuorovaikutusterapiaan reagoineiden naisten mieliala parantui nopeammin ja huomattavasti enemmän kuin vanhemmuuskasvatusta saaneilla naisilla. Esimerkiksi Hamiltonin masennusasteikolla arvioituna mieliala parani merkittävästi vuorovaikutusterapiaan osallistuneista naisista 11:llä 21:stä (52 %), kun vanhemmuuskasvatusryhmässä vastaava luku oli 5 17:stä (29 %).

Pitkälti tähän tutkimukseen perustuen APA-ACOG -ohjeet suosittelevat vuorovaikutusterapiaa vaihtoehtona raskausajan masennukseen. Raskaina oleville tehtyjen alustavien tutkimusten ja muissa populaatiossa tehtyjen satunnaistettujen, kontrolloitujen tutkimuksien perusteella kognitiivinen käyttäytymisterapia on toinen vaihtoehto hoidoksi. Tukevan psykoterapian ja psykodynaamisen terapian soveltuvuudesta on vähemmän todisteita. Koska tutkimuksia psykoterapiamuotojen sopivuudesta erilaisille potilaille on vasta vähän, lääkäreitä ja potilaita neuvotaan tekemään päätös kokemuksiin ja henkilökohtaisiin preferensseihin perustuen.

Akupunktio ja hieronta

Akupunktiossa pieniä neuloja pistellään tietyille kehon alueille oireiden helpottamiseksi. Aasiasta lähtöisin oleva hoito pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan sairaudet johtuvat epätasapainosta ”elämän energiassa” (qi), joka voidaan palauttaa tasapainoon stimuloimalla akupunktiopisteitä. Vaikka Cochrane Collaboration-asiantuntijaryhmän tekemässä katsauksessa todettiin, ettei akupunktion suositteluun hoitomuotona ole riittävästi todistusaineistoa useimpien masennuspotilaiden kohdalla, havaittiin katsauksen jälkeen julkaistussa satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa, että tietyn tyyppinen akupunktio voi auttaa synnytystä edeltävästä masennuksesta kärsiviä naisia.

Kuten useimmat muutkin akupunktion tutkintaan kriittisesti suhtautuneet, myös Cochrane-tutkijat painottivat plasebo-efektin kontrolloinnin vaikeutta sekä käytetyn hoitomuodon ”salaamista” tutkimukseen osallistujilta. Tutkijat Stanfordin yliopistosta suunnittelivatkin oman tutkimuksensa akupunktion käytöstä raskaana olevien naisten hoidosta juuri näitä huolia silmällä pitäen.

Tutkijat värväsivät 150 raskaana olevaa naista, joilla oli diagnosoitu vakava masennus DSM-IV -kriteeristön perusteella. Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän 52 jäsentä hoidettiin erityisesti masennuksen hoitoon suunnitellulla, spesifillä akupunktiolla, toisen ryhmän 49 jäsentä toisella akupunktiomuodolla (aktiivinen kontrolli) ja viimeisen, kolmannen ryhmän 49 jäsentä saivat hierontaterapiaa (plasebokontrolli). Tutkijat pyrkivät myös eliminoimaan vääristymän, joka voi ilmetä, kun hoitajat tai potilaat odottavat hoidon olevan tuloksellista. Tämä tehtiin salaamalla käytetty akupunktiotyypin sekä osallistujilta, että akupunktion antajilta. (Kokeneet akupunktioasiantuntijat suunnittelivat hoidot, mutta itse fyysisen hoitosuorituksen tekivät harjoittelijat, jotka eivät tunteneet potilaiden diagnooseja.)

Kaikissa hoitomuodoissa kokeeseen osallistujat kävivät kahdeksan viikon aikana läpi yhteensä 12 hoitokertaa. Tutkimuksen päättyessä masennusta varten tarkoitettua akupunktiohoitoa saaneet naiset olivat huomattavasti todennäköisemmin hyötyneet hoidosta (hyötyminen määriteltiin tässä tapauksessa matalampina pisteinä Hamiltonin masennusasteikolla). Tutkijat raportoivat, että 63 % masennukseen suunniteltua akupunktiohoitoa saaneista hyötyi hoidosta, kun sama lukema tavallista akupunktiohoitoa saaneessa aktiivisessa kontrolliryhmässä oli 38 % ja hierontahoitoa saaneessa plasebokontrolliryhmässä 50 %. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja remissioasteissa – Hamilton-asteikolla arvioituna noin kolmannes kaikkien ryhmien jäsenistä ei enää tietyn ajan jälkeen ollut masentunut.

Tutkimuksen mukaan akupunktio voi olla vaihtoehto synnytystä edeltävän masennuksen hoidossa, mutta myös hieronnasta voi olla apua. Tutkijat arvelevat, että molemmat hoidot helpottavat raskauden aiheuttamaa fyysistä epämukavuutta ja parantavat siten mielialaa.

Lisätukea hieronnan hyödyllisyydelle antaa myös University of Miami Medical Schoolin tutkijoiden suorittama, hieman vähemmän tarkka tutkimus. Siinä tarkkailtiin 84 masentunutta, raskautensa toisella kolmanneksella olevaa naista. On huomioitava, että tutkijat eivät julkaisseet naisten mielialan arviointimenetelmiin liittyviä yksityiskohtia. He jakoivat tutkimukseen osallistujat sattumanvaraisesti kolmeen ryhmään. Hierontahoitoryhmään määrätyt saivat 20 minuuttia kestävän hierontahoidon 2 kertaa viikossa 16 viikon ajan. Aktiivikontrolliryhmässä naiset oppivat ja harjoittelivat lihasten rentoutusta itsenäisesti saman ajanjakson. Toisessa kontrolliryhmässä naiset saivat vain normaalia synnytystä edeltävää hoitoa. Tutkijat pyysivät naisia arvioimaan mielialaoireitaan viikoilla 1 ja 16 ja havaitsivat, että hierontahoitoryhmään kuuluneet raportoivat huomattavasti matalampia ahdistuksen, masennuksen sekä jalka- ja selkäkivun tasoja verrattuna kahteen kontrolliryhmään.

Sähköhoito

APA-ACOG –ohjeistukset suosittelevat sähköhoitoa (electroconvulsive therapy, ECT) hoitovaihtoehtona sellaisille raskaana oleville naisille, joilla on joko todettu vakava masennus, joka ei ole parantunut masennuslääkkeillä, kohonnut itsemurhariski tai psykoottinen masennus. Myös potilas itse saattaa pitää sähköhoitoa lääkitystä parempana vaihtoehtona.

Ohjeistuksissa huomautetaan, että sähköhoito on turvallista, kunhan sekä raskaana olevaa naista, että sikiötä tarkkaillaan huolellisesti. (Ennen hoitoa voidaan esimerkiksi tarkastaa kohdunsuun tila sekä tarkkailla sikiön sydänkäyrää hoidon aikana. Sähköhoito voi harvinaisissa tapauksissa laukaista supistuksia, mutta toimenpide ei lisää ennenaikaisen synnytyksen tai keskenmenon riskiä.) Eräs katsaus ehdottaakin, että annettaessa sähköhoitoa raskaana olevalle naiselle, tulisi hoitoa antavassa tiimissä olla mukana anestesiologi, psykiatri sekä obstetrikko.

Kirkasvalohoito

Kirkasvalohoito auttaa säätelemään sirkaadista rytmiä, joka puolestaan vaikuttaa uneen ja mielialaan. Hoitoa annostellaan valaistusvoimakkuuden yksikköjen, luksien perusteella. (Suoran auringonvalon voimakkuus voi olla esimerkiksi 50 000 luksia, sisävalon noin 100 luksia.)

Tutkijat Yalen yliopistosta suorittivat valohoidon tehokkuuden selvittämiseksi plasebo-kontrolloidun kaksoissokkokokeen 10 raskaana olevalle, vakavasta masennuksesta kärsivälle naiselle. Tutkijat jakoivat naiset satunnaisesti kahteen ryhmään, joissa naiset saivat joko aitoa kirkasvalohoitoa (7 000 luksia) tai plasebohoitoa (500 luksia). Mielialat olivat parantuneet molemmissa ryhmissä viiden viikon hoitojakson jälkeen, mutta aidon hoidon tai plasebon välillä ei ollut merkittävää eroa. Tällä hetkellä aiheesta ei ole vielä riittävästi tuloksia, joten kirkasvalohoitoa ei vielä voida suositella vaihtoehdoksi raskausajan masennuksen hoitoon.

Copyright © 2010 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.