Lääkärikirja: Kolesteroli - aiheuttaja, oireet ja hoito
Artikkeli
Kolesteroli
Lue lisää aiheesta: : Kolesteroli

Kolesteroli on elimistöön normaalisti kuuluva aine. Korkea kolesteroli lisää kuitenkin riskiä valtimoiden kalkkeutumiselle eli ateroskleroosille ja sitä kautta valtimotaudeille eli muun muassa sepelvaltimotaudille, aivohalvauksille ja katkokävelylle.

 

Valtimoiden ahtautuminen heikentää veren kulkeutumista valtimon suonittamille alueille. Oireena tästä voi olla kipu, kuten rintakipu tai alaraajakipu. Myös äkkikuolema voi olla sepelvaltimotaudin ensioire. Poikkeavien rasva-arvojen taustalla ovat mm. epäterveellinen ruokavalio, alkoholin käyttö ja perinnöllinen alttius.

 

Hoidossa tärkeintä on elämäntapahoito. Kun se ei riitä, joudutaan kolesteroliarvoja parantamaan lääkkein.

 

Yleistä

 

Kolesteroli on elimistöön kuuluva, muun muassa sappihappojen, solukalvojen ja tiettyjen hormonien valmistumiseen tarvittava lähtöaine. Se kulkee veressä lipoproteiineina valkuaisaineisiin sitoutuneena. Valtimotaudissa kolesteroli saostuu verisuonten seinämiin ja muodostaa verisuonia ahtauttavia muutoksia (ks. kuva).

 

Oireet

 

Korkeaa kolesterolia ei voi tuntea, se täytyy mitata. Kolesteroli ei itse aiheuta minkäänlaisia oireita, vaan on mukana yhtenä riskitekijänä lisäämässä valtimotautien todennäköisyyttä. Kolesterolin aiheuttamat valtimotaudit aiheuttavat kuitenkin monenlaisia oireita, pahimmassa tapauksessa äkkikuoleman.

 

Veren rasva-arvojen poikkeaminen suositelluista raja-arvoista lisää verisuonia ahtauttavien valtimotautien todennäköisyyttä muiden riskitekijöiden ohella. Tällaisia valtimotauteja ovat erityisesti sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja alaraajojen valtimotauti.

 

Sepelvaltimotauti aiheuttaa sydämeen verta tuovien valtimoiden tukkeutumisen ja sydänlihaskuolion eli sydäninfarktin, joka ilmenee rintakipuna, pahimmillaan äkkikuolemana. Aivovaltimotauti tukkii aivojen verenkierron ja voi aiheuttaa vakavan aivovaurion, joka voi ilmetä esimerkiksi dementiana. Alaraajojen valtimotauti tukkii vastaavasti jalkoihin verta vievät valtimot, jolloin oireena on alaraajojen väsyminen, kipu ja puutuminen rasituksessa.

 

Rasva-arvojen parantaminen vähentää näiden hyvin yleisten tautien kehittymisen ja pahenemisen riskiä ja on siksi tärkeää. Muita valtimotautien riskitekijöitä ovat miessukupuoli, ikä, tupakointi, verenpaine, diabetes, sukurasite ja lihavuus.

 

Aiheuttaja

 

Poikkeavien kolesteroliarvojen taustalla on yleensä kolesterolille epäsuotuisat elämäntavat, kuten kovien rasvojen käyttö, pehmeiden rasvojen vähäinen käyttö, liikunnan vähyys, tupakointi, liikapaino ja vähäinen ruokavalion kuitumäärä. Myös kananmunan keltuaisen sisältämä kolesteroli huonontaa veren kolesteroliarvoja.

 

Kolesteroliarvoja voivat muuttaa ohimenevästi mm. paasto, raskaus ja alkoholinkäyttö. Taustalla voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, maksasairaus, munuaisvaivat, anoreksia tai tietyt lääkkeet. Kolesterolipoikkeavuudet voivat olla myös perinnöllisistä syistä johtuvia.

 

Diagnoosi

 

HDL-kolesteroli on ns. hyvä kolesteroli ja sen suuri määrä veressä vähentää valtimotautien riskiä. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista kuten esim. valtimon seinämästä. LDL-kolesteroli on ns. paha kolesteroli. LDL:n suuri määrä veressä on valtimotautien vaaratekijä. Kokonaiskolesteroliin lasketaan kaikki veressä kulkeva kolesteroli, sekä hyvä että paha. Veren kolesteroliarvoista mitataan myös kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdetta sekä triglyseridejä. Myös niiden korkea pitoisuus on osoittautunut valtimotautien riskitekijäksi. Tärkeimmät kolesterolit valtimotautiriskin kannalta ovat kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli.

 

Veren kolesteroliarvot voidaan määrittää verikokein. Tarkoituksena on löytää mahdollinen dyslipidemia eli tilanne, jossa jokin tietyistä veren kolesterolipitoisuuksista poikkeaa raja-arvosta. Dyslipidemian diagnoosia varten arvot määritetään yleensä kahdesti, jotta virhelähteiltä vältyttäisiin. Nykysuositusten mukaan kokonaiskolesterolin olisi hyvä olla alle 5, kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhteen alle 4, LDL-kolesterolin alle 3, triglyseridien alle 2 ja HDL-kolesterolin yli 1.

 

Laboratoriotutkimukset:

 

Suuren riskin henkilöillä kolesteroliarvojen rajat ovat vieläkin tiukemmat. Heillä kokonaiskolesterolin olisi hyvä olla alle 4.5 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 2.5 mmol/l. Suuren riskin henkilöitä ovat ne, joilla on jo valtimotauti, diabetes tai sydän- ja verisuonitautikuoleman kokonaisvaara on suuri.

 

Hoito ja seuranta

 

Kolesteroliarvoja voidaan parantaa elämäntapahoidolla ja lääkkein. Elämäntapahoidossa tärkeimpiä asioita ovat tupakoinnin lopettaminen, kovan rasvan korvaaminen pehmeillä rasvoilla, kuitupitoisten ruoka-aineiden lisääminen ruokavalioon, kasvistanolia tai kasvissterolia sisältävien tuotteiden käyttäminen osana ruokavaliota, liikunnan lisääminen ja liikapainon vähentäminen.

 

Lääkehoitoon ryhdytään, jos elämäntapahoito ei onnistu tai jos se ei riitä. Statiinit ovat käytetyimpiä ja tutkituimpia kolesterolilääkkeitä. Ne ovat hyödyllisiä sepelvaltimotaudissa sekä aivovaltimoiden ja myös alaraajojen valtimoiden ahtaumien ehkäisyssä ja hoidossa. Statiinit ovat osoittautuneet pitkäaikaisissa tutkimuksissa turvallisiksi lääkkeiksi. Yleisin haittavaikutus statiineilla on lihaskipu. Hyvin harvoin esiintyy myös vakavampia lihastulehduksia.

 

Kolesterolilääkkeinä käytettäviä statiineja ovat mm.: simvastatiinilovastatiini, pravastatiini, fluvastatiini, atorvastatiini, serivastatiini,
rosuvastatiini ja pitavastatiini.

 

Muita kolesterolilääkkeitä ovat fibraatit, (mm. betsafibraatti, gemfibrotsiili, fenofibraatti) ja resiinit (mm. kolestyramiini ja kolestipoli). Fibraatteja käytetään triglyseridipitoisuuden pienentämiseen. Resiinejä käytetään tarvittaessa statiinien rinnalla ja jos muut lääkkeet eivät sovellu käytettäväksi. Myös guarkumi, etsetimibi ja eräät muut lääkeaineet vaikuttavat kolesteroliarvoihin.

 

Yleisyys

 

Poikkeavat kolesteroliarvot ovat Suomessa erittäin yleisiä. Vuonna 2006 kolesterolilääkkeitä käytti yli 500 000 suomalaista. Kokonaiskolesterolipitoisuuden pitoisuus on yli 5.0 eli yli suositellun raja-arvon jopa 60 %:lla aikuisväestöstä. Myös LDL-kolesterolipitoisuuksien poikkeavuus on yleistä. HDL-kolesteroli on alle raja-arvon noin joka viidennellä. Kolesteroliarvot ovat lähiaikoina Suomessa parantuneet, mutta hyvä kehitys on hidastunut oleellisesti. Tärkeää olisi saada kolesteroliarvoja edelleen paremmiksi, jotta valtimotaudeilta vältyttäisiin.

 

Perinnöllisyys

 

Joskus poikkeavat veren kolesteroliarvot voivat johtua perinnöllisestä kolesterolisairaudesta. Tärkein viite tällaisen taudin mahdollisuuteen on vanhemmalla, sisaruksella tai lapsella huomattavan nuorena diagnosoitu valtimotauti.

 

Tärkeimmät perinnölliset dyslipidemiat ovat familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia, familiaalinen hyperkolesterolemia ja tyypin III hyperlipidemia. Familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavat ovat suuressa riskissä saada valtimotauti, joten heidän hyvä lääkityksensä on erityisen tärkeää. Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnoosi varmennetaan verinäytteen geenitutkimuksella.

 

Perinnöllisen dyslipidemian tutkimiseen on aihetta, jos lähisukulaisella on todettu varhainen valtimotauti tai jos lähisukulaisella on viitteitä perinnöllisestä dyslipidemiasta. Lähisukulaisella tarkoitetaan tässä vanhempia, sisaruksia, lapsia ja isovanhempia. Tutkimukseen sisältyvät kolesterolimittaukset ja lääkärin arvio tilanteesta.

 

Ennuste

 

Huonot kolesteroliarvot ovat tärkeä valtimoiden ahtautumisen syy. Kolesterolilla on olennainen vaikutus sepelvaltimotaudin synnyssä. Kun keski-ikäisellä miehellä kolesteroliarvo suurenee arvosta 5.0 arvoon 6.5, kuoleman riski kaksinkertaistuu. Kun kolesteroliarvo nousee arvoon 8.0, riski on nelinkertainen. Kolesteroli ei kuitenkaan ole ainoa riskitekijä, vaan oleellisena osana yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa se lisää valtimotautien ja niiden aiheuttaminen tapahtumien todennäköisyyttä.

 

Lähteet

 

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito. 2.4.2009.

 

Dyslipidemioiden lääkehoito. Lääkärin käsikirja. 17.8.2009

 

Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen. Kolesteroli kohdalleen -potilasohje. Potilasohjeet. Suomen Sydänliitto ry.

 

Nienstedt W ym. (toim.) 2002, Lääketieteen termit. 4. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

 

Dyslipidemiat, potilasversio. Käyvän hoidon potilasversiot. 20.10.2004. Tellervo Aho, Matti Tikkanen ja Timo Strandberg.

 

Dyslipidemioiden luokittelu. Lääkärin käsikirja. 18.2.2005. Hannu Vanhanen ja Timo Strandberg.

 

Dyslipidemian selvittely. Lääkärin käsikirja. 18.2.2005. Hannu Vanhanen ja Timo Strandberg.

 

Dyslipidemioiden seulonnan strategiat ja tärkeysjärjestys. Lääkärin käsikirja. 8.03.2005. Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen.

 

Dyslipidemioiden hoidon tavoitteet ja valinta. Lääkärin käsikirja 8.3.2005. Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen.

 

Suurentuneen kolesterolipitoisuuden ruokavaliohoito. Lääkärin käsikirja. 18.5.2005. Hannu Vanhanen ja Timo Strandberg.

 

Lipiditutkimukset ja niiden virhelähteet; LDL-kolesteroli. Lääkärin käsikirja. 5.3.2005. Hannu Vanhanen ja Timo Strandberg.

 

LDL-kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti. Duodecim. 2006;122(14):1747-56.Ari Palomäki ja Petri T. Kovanen.

 

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 27.8.2010.

3.05.2007
Kirjoittaja
Sisällöntuotanto

toimitus, Terve Media Oy

Google+ -profiili

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Makea ja pähkinäinen suunnitelma paremmalle kolesterolille ja verenpaineelle
Suurinta osaa suosittelemistamme strategioista verenpaineen ja kolesterolin alentamiseen ei voi kutsua hauskoiksi. Liikunta, terveellisen...
Artikkeli
Kolesteroli-tietopaketti
Kolesteroli on elimistöön kuuluva, muun muassa sappihappojen, solukalvojen ja tiettyjen hormonien valmistumiseen tarvittava lähtöaine. Se kulkee...
Artikkeli
7 syytä korkeaan kolesteroliin
Onko sinulla korkeat kolesteroliarvot? Et ole ainoa. Poikkeavat kolesteroliarvot ovat Suomessa erittäin yleisiä ja kolesterolilääkkeitä käyttää noin...
Artikkeli
HDL-kolesteroli
HDL-kolesteroli eli kansankielessä ns. hyvä kolesteroli koostuu HDL-hiukkasista, jotka sisältävät proteiineja ja rasvoja. HDL-hiukkasten tehtävänä...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Kolesteroli on elimistössä tärkeä ainesosa. Sitä tarvitaan mm. solujen...
Artikkeli
Ravinnon rasvat ovat olleet vilkkaan keskustelun kohteena. Omegat, transrasvat...

Viimeisimmät blogikirjoitukset