Esiintymisjännitys – 5 vinkkiä

1. Hyväksy se, että jännität. Ole armollinen itseäsi kohtaan.

On ihan tavallista, että kädet tärisevät, maha menee sekaisin ja sydän hakkaa – tai mitä nyt itse kullakin – kun edessä on esiintyminen. Moni esiintyvä taiteilijakin jännittää, ja joku saattaa jopa oksentaa ennen keikkaa.

Älä usko sitä nykymaailman kovaa puhetta, joka toistelee, että esimerkiksi joka ikisessä työssä pitäisi nykyään ”osata esiintyä”. Kaikkien ei tarvitse olla huippuesiintyjiä ja ulospäin suuntautuneita pälpättäjiä.

Näin puhuu pitkään esiintymisjännittäjien kanssa työtä tehnyt psykologi-psykoterapeutti Minna Martin – joka jännittää esiintymistä itsekin. Hän työskentelee muun muassa opiskelijoiden kanssa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä ja kouluttaa opettajia ja terveydenhuollon ammattilaisia esiintymisjännitykseen liittyen ympäri Suomea.

Kouluissa hän kyseenalaistaa sellaiset työtavat, joissa lapsi tai nuori pannaan turhan koviin paikkoihin, vaikkapa pitämään esitys, jolla on kolme eri opponenttia. Tai niin kuin Martinin luokalle tehtiin seitsemännellä: vietiin koulun saliin, pantiin oppilaan eteen mikrofoni ja käskettiin pitää ex tempore -puhe samalla, kun yleisönä oli kaksi ysiluokkaa.

- Monet opettajat huomioivat, että esiintyminen on vuorovaikutusta, ja tunneilla saatetaan harjoitella myös yleisötaitoja. Toisten oetusmetodit taas ovat aika lailla sitä, että karaistaan ja osoitetaan virheet ja kuvitellaan, että ihminen korjaa ne. Sanotaan esimerkiksi, että muuten hyvä esitys, mutta jännittämisesi näkyi hieman liikaa.

- Kiusaamissorttiselle puheelle pitää saada stoppi ja täytyy satsata mieluummin yleisötaitoihin, kuin antaa arvosanaa esiintymisestä. Esiintyjän olisi tosi hyvä esiintyä, jos olisi sellainen yleisö, joka katselisi hyväksyvästi eikä huutelisi asiattomia kommentteja.

- Kouluissa puheviestinnän opetukseen tai vaikkapa terveystietoon pitäisi kuulua se, että mietittäisiin aktiivisesti, millä kaikilla keinoilla ihminen voi auttaa itseään jännittämistilanteessa. Nämähän ovat aivan yksinkertaisia keinoja, eivät mitään avaruusfysiikkaa.

2. Lue tämä tieto ja yritä sisäistää se: esiintymisjännitys kuuluu aivan tavalliseen, normaaliin elämään. Kun jännität, et ole yksin.

- Suurin piirtein 70 prosentilla ihmisistä on kokemusta esiintymisjännityksestä, sanoo Martin.

- Äärimmäisen voimakas jännittäminen on yhtä harvinaista kuin se, ettei tunnu missään. Ihmisille syntyy usein illuusio siitä, etteivät muut jännitä, koska meidän kulttuurissamme jännittäminen on opittu peittämään.

- Jännitän itsekin, mutta se ei enää häiritse minua. Ajattelen niin, ettei haittaa, vaikka joku esiintyminen ei mene täydellisesti. Koen jännitteen enemmänkin energisoivana.

3. Hengitä, etsi ystävälliset kasvot. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

- Esiintymisjännittäjää auttaa kaikki sellainen työ, joka saa suhtautumaan itseensä armollisemmin ja myötätuntoisemmin, vähemmän vaativasti. Voi löytää tapoja, jotka rentouttavat ja suuntaavat ajatuksia muuhun kuin jännittämiseen.

-Jännittämiseen voi käyttää kaikkia keinoja, joita ihminen käyttää stressin helpottamiseen. Jos tulossa on tärkeä esiintyminen, voi edellisenä päivänä vaikka käydä lenkillä, laittaa vaatteet valmiiksi ja ladata kahvikoneen valmiiksi. Pitää pyrkiä suuntaamaan ajatuksia mielihyväasioihin, pois pirujen maalaamisesta seinille.

Esiintymistilanteessa voi hengitellä rauhallisesti ja joskus voi vaikka kertoa alkuun yleisölle, että kauhistus, kun minua jännittää. Yleisön joukosta voi hakea yhdet ystävälliset kasvot ja puhua niille.

Ei tarvitse puhua pikavauhtia – se vain kiihdyttää elimistöä. Tahdin rauhoittaminen antaa keholle viestiä siitä, ettei tässä olekaan mitään hätää.

4. Jos esiintymisjännitys, esiintymispelko tai sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa rajoittaa arkitoimintaa, hae apua.

- Apua pitää lähteä hakemaan, jos jännittäminen alkaa haitata arkitoimintaa eikä esimerkiksi pysty työtehtäviin tai selviytymään opinnoista tai jos kokee olonsa yksinäiseksi, koska on vetäytynyt ihmissuhteista. Mielessä voi pyöriä itseinhoisia ja tuomitsevia ajatuksia, jotka eivät mene itsestään ohitse.

5. Apua voi saada esimerkiksi terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta, mielenterveystoimistosta tai yksityiseltä psykologilta.

On saatavilla monenlaista apua. Usein jännittäjää helpottaa monenlaisen hoidon yhdistelmä.

- Esimerkiksi YTHS:llä opiskelijoille on yksilökäyntejä ja jännittäjäryhmiä. Joskus lähetän opiskelijan puhumaan yleislääkärille lääkityksestä, jos tuntuu, että on sellaisia oireita, joita ei kestä: toiset saattavat hyötyä oireita hillitsevästä lääkityksestä. Pelkkä lääke ei kuitenkaan useimmiten riitä, sillä sehän ei korjaa ongelmia. Omaa asennoitumista pitäisi työstää puhumalla vertaisten tai terapeutin kanssa, sanoo Martin.

Martinin jännittäjäryhmissä tehdään esimerkiksi hengitys- ja kehonrahoitusharjoituksia, ennen kuin keskustellaan jännittämiseen liittyvistä teemoista. Lisäksi harjoitellaan hellittämistä ja myötätuntoisuutta. Psykologi on myös mukana yliopiston kielikeskuksen järjestämillä esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseilla, jotka on suunnattu erityisesti jännittäjille ja ujoille opiskelijoille.

Lisää vinkkejä esimerkiksi jännittäjäoppaasta

Lue myös:

Stressaako? Jännittääkö? Kokeile näitä pikavinkkejä

Näin hallitset stressiä elämässä

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleistä

Osaatko olla läsnä?

Minna Martin vinkkaa luettavaksi seuraavia:

Aron, E. (2013) Erityisherkkä ihminen. Nemo.

Cain, S. (2012) Hiljaiset - introverttien manifesti. Avain. (Katso myös luentovideo.)

Martin, M., Heiska, H., Syvälahti, A., Hoikkala, M. (2013) Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas. YTHS:n opassarja. Opas sähköisenä. Tilaus: julkaisutilaukset@yths.fi

Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P., Törö, T., Lillrank, B. (2010) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta.

Mattila, J. (2004) Ujoudesta, yksinäisyydestä. WSOY.

3 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Niin mikä se neuvo oli? Hyväksy se, että jännität? Ei se minua ole auttanut. Jännittäminen vähenee kun tietää, että on valmistautunut esitykseen ja mitä useammin esiintyy. Jos on taukoa, jännitys tulee takaisin. Lääkkeistä voi olla apua.
Vierailija (ei varmistettu)
Ja höpön löpön. Jos olet perehtynyt asiaasi KUNNOLLA, ei jännitä.
Vierailija (ei varmistettu)
Ihmiset kokevat esiintymistilanteet eri tavoin. Joku jännittää kovasti siitäkin huolimatta, että on valmistautunut huolellisesti. Riippuu niin luonteesta kuin elämänkokemuksistakin.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.