Raskaus lasketaan yliaikaiseksi silloin kun se on kestänyt yli 42 viikkoa. Yleisesti luullaan, että raskaus on yliaikainen kun se on ylittänyt viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lasketun ajan 40 viikkoa eli 280 vuorokautta. Virallisesti odotus kuitenkin lasketaan yliaikaiseksi vasta kun ultraäänessä todettu laskettu aika on ylitetty kahdella viikolla. Tämä johtuu siitä, että yleinen raskauden kesto-oletus, 40 viikkoa, edellyttää säännöllistä 28 vuorokauden kuukautiskiertoa. Jos kuukautiskierto on tätä lyhyempi, saattaa raskauskin olla lyhyempi. Vastaavasti kuukautiskierron ollessa enemmän kuin 28 vuorokautta, on raskauskin todennäköisesti pidempi. Raskauden normaaliksi katsottu kesto on siis 38 – 42 raskausviikkoa.
Yliaikaisuuden syitä
Vasta ultraäänitutkimuksessa raskauden kesto voidaan määrittää yksilöllisesti. Jos tämä ultraäänessä saatu laskettu aika ylittyy 14 vuorokaudella, katsotaan raskaus yliaikaiseksi. Stakesin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2004 yli 42 viikon ylittäneitä raskauksia oli kaikista raskauksista yhteensä 4,7 prosenttia.
Se, mikä aiheuttaa yliaikaisuuden ei ole aina selvää. Yleisesti uskotaan, että perintötekijät saattavat vaikuttaa yliaikaisuuteen, sillä usein yliaikaisen lapsen mahdollinen sisarkin on yliaikainen. Äidin iäkkyys näyttäisi lisäävään yliaikaisuuden mahdollisuutta, sillä iän myötä kuukautiskierto usein pidentyy. Raskautta saattaa pidentää myös kohdussa olevat myoomat, jotka aiheuttavat sen ettei kohdunuu kypsy ajallaan. Näyttöä on saatu lisäksi siitä, että sikiön aivolisäkkeen häiriö viivästyttäisi synnytystä.
Suomessa hyvä seuranta
Vaikka yliaikainen raskaus luokitellaan riskiraskaudeksi, se on vain harvoin vaarallinen. Suomessa useimmat synnytyssairaalat ovat järjestäneet yliaikaisuuteen äitiyspoliklinikoilla tapahtuvan seurantaohjelman. Yliaikaisuusseuranta aloitetaan 41. – 42. raskausviikolla ja vastaanotolla käydään kahden tai kolmen päivän välein. Seurannan tarkoituksena on odottaa synnytyksen käynnistymistä ja seurata loppuraskautta. Sen avulla pyritään myös havainnoimaan ajoissa yliaikaisuuden mahdolliset riskit, joista yleisin on istukan vajaatoiminta. Istukan toiminta kuitenkin muuttuu harvoin radikaalisti, sillä sen vanheneminen tapahtuu hitaasti. Esimerkiksi istukan irtoaminen ei normaalisti liity mitenkään raskauden yliaikaisuuteen.
Pitkittyessään yliaikainen raskaus voi aiheuttaa sikiölle asfyksiaa eli hapenpuutetta, mikä ilmenee vähentyneenä lapsivetenä sekä muutoksina sikiön sydämen sykkeessä. Yliaikaisuusseurannassa arvioidaan raskauden tilannetta ultraäänitutkimuksen ja kardiotokografian eli KTG:n avulla, jossa rekisteröidään kohdunsupistuksia ja sikiön sydämen sykettä. Äitejä kehotetaan myös seuraamaan sikiön liikkeitä laskentaohjeiden avulla ja ilmoittamaan välittömästi, mikäli liikkeiden vähäisyydestä on epäilys.
Jos synnytys joudutaan käynnistämään
Synnytys joudutaan käynnistämään, jos jokin tekijä uhkaa sikiön tai äidin terveyttä. Vuonna 2004 synnytyksistä päädyttiin käynnistämään 16,7 prosenttia eli vajaa viidennes. Käynnistystavan valitsemiseen vaikuttavat kohdunsuun kypsyys sekä äidin ja sikiön kokonaistilanne. Jos kohdunsuu on pehmeä ja auki, voidaan synnytys käynnistää puhkaisemalla kalvot. Puhkaisun jälkeen synnytys tulisi saada käyntiin mahdollisimman pian, mieluiten vuorokauden sisällä, kohtutulehdusvaaran välttämiseksi.
Toinen yleinen käynnistystapa on oksitosiinitiputus, joka tehostaa supistuksia. Oksitosiini vaikuttaa nopeasti kypsään kohtuun. Jos kohtu ei ole kypsä eikä näin ollen reagoi lääkkeeseen, käynnistystä ei tulisi vielä yrittää muillakaan keinoilla.
Kolmas käynnistystapa on misoprostolitabletti, joka annostellaan suuhun tai kohdunsuulle. Annosmäärät ovat yleensä hyvin pieniä ja annoksia toistetaan noin kolmen tunnin välein, jotta supistusten määrää ja vahvuutta voidaan kontrolloida. Misoprostolin vaikutus alkaa yleensä 2-3 tunnissa.
Kohdun kypsyys eli valmius avautua ratkaisee sen, koska synnytys käynnistetään. Kohdunkaulan ollessa suljettu, synnytyksen käynnistyminen on epätodennäköistä. Tämän vuoksi joissakin tapauksissa käytetään kohdunkaulalle paikallisesti annosteltavia prostaglandeja, jotka auttavat kypsyttämään kohtua.
Lähteet:
Kallioinen, Riitta 2005. Yliaikaisuus – milloin tarvitaan käynnistystä. Odotus 1/2005.
Stakes, Tilastotiedote 21/2005. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2004
Therapia Fennica 1997. Raskaus ja synnytys
