On tavallisempaa, että vanhemmat pelkäävät enemmän jonkun kidnappaavan heidän lapsensa kuin että heidän lapsensa istuisi auton kyydissä ilman turvavyötä tai leikkisi lähellä uima-allasta, jossa ei ole suojaporttia. Kuitenkin autoiluun ja veteen liittyvät onnettomuudet ovat paljon suurempi riski lapselle kuin kidnappaus.
Valitettavasti kaikki TV:ssä näkemämme on tehty lähinnä katsojalukuja varten, ei kouluttamaan vanhempia. Emme saa tarpeeksi informaatiota televisiossa näytettävistä tapahtumista.
Babycenter.com-sivusto otti selvää. ovatko vanhempien suurimmat pelot aiheellisia, ja mitä niille voi tehdä.
1. Suuret odotukset
Pelko: Pelkään, ettei lapseni saa sellaista koulutusta ja mahdollisuuksia, joita hän tarvitsee saavuttaakseen potentiaalinsa.
Todellisuus:
Elämme epävarman talouden aikaa. Työttömyys ja elinkustannukset kohoavat, kun taas palkat pysyvät samoina ja uudet työpaikat siirtyvät ulkomaille. On siis ymmärrettävää, että vanhemmat huolehtivat lapsistaan ja siitä, miten he pärjäävät koko ajan kilpailevammaksi muuttuvassa maailmassa. Paniikkiin ei kuitenkaan kannata sortua.
Mitä voi tehdä?
Ei ole tarpeellista ostaa lapselle joka ikistä opettavaista lelua, joka markkinoilta löytyy. Ei myöskään tarvitse täyttää lapsen päivän jokaista tuntia kehittävillä aktiviteeteilla. Mitä lapsen potentiaalin saavuttamiseen tulee, on huomattu, että vähemmällä yrittämisellä saadaan parempia tuloksia.
On olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan paras asia, jonka vanhemmat voivat tehdä, on ostaa lapselle vähemmän tavaroita. On huomattu, että luovilla lapsilla on vähemmän leluja. Pieni määrä yksinkertaisia perusleluja kehittää lapsen mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä.
Vanhemmat uskovat, että heidän pitäisi tehdä kaikki lapsensa puolesta, innostaa heitä, viihdyttää heitä jatkuvasti ja tehdä kaikki heidän puolestaan, ettei heidän tarvitsisi kärsiä turhautumisesta. Vanhemmat uskovat, että elleivät he tee näin, heidän lapsensa jää jostain syystä jälkeen. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen. Jatkuva vanhempien hössötys vaikeuttaa lapsen itsenäisyyden, kekseliäisyyden, mielikuvituksen ja elämän perustaitojen kehittymistä. Kaikki nuo ominaisuudet auttavat lasta pärjäämään elämässä ja koulussa.
2. Vieraan pelko
Pelko: Pelkään, että joku satuttaa lastani tai hyökkää hänen kimppuunsa.
Todellisuus
Lapsen suojeleminen on vanhempien tärkein perusvaisto, joten ei ole ihme, että tämä on yksi suurimmista peloista. Ei ole mitään niin kauheaa, kuin ajatus siitä, että lapsi loukkaantuu jossain satunnaisessa hyökkäyksessä. Pelot saavat tulta alleen, kun media uutisoi räväkästi tällaisista tapahtumista.
Mitä voi tehdä?
Lapsen suojeleminen on vanhemmilla verissä. Tarkkaile lastasi niin paljon kuin mahdollista. Ylläpidä läheinen ja kannustava suhde häneen ja luo sellainen ilmapiiri välillenne, että lapsi tuntee voivansa puhua sinulle mistä vain.
On myös tärkeää tietää, että alle 8-vuotiaiden seksuaaliset hyväksikäyttäjät ovat yleisimmin perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä kuin täysin tuntemattomia. Paras tapa suojella lasta on auttaa heitä kehittämään keinoja, jotka estävät heitä joutumasta uhreiksi. Kerro lapsellesi hänen kehostaan ja siitä, mikä on sopiva ja epäsopiva tapa koskettaa häntä. Rohkaise lasta hakemaan apua muilta aikuisilta aina, jos hän tuntee olevansa vaarassa.
3. Onnettomuudet ja vammat
Pelko: Pelkään, että lapseni loukkaantuu jossain onnettomuudessa.
Todellisuus
Tätä vanhempien pelkoa ei voi vähätellä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ajoneuvoihin liittyvät onnettomuudet ovat suurin syy lasten kuolemiin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tälle asialle voi tehdä jotain. On todettu, että puolet ajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista lapsista eivät käyttäneet turvavöitä ja jopa kaksi kolmesta kuolettavasti loukkaantuneista lapsista olivat humalaisen kyydissä.
Mitä voi tehdä?
Suurin osa onnettomuuksien aiheuttamista vammoista on estettävissä. Turvaistuimet, turvavyöt, pyöräilykypärät ja ennakoivat varotoimet ovat yksinkertaisia keinoja estää onnettomuuksia tapahtumasta.
Pään vammoilta suojaaminen on erityisen tärkeää. Tämän päivän lääketiede pystyy auttamaan lasta selviämään melkein mistä vain, paitsi kaulasta ylöspäin tapahtuneista vammoista. Vakavat pään vammat ovat äärimmäisen vaikeita hoitaa. Lapset tulisi pienestä asti opettaa käyttämään kypärää ja turvavyötä, ja vanhempien pitäisi itse näyttää heille esimerkkiä tässä.
4. Kiusaaminen
Pelko: Pelkään, että lapsellani on sosiaalisia ongelmia tai että häntä kiusataan.
Todellisuus
Tämä on toinen pelko, jota on mahdoton epähuomioida, sillä kiusaaminen on edelleen vakava ongelma. Nuoremmat lapset osallistuvat kiusoitteluun ja nimittelyyn, mutta kiusaaminen on yleisintä 10–14 –vuotiaiden lasten keskuudessa. Kiusaaminen vähenee hiukan yläasteella, mutta yhteenotot tapahtuvat silloin useammin ja ovat vakavampia.
Kiusaaminen pitäisi aina ottaa vakavasti, koska se on vahvasti yhteydessä pitkäaikaisiin itsetunto-ongelmiin, huonoon koulumenestykseen, masennukseen ja jopa itsemurhaan. Lähihistoria myös osoittaa, että kiusaamisella voi olla laajemmatkin vaikutukset. Pahimmat kiusaavat ovat yleensä olleet itsekin kiusattuja. Tutkimusten mukaan esimerkiksi koulusurmia tekevät lapset ovat usein kiusattuja.
Mitä voi tehdä?
Asiantuntijoiden mukaan lapset, jotka kokevat väkivaltaa kotonaan kiusaavat useammin muita. On siis tärkeää olla koskaan kohtelematta lasta väkivaltaisesti tai sallia kenenkään muunkaan tehdä niin.
Mitä vanhempana voi tehdä, jos lasta kiusataan?
Mistä voi päätellä, että lasta kiusataan?
Vanhempien ja opettajien tulisi olla ennakoivia ja opettaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa olemaan nimittelemättä muita. On tärkeää, että opettajat tietävät, jos lastasi kiusataan tai hän huomaa kiusaamista koulussa. Jos lapsesi on kiusaaja, ota sellainen käyttäytyminen vakavasti.
Keskustele lapsesi kanssa säännöllisesti siitä, kuinka hän kohtelee muita ja kuinka hän menettelee, jos huomaa kiusaamista.
5. Paino-ongelmat
Pelko: Pelkään, että lapseni kärsii terveysongelmista, kuten ylipainosta tai anoreksiasta.
Todellisuus
Molemmat ääripään ongelmat – ylipaino ja vakava laihtuminen – ovat vakavia ongelmia kasvavien lasten keskuudessa.
Mitä voi tehdä?
Hyvä uutinen on, että voit estää lastasi lihomasta ylipainoiseksi. Sinulla on kaikista suurin valta hallita sitä, mitä lapsesi syö ja miten hän viettää aikaansa.
Auttaaksesi lastasi välttämään ylimääräisen lihomisen, auta häntä ylläpitämään terveellistä ruokavaliota ja aktiivista elämäntapaa. Pidä huolta siitä, että noudatat näitä itsekin. Olet lapsesi tärkein roolimalli. Innosta perheesi nousemaan ylös sohvalta ja lähtemään liikkumaan.
Auta lastasi kehittämään terve suhde ruokaan. Tee perheaterioista päivittäinen rituaali. Nauttikaa ruoasta ja toistenne seurasta. Tarjoa järkeviä ja ravitsevia annoksia. Rajoita makeaa, kuten myös rasvaisia ja prosessoituja ruokia. Tarjoa lapsellesi runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.
Onneksi voit myös estää lastasi kehittämästä itselleen syömishäiriötä. Lapselle täytyy puhua ravinnosta, liikunnasta ja hyvästä terveydestä sen sijaan että keskittäisi hänen huomionsa kaloreihin ja painoon. Kerro hänelle, ettei ole kysymys lihavuudesta tai laihuudesta, vaan terve keho on tärkeä. Sen saavuttamiseksi on tehtävä terveellisiä ruokavalintoja ja liikuttava säännöllisesti.
Useimmilla lapsilla syömishäiriö kehittyy puberteetin aikoihin, joskus harvoin myös myöhään teini-iässä. Vanhempien tulee pitää silmällä lapsen painon muutoksia, kun hän saavuttaa kriittisen iän. Huomiota pitää kiinnittää myös lapsen käytöksen muutoksiin. Lapset, joille kehittyy anoreksia, muuttuvat salaileviksi ja eristäytyviksi ja saattavat salata laihtumisensa isoilla vaatteilla.
Jos epäilet, että lapsellasi on syömishäiriö, hanki apua heti. Väliintulo takaa parantumisen paljon todennäköisemmin. Jos anoreksian huomaa aikaisessa vaiheessa, lapsi pääsee siitä todennäköisemmin yli, ennen kuin se ehtii ottaa vallan.
