Uusia tutkimuksia alkoholin vaikutuksista sikiöön
Kaksi uutta tutkimusta viittaa siihen, että raskauden aikainen alkoholinkäyttö saattaa olla sikiölle jopa vaarallisempaa kuin yleisesti ajatellaan.
Toisessa näistä tutkimuksista italialaistutkijat totesivat sikiön alkoholioireyhtymän oireita lapsilla, joiden äidit olivat odotusaikana kuluttaneet vain pari annosta alkoholia päivässä tietyissä raskauden vaiheissa. Tarkastamalla yli 500 koulunsa aloittanutta lasta tutkijat tunnistivat epätavallisen pienikokoisia ja laihoja lapsia, joilla saattoi olla myös oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä.
Tutkijat tarkastelivat epätavallisia kasvonpiirteitä ja muita sikiön alkoholioireyhtymälle (FAS) tai äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamille vaikutuksille (FASD, fetal alcohol spectrum disorders) tyypillisiä fyysisiä poikkeamia. Jälkimmäistä nimitystä käytetään oireyhtymän lievimmistä muodoista. Lasten mahdollinen yliaktiivisuus testattiin ja lisäksi äidit ja opettajat vastasivat lasten käyttäytymistä koskevaan kyselyyn.
Fyysisten vaurioiden, viivästyneen kasvun ja kehityksen, käytösongelmien ja alhaisen älykkyysosamäärän perusteella tutkijat totesivat viidellä lapsella sikiön alkoholioireyhtymän ja seitsemällätoista lapsella lievemmän oireyhtymän. Edellinen todettiin noin puolella prosentilla ja jälkimmäinen 3,5 %:lla lapsista. Luvut ovat yli kolminkertaisia verrattuna useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin.
Tutkijat uskovat löytäneensä aikaisempia tutkimuksia enemmän alkoholin aiheuttamia vaikutuksia, koska he aloitteellisina menivät itse kouluihin. Näin ollen he eivät olleet yksinomaan kliinisten potilastietojen varassa, koska tällaisista oireista kärsivien lasten vanhemmat eivät välttämättä hae apua.
Verratakseen alkoholin sikiöille aiheuttamia oireita äitien alkoholinkäyttöön, tutkijat vertasivat sikiön alkoholioireyhtymän eri muodoista (FAS ja FASD) kärsiviä lapsia 67 verrokkiin, jotka kävivät samaa koulua. Oireyhtymän aiheuttaman stigman ja häpeän takia tutkijat eivät uskoneet saavansa luotettavaa tietoa äitien raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Niinpä heidän tietonsa sen sijaan perustuivatkin pääasiassa äitien alkoholinkäyttöön tutkimushetkellä. Vaikka vain harva äiti käyttikin runsaasti alkoholia, sikiön alkoholioireyhtymästä (FAS ja FASD) kärsivien lasten äidit myönsivät käyttävänsä enemmän alkoholia kuin verrokkien äidit. Keskimäärin edelliset kuluttivat puolitoista alkoholiannosta päivässä, jälkimmäiset vain yhdestä kahteen alkoholiannosta viikossa. Tyypilliset oireyhtymän (FAS) aiheuttamat fyysiset poikkeamat korreloivat äitien nykyisen alkoholinkäytön kanssa (ja myös äitien ilmoittaman raskauden viimeisen kuuden kuukauden aikaisen alkoholinkäytön kanssa). Jos tulokset pitävät paikkansa, jo vähäinenkin alkoholinkäyttö saattaa olla haitallista sikiölle.
Toinen tutkimus vahvistaa, että sikiön alkoholioireyhtymä ei ole vain raskauden aikaiseen juomiseen liittyvä ongelma. Se on myös lapsen varhaisen alkoholin väärinkäytön ja alkoholiriippuvuuden riskitekijä. Yli kahta tuhatta lasta ja heidän äitejään seurattiin syntymästä aina siihen asti, kunnes lapset täyttivät 21 vuotta. Äidit kertoivat alkoholinkäytöstään raskauden aikana ja sen jälkeen.
Naiset, jotka joivat raskauden aikana vähintään kolme alkoholiannosta päivässä ainakin muutaman kerran kuukaudessa, synnyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin lapsen, jolla ilmeni alkoholin väärinkäyttöä tai alkoholiriippuvuus 21. ikävuoteen mennessä kuin naiset, jotka joivat yhtä paljon muulloin kuin raskauden aikana. Riski näytti kohonneen kolminkertaiseksi, mikäli äiti joi runsaasti raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
Äidit, joiden lapsilla ilmeni alkoholiongelmia, myös todennäköisemmin tupakoivat, olivat naimattomia ja heidän muillakin lapsillaan oli todettu käytöshäiriöitä. Tutkijat ottivat huomioon nämä riskitekijät, kuten myös äitien masennuksen, ahdistuneisuuden ja psykoosit, lapsen syntymäpainon ja muita tekijöitä. He eivät voineet täysin sulkea pois mahdollisia perinnöllisiä vaikutuksia, mutta pystyivät jättämään tutkimuksen ulkopuolelle perheet, joissa myös lapsen isällä, veljellä tai sisarella oli alkoholiongelma.
Löydös on sopusoinnussa eläinkokeiden kanssa, joissa raskaana oleviin rottiin ruiskutettiin alkoholia. Tällöin niiden jälkeläiset olivat taipuvaisia käyttämään alkoholia tultuaan sukukypsiksi. Tutkijat arvelevat, että sikiöaikainen alkoholialtistus vaikuttaa geenien ilmenemiseen (geenien aktivoitumiseen) aivoissa tehden palkitsemiskeskuksen tai stressihormonijärjestelmän haavoittuvammaksi alkoholiriippuvuudelle.
Viitteet
May PA, et al. “Epidemiology of FASD in a Province in Italy: Prevalence and Characteristics of Children in a Random Sample of Schools,” Alcoholism: Clinical and Experimental Research (September 2006): Vol. 30, No. 9, pp. 1562-75.
Alati R, et al. “In Utero Alcohol Exposure and Prediction of Alcohol Disorders in Early Adulthood: A Birth Cohort Study,” Archives of General Psychiatry (September 2006): Vol. 63, No. 9, pp. 1009-16.
Copyright © 2007 by President and Fellows, Harvard College, All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
