Tarkkaavaisuushäiriön lääkehoito kiven alla
Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi voi olla luokan ylivilkas ja keskittymiskyvytön häirikkö tai pulpettiin kellonsoinnin jälkeen unohtuva haaveilija. Tarkkaavaisuushäiriön eli ADHD:n oireet saa usein kuriin psykostimulanttilääkityksellä, mutta vain murto-osa lääkkeitä tarvitsevista saa niitä.
Lastenpsykiatri Hannu Westerinen kertoo tarkkaavaisuushäiriön ilmenevän yleensä kouluiässä, kun lapselta aletaan vaatia keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Tällöin häiriö näkyy keskittymisvaikeuksina, ylivilkkautena, levottomuutena, kömpelyytenä, kaikkina näinä tai vain jonain niistä. Suomessa arvioidaan olevan yksi ADHD-lapsi jokaista koululuokkaa kohden, mutta luku on luultavasti tätäkin suurempi. – Nämä lapset säntäilevät virikkeestä toiseen eikä opiskelusta tahdo tulla mitään. Kun toinen lapsi tekee läksyjä ja keskittyy niihin, ADHD-lapsi yrittää, mutta pieninkin ärsyke voi varastaa huomion. Toki tavallisillakin lapsilla voi olla vaikeuksia keskittyä, mutta ADHD-lapsella vaikeudet ovat moninkertaiset, Helsingin Lasten ja nuorten sairaalassa työskentelevä Westerinen kuvailee.
Ärsyketulva nykyajan ongelmana
Tarkkaavaisuushäiriöt ovat saaneet enemmän huomiota viime vuosikymmenten aikana, mikä ei Westerisen mukaan välttämättä merkitse sitä, että ne olisivat yleistyneet. Ennemminkin kyse on siitä, että ennen tarkkaavaisuushäiriö ei rajoittanut elämää yhtä paljon. – Ruuhkaisissa ja kiireisissä kaupungeissa itsesäätelyn ongelmat lisääntyvät, sillä tällaisessa ympäristössä virikkeitä on valtavasti ja ihmisen on vaikea löytää rauhaa ja hiljaisuutta. Ennen ADHD:sta kärsivillä oli paremmat mahdollisuudet hallita ulkoisia ärsykkeitä, joten he myös pärjäsivät paremmin.
Oikean hoidon avulla ADHD-lapsikin oppii hallitsemaan elämäänsä. Ongelmana onkin se, että läheskään kaikki ADHD:ta sairastavat eivät ole hoidon piirissä, vaikka hoitamattoman ADHD:n tiedetään vaikeuttavan tasapainoista aikuiselämää. Hoitamaton ADHD voi johtaa aikuisena mm. itselääkintään alkoholilla tai huumeilla, myös masennus ja yksinäisyys ovat yleisiä. – Lapsena aloitetun hoidon avulla aikuisiän ongelmia voidaan välttää. Jos ihminen saa riittävää ja tehokasta apua, ei hänen tarvitse lääkitä itseään alkoholilla tai muilla päihteillä.
Lääkkeille olisi tarvetta
Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat yleensä erityisopetusta ja jopa koulun aloituksen lykkäys on joissain tapauksissa paikallaan. Koulunkäyntiä voidaan tukea ADHD:n oireita lievittävillä psykostimulanttilääkkeillä, mutta niiden käyttö on ollut Suomessa hyvin nihkeää. Vain yksi sadasta hoidon piiriin päässeestä potilaasta saa lääkettä ja sen määrääminen vaatii lääkelaitoksen erityisluvan. Muualla, esimerkiksi Yhdysvalloissa, lääkehoito on puolestaan saanut miltei liian vahvan aseman. Ruotsissa sosiaalihallitus on Westerisen mukaan laatinut hyvät ja perusteelliset hoito-ohjeet, joissa lääkehoidolla on järkevä sijansa. – Suomessa on ollut terve periaate, jonka mukaan kasvuikäisille lapsille ei ole haluttu määrätä psykostimulantteja. Meillä on myös hyvin vahva psykoterapian perinne, jolloin lääkkeitä ei ole tunnettu tarvittavan. ADHD:ssa lääkehoidon hyödyt ovat kuitenkin niin selviä, että lääkkeiden käyttöä olisi hyvä lisätä erikoislääkärin valvonnassa.
Tämänhetkisten ADHD-lääkkeiden huonona puolena on niiden lyhyt vaikutusaika. Yksi pilleri vaikuttaa vain nelisen tuntia, joten aamulla otettuna vaikutus riittää hädin tuskin koulupäiväksi. Kevään aikana markkinoille pitäisi tulla kauan odotettu pitkävaikutteisempi lääke, jonka avulla pärjää koko päivän yhdellä pillerillä. Westerinen pitää lääkettä tervetulleena, sillä hän arvelee lääkehoidon yleistyvän sen myötä. Huolena vain on, että jos lääkitys leviää hyvin nopeasti, voivat monet muut samankaltaisia oireita aiheuttavat vaivat jäädä ADHD:n jalkoihin ja ilman asianmukaista hoitoa. – ADHD:n diagnosointi ei ole todellakaan helppoa. Ei ole vaikeaa nähdä, että lapsi on levoton eikä keskity, mutta se ei vielä tarkoita että hänellä olisi tarkkaavaisuushäiriö. Oireet voivat viitata myös moneen muuhun vakavampaan ongelmaan kuten laaja-alaiseen psyykkiseen jäsentymättömyyteen, koulukiusaamiseen tai traumaperäisiin reaktioihin. Liian hölläkätinen lääkkeiden määrääminen voi jättää nämä vaivat huomiotta.
Lastenpsykiatrina Westerinen korostaa myös, että lääkehoidosta huolimatta lasten tilaa pitää seurata ja tarpeen mukaan tarjota muutakin hoitoa. – Lääkkeen avulla lapsi pystyy pysähtymään hetkeksi, jolloin psyyken kasvua tukevalle terapiallekin on mahdollisuus.
Copyright Duodecim 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön.
