Sydämen vajaatoiminta: lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito

Hoidon tavoitteita ovat oireiston lievittäminen ja elämän laadun turvaaminen, sydänsairauden pahenemisen estäminen ja ennusteen parantaminen. Lääkkeiden vaikutukset, annokset ja hoidon tavoitteet käydään tiimin kanssa huolella läpi, keskustellaan lääkkeiden haittavaikutuksista ja nesteenpoistolääkityksen säätämisestä. Influenssarokotus kannattaa ottaa vuosittain, koska vaikea tulehdus voi romahduttaa elimistön tasapainon. Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saavatkin influenssarokotuksen ilmaiseksi terveyskeskuksesta.

Kun sydämen vajaatoiminta on todettu, aloitetaan oireita lievittävä ja ennustetta parantava lääkitys. Elimistöön on saattanut kertyä nesteylimäärä, mikä ilmenee turvotuksina ja keuhkojen verentungoksena. Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) poistavat nesteylimäärää ja helpottavat nopeasti vajaatoimintaoireita. Nesteenpoistolääkkeiden annostusta voidaan säädellä elimistön kulloisenkin nesteylimäärän mukaan. Sydämen vajaatoiminnan ennustetta parantavia, taudin etenemistä estäviä lääkkeitä ovat angiotensiinin estäjät (ACE-estäjät) ja beetasalpaajat. Nämä kuuluvat useimpien potilaiden pysyvään lääkitykseen. Valikoidusti voidaan käyttää myös angiotensiini 2 -reseptorin estäjiä (AT II -antagonisteja), digoksiinia ja aldosteroniantagonisteja. Sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa on tärkeää lääkkeiden säännöllinen käyttö. Jos esimerkiksi beetasalpaajahoito loppuu yhtäkkisesti, tämä voi aiheuttaa huonoa oloa, sydämen rytmihäiriöitä ja vajaatoiminnan nopeaakin pahenemista.

Lihavuus aiheuttaa jopa kymmenesosan sydämen vajaatoiminnasta. Ylipaino kuormittaa sydäntä ja koko verenkiertoelimistöä. Painonhallinnalla voi ennen kaikkea ehkäistä sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Myös vajaatoimintaa jo sairastavalla ylipainoisella laihduttaminen kannattaa. Painon äkillinen nousu vajaatoimintapotilaalla liittyy yleensä nesteen kertymiseen elimistöön. Päivittäinen painon seuranta on tärkeä osa vajaatoiminnan hoitoa. Jos paino nousee lyhyessä ajassa useita kiloja, on nesteenpoistolääkitystä yleensä syytä lisätä. Tavallisesti sovitaan hoitavan lääkärin kanssa tavoitepainosta.

Sekä kestävyystyyppinen liikunta että lihasvoimaa kehittävä ja ylläpitävä liikunta vaikuttavat sydämen vajaatoimintaan suotuisasti. Hyviä kestävyysliikunnan muotoja ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti ja hiihto. Liikunnan rasittavuus on syytä sovittaa oireiden mukaan: miellyttävä liikunnan aikainen tunne ja korkeintaan lievä hengästyminen ovat sopivan kuormitustason merkkejä. Varovainen liikunnan aloitus ja lämmittely ovat tärkeitä, kun taas äkillinen voimakas kuormitus on haitallista. Myös lihasvoiman kehittäminen helpottaa elimistön sopeutumista sydämen vajaatoimintaan. Sydämen vajaatoiminta voi aiheuttaa lihaskunnon heikkenemistä. Lihasvoiman harjoittelu on kuitenkin syytä suunnitella sydämen vajaatoimintaan perehtyneen lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Tärkeää on huomioida liikunnan ja levon oikea suhde.

Monipuolinen, yleisten ravitsemussuositusten mukainen ravinto on sopiva myös sydämen vajaatoimintaa sairastavalle. Kohtuullinen nesteen nauttiminen ja liiallisen suolan käytön välttäminen on syytä muistaa. Alkoholin runsas käyttö voi olla jopa syynä sydämen vajaatoiminnalle. Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla muutamankin alkoholiannoksen nauttiminen saattaa heikentää sydämen pumppausvoimaa. Erityisesti humalatilaan johtavaa käyttöä tulee välttää, ja krapulaan liittyvät rytmihäiriöt ovat hengenvaarallisia vajaatoimintaiselle sydämelle. Tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa ja kuormittaa siten myös sydäntä. Lisäksi tupakointi kiihdyttää sepelvaltimoiden ahtautumista ja altistaa vajaatoimintaisen sydämen tätä kautta sydäninfarktille.

Tutkimusnäyttöön perustuva, säännöllinen lääkitys ja itsehoito yhdessä hoitavan yksikön kanssa toteutettuna ovat avaimet hyvälle elämänlaadulle ja suotuisalle sydämen vajaatoiminnan taudinkululle.