Terve.fi

Suojautuminen auringon UV-säteilyltä

Suojautuminen auringon UV-säteilyltä
Pitkään jatkuva ja toistuva altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa ihon vanhenemista ja lisää ihosyövän vaaraa. UV-säteily vähentää ihon kimmoisuutta, nopeuttaa ihon vanhenemista ja voi myös johtaa ihosairauksiin. Vaikka aurinkoa ei varsinaisesti ottaisikaan, ihminen altistuu kuitenkin tahtomattaan esimerkiksi työnsä puolesta auringolle ja tarvitsee suojausta.
Julkaistu 30.5.2007

Eri ihotyypit kestävät aurinkoa eri tavalla ja ne voidaan karkeasti luokitella seuraavasti (omasuoja-aika kertoo ajan, jonka voi olla auringossa suojaamatta ihoa):

  • Ihotyyppi I: palaa aina, ei rusketu, omasuoja-aika 5-10 min.
  • Ihotyyppi II: palaa helposti, ei rusketu, omasuoja-aika 10-20 min.
  • Ihotyyppi III: palaa joskus, ruskettuu hyvin, omasuoja-aika 20-30 min.
  • Ihotyyppi IV: ei pala, ruskettuu hyvin, omasuoja-aika 40 min.

Suomalaisista noin kolmannes kuuluu ihotyyppeihin I – II. Suurin osa on ihotyyppiä III ja joka kymmenes on ihotyyppiä IV. Punatukkaiset ja hyvin vaaleaihoiset ihmiset yleensä sietävät huonosti aurinkoa. Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta vaan vastaa enimmillään vain suojakertoimen arvoa 4.

Vaatetuksella suojaaminen

Parhaiten iho suojataan vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon keskipäivän tuntien auringolta eli noin kello 11-15 välisenä aikana. Kasvot, kaula ja korvat on kätevä suojata lierihatulla tai lippalakilla. Saatavilla on myös erikoiskäsiteltyjä UV-suojattuja vaatteita kuten hattuja, paitoja, housuja ja uima-asuja. Suomessa niitä myydään ainakin muutamissa verkkokaupoissa.

Aurinkosuojavoiteet

Suojavoiteita ei saa käyttää ensisijaisena keinona UV-säteilyltä suojautumiseen, sillä ne eivät estä UV-säteilyn vaikutuksia ihoon. Ihon palamista erilaisilla aurinkorasvoilla voidaan ehkäistä, mutta niillä ei kannata pidentää auringossa oleskeluaikaa.

Aurinkosuojatuotteita on saatavilla eri muodoissa ohuemmista geeleistä ja emulsiovoiteista paksuihin rasvoihin, öljyihin ja puikkoihin, joista kuluttaja voi valita tarpeen ja mieltymyksen mukaan. Tehokkaan aurinkosuojavoiteen tulisi antaa suoja sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Yleisesti tunnettu suojakerroin liittyy UVB-suojaan, joka estää ihon palamisen. Euroopassa käytetään tavallisesti SPF-suojakerrointa (Sun Protection Filter), joka kertoo, kuinka monta kertaa kauemmin henkilö voi ottaa aurinkoa polttamatta ihoaan verrattuna suojaamattomaan tilanteeseen. Voiteen suojakertoimen on aikuisille hyvä olla vähintään 15 ja lapsille vähintään 20. Hiljalleen aurinkotuotteisiin aletaan merkitä myös UVA-logoa, joka auttaa kuluttajia valitsemaan tuotteen, jossa on hyvä suoja myös UVA-säteilyä vastaan.

Aurinkovoiteet suojaavat UV-säteilyltä joko kemiallisesti tai fysikaalisesti. Kemiallisesti vaikuttavat voiteet (25 erilaista kemikaalia) absorboivat säteilyä itseensä, fysikaalisesti vaikuttavat aineet (mm. sinkkioksidi ja titaanidioksidi) muodostavat iholle kalvon, joka heijastaa säteitä pois. Aurinkovoide sisältää yleensä useita eri aurinkosuojakemikaaleja, jolloin saavutetaan laajempi suoja sekä UVB- että UVA-säteitä vastaan.

Kemiallisille yhdisteille herkät ihmiset, voivat käyttää fysikaalisen suojan sisältäviä aurinkovoiteita. Aurinkoon mennessä kannattaa välttää parfyymejä ja muita tuoksutuotteita sekä lääkevoiteiden käyttöä, sillä ne voivat iholla reagoida auringon tai aurinkosuojavoiteen kanssa. Jos olet lääkekuurilla tai käytät jotain säännöllistä lääkitystä, varmista että lääkityksesi aikana voi oleskella auringossa normaalisti.

Tärkeää aurinkovoiteen käytössä on:

  • Käytä aurinkosuojavoidetta reilusti ja levitä se puoli tuntia ennen altistusta
  • Helposti palavat alueet kuten nenä, huulet ja korvat kannattaa suojata huolellisesti.
  • Uusi käsittely vähintään 2-3 tunnin välein sekä aina uinnin jälkeen
  • Vaikka voide olisi vedenkestävä, niin osa siitä aina liukenee veteen ja hankautuu pyyhkeeseen ihoa kuivattaessa.
  • Suojavoiteet on myös muistettava säännöllisesti puhdistaa iholta, sillä niiden suuri kemikaalimäärä sisältää mahdollisuuden ihon allergiseen tai ärsytysreaktioon.
  • Aurinkosuojavoiteet säilytetään huoneenlämmössä (+15 – 25°C) ja voiteen teho voi kärsiä, jos esimerkiksi altistuu kuumuudelle. Kesän jälkeen viimeistään kannattakin heittää aurinkosuojavoide pois ja satsata uuteen seuraavana sesonkina.
  • Suojavoiteet eivät pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle ja näin ollen eivät myöskään estä ruskettumasta.

Silmien suojaaminen

Silmät voi suojata UV-säteilyltä parhaiten käyttämällä varjostavaa hattua ja aurinkolaseja. Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat tehokkaasti, peittävät myös sivuilta silmään pyrkivän säteilyn. Erityisesti hiekkarannoilla makailevien, vesillä liikkujien ja aurinkoisilla hangilla hiihtäjien pitäisi suojata silmänsä liialliselta auringonpaahteelta ja heijastuksilta.

UV-indeksi

Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta kuvataan UV-indeksillä. UV-indeksi on suhdeluku, joka kertoo kyseisen päivän ultraviolettisäteilyn määrästä puolen päivän aikaan. Indeksiä käytetään kansainvälisesti, joten sen avulla on mahdollista arvioida ihon ja silmien altistuminen ultraviolettisäteilylle olinpaikasta riippumatta. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3.

Kommentoi »