1. Migreeniä voi sairastaa tietämättään. 

Totta. Sairauden tunnistavat parhaiten ne, joilla on ennen kipukohtausta esioireita, esimerkiksi sahalaitakuviota näkökentässä. Myös oksentelu säryn aikana on selkeä merkki. Aurallista eli esioireista muotoa sairastaa kuitenkin vain 15 prosenttia migreenikoista.

Migreeniä voi olla myös iltapäivällä alkava koko päänsärky, johon auttaa peruskipulääke. Kuukautisten aikaiset pääkivut kertovat aina taudista, vaikkei kipua olisi muulloin.

Aamulla iskevä särky on usein migreeniä, mutta se vaatii neurologin arvion.

Tauti voi oireilla jopa poskiontelotulehdusmaisesti, jolloin kipu tuntuu poskissa. Myös huimaus on yksi merkki.

 2. Raskaus helpottaa migreenioireita. 

Totta ja tarua. Esioireeton migreeni helpottaa yleensä raskauden aikana. Odotuksen ensimmäisellä kolmanneksella kohtaukset lieventyvät lähes puolella naisista. Toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana oireet vähenevät jo yli 80 prosentilla naisista.

Helpotus on vähäisempää esioireellisesta muodosta kärsivillä. Varsinkin raskauden ­alussa kohtauksia voi olla tavalliseen tapaan.

Joillakin oireet voivat yllättäen ärhäköityäkin raskauden ajaksi, mutta se on harvinaista.

 3. Migreenikohtauksen voi ennustaa.

Totta. Jotkut migreeniä sairastavat saavat oireita tunteja tai jopa vuorokautta ennen kohtausta. Niiden arvellaan syntyvän aivojen hypotalamuksessa. Silloin henkilö voi esimerkiksi ärsyyntyä herkästi tai hän voi himoita makeaa.

Jotkut alkavat haukotella tai heitä voi palella. Osa tunnistaa jo näistä oireista, että kohtaus on tulossa.

4. Kipu on aina voimakasta ja toispuoleista.

Tarua. On totta, että usein päätä särkee edestä tai toiselta puolelta otsaa ja ohimoa. On olemassa myös niin sanottu niskamigreeni, ja joillakin särkee koko päätä. Kipu voi myös alkaa yhdestä kohdasta ja levitä isolle alueelle.

Särky on usein kovaa tai vähintään kohtalaista. Joskus se on aamulla lievää, mutta pahenee päivän aikana ilman lääkitystä niin paljon, että tulee oksettava olo.

Jotkut kärsivät migreenistä, johon ei liity lainkaan kipua vaan ainoastaan auraoireita.

5. Migreeni periytyy äidiltä.

Tarua. Vaikka yleisesti ajatellaan, että sairaus periytyy äidiltä, näin ei aina ole. Itse asiassa isän ärhäkkä migreeni altistaa myös lapset herkemmin vaikeille oireille. Säryt alkavat tällöin useammin aamuyöllä tai aamulla, eivätkä tavalliset tulehduskipulääkkeet auta. Myös oksentelua voi esiintyä useammin.

Migreeni on silti periytyvä sairaus. Jos sinulla on se, todennäköisesti jonkun sukulaisesi päätä särkee joskus kovasti.

6. Kahvi auttaa migreenioireisiin.

Mahdollisesti totta. Jotkut migreenikot ovat huomanneet, että kahvi tai kofeiinia sisältävä energiajuoma helpottaa kohtauksia. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.

Kofeiinivieroituspäänsärky luokitellaan sen sijaan erilliseksi pääkivuksi. Jos juo yli kaksi kuppia kahvia päivässä, voi kärsiä vieroitusoireista. Jos pystyy olemaan viikon ilman kahvia, päänsärkyä ei pitäisi enää tulla. Migreenikolle vieroitus kahvista voi olla ongelmallisempaa.

7. Krapulat ovat migreenikolla kamalia.

Osittain totta. Migreenistä kärsivän pää reagoi herkästi – myös alkoholiin. Moni saa pienestäkin määrästä särkykohtauksen.

Joskus jo pari lasillista punaviiniä voi aiheuttaa voimakkaan krapulan ja säryn. On kuitenkin myös heitä, jotka sietävät alkoholia varsin hyvin migreenistä huolimatta.

8. Aivoinfarktin riski on migreenikoilla korkea.

Totta. Esioireista migreeniä on pidetty sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riskitekijänä. Tupakointi, verenpainetauti ja yhdistelmäehkäisypillerit lisäävät niiden mahdollisuutta.

Tuoreessa monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että migreenillä ja aivo­infarktilla on myös yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Tässä tutkimuksessa huomattiin vahvempi yhteys aurattomalla kuin aurallisella muodolla.

Riski näyttää liittyvän suurten suonten aivohalvauksiin ja sydänperäisiin aivohalvauksiin. Tutkijat epäilevät, että yksi syy tautien yhteyteen voisi olla se, että migreeniä sairastavilla on normaalia suurempi taipumus verihiutaleiden yhteentarrautumiseen.

Samanlaista geneettistä yhteyttä näyttäisi olevan migreenillä, sepelvaltimotaudilla, veren­painetaudilla ja diabeteksellä. Kaikki ovat suonia vaurioittavia sairauksia.

9. Peruskipulääke auttaa särkyyn.

Usein tarua. Monet migreeniä sairastavat lapset ja nuoret saavat riittävän avun tavallisesta tulehduskipulääkkeestä. Aikuisen migreenin hoito vaatii usein vahvemmat lääkkeet.

Lääkäriin hakeudutaan yleensä silloin, kun kotikonstit eivät enää riitä. Särkymäärät ovat voineet lisääntyä iän myötä tai kivut ovat voimistuneet.

Erityisesti aamulla alkavaan särkyyn tulehduskipulääke ei tehoa kovin hyvin. Lääke pitää ottaa myös riittävän aikaisin ja suurena annoksena.

Joskus lääke ei ehdi vaikuttaa ennen oksentamista. Kun muut konstit eivät auta, lääkäri määrää migreenikohtausten hoitoon täsmälääkettä eli triptaania. Osa tarvitsee sen lisäksi pahoinvointi- ja tulehduskipulääkkeen.

Aina nämäkään eivät auta. Silloin kohtaus vie päivystykseen niin sanottuun migreenitippaan.

Jos kohtauksia on usein tai ne ovat hyvin voimakkaita, neurologi suosittelee yleensä estolääkityksen aloittamista.

10. Sävytetyt silmälasit voivat estää migreenikohtauksen.

Totta. Syynä on se, että näköaistimus syntyy aivojen takaraivolohkon alueella. Se reagoi ärsykkeisiin muita aivolohkoja herkemmin. Kirkas auringonvalo tai näyttöpäätteen kirkkaus aiheuttaa siksi migreenikohtauksia joillekin.

Näyttöpäätteellä työskentelyä varten on kehitetty kellertävälinssiset lasit. Ne suodattavat sinisiä valon taajuuksia. Tällaisten lasien käyttäminen voi vähentää kohtauksia niillä, jotka joutuvat katselemaan tietokoneen ruutua. Auringonvalon häikäisyltä suojaavat parhaiten tavalliset aurinkolasit.

Asiantuntija: neurologi, kivunhoitolääketieteen erityispätevyys, Nina Suvanto-Collan/Lääkäriasema Lauri ja Terveystalo Pulssi, Turku