Mystiikka

Symboliikkaa ja salaviestejä: Sagrada Familia on Antoni Gaudín mestariteos

Barcelonan Sagrada Familia ihastuttaa vuosittain miljoonia ihmisiä. Tutkittavaa riittää, sillä arkkitehti Antoni Gaudí ja hänen seuraajansa kätkivät mestariteokseen symboliikkaa ja salaisia viestejä.

22.2.2024 Voi hyvin

Sää Barcelonassa ei ole parhaimmillaan. Syyskuinen päivä on sateinen ja kolea, ja näkymä on kaukana siitä aurinkoisesta kuvasta, joka meille yleensä Espanjasta piirretään. Eteemme nouseva kirkko ei paistattele valonsäteissä vaan sen korkeat tornit kurkottelevat kohti pilvistä, harmaata taivasta.

Se ei kuitenkaan haittaa ihmisiä, jotka sadetakkiensa ja sateenvarjojensa suojassa jonottavat kärsivällisesti pääsyä Sagrada Familiaan. Puheensorina on innostunutta mutta rauhallista, kielet sekoittuvat toisiinsa ja nopea silmäys osoittaa, että vierailijoita on kaikkialta maailmasta.

Vuosittain yli neljä miljoonaa ihmistä vierailee pyhäkössä, jota on kutsuttu koko Euroopan katedraaliksi.

Toisin kuin monet luulevat, Sagrada Familia ei kuitenkaan ole tuomiokirkko – se kunnia kuuluu pääosin goottilaiselle Pyhän Ristin ja Eulalian katedraalille, jota rakennettiin peräti 700 vuotta.

Me olemme päivän viimeisessä ryhmässä.

Jono kulkee verkkaisesti, ja odotus antaa aikaa tarkkailuun. Seisomme Syntymä-julkisivulla, joka on Sagrada Familian ensimmäisiä valmiiksi saatuja osia. Sitä katsoessa on vaikea keskittyä vain yhteen kohtaan. Tuntuu kuin olisin tutkimusmatkalla: katse kulkee basilikan seinän muodoissa, patsaissa ja miljoonissa yksityiskohdissa.

Yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus, joka vie Raamatun tarinoihin.

Omaa tarinaansa kertovat rakennustelineet, jotka ovat olleet osa kirkkoa jo 140 vuotta. Valmistuminen on kuitenkin jo lähellä. Näillä näkyminen juhlallista tilaisuutta päästään viettämään vuonna 2026, sata vuotta sen suunnittelijan kuoleman jälkeen.

Arkkitehti Antoni Gaudí
Tehtaanomistaja yllätti pienen Antonin lukemassa aritmetiikan kirjaa ja otti tämän suojiinsa. Se oli lähtölaukaus pojan tulevaisuudelle.

Luontoa jäljitellen

Sagrada Familia on katalonialaisen arkkitehdin ja visionäärin Antoni Gaudín mestariteos, jolla ei ole vertaista maailmassa. Vaikka hän suunnitteli muitakin merkittäviä rakennuksia, Sagradalle hän antoi kaikkensa: sielunsa, ajatuksensa ja elämänsä.

Taidehistorioitsija Gijs van Hensbergenin mukaan Gaudí oli vastakohtaisuuksien mies. Hän oli vanhoillinen mutta yhtä lailla uudesta innostuva ja ennakkoluuloton, äkkipikainen mutta tarvittaessa kärsivällinen, rationaalinen mutta samalla erittäin mielikuvituksekas.

Gaudín tyyliä on kutsuttu biomimeettiseksi, luontoa jäljitteleväksi. Onnellisimmillaan hän olikin meditoidessaan ja käydessään vuoropuhelua luonnon kanssa.

Läheinen suhde ympäristöön syntyi jo lapsuudessa. Pieni Antoni kärsi reumasta, joten liikkuminen oli hänelle toisinaan vaikeaa. Hänellä oli tapana maata varjossa puun alla ja tarkkailla, kuinka värikkäät koppakuoriaiset vaelsivat ja skorpioni vaani saalistaan.

Voidessaan paremmin hän juoksi aluskasvillisuuden seassa liskojen perässä ja illan pimetessä ihaili loistavia tulikärpäsiä. Hän tarkasteli luonnon toistuvia muotoja, rytmejä ja kaavoja, jotka myöhemmin siirtyivät hänen rakennuksiinsa.

Ympäristö oli Gaudílle ”luonnon mahtava kirja”.

Professori George R. Collinsin mukaan Gaudí uskoi, että oli olemassa korkeampi geometrinen todellisuus. Siihen luonto perustuu ja se antaa pyhyydelle merkityksen. Arkkitehdin tavoitteena olikin löytää todellisuuden pohjimmainen olemus.

Gaudín rakkaus luontoa kohtaan näkyy kirkon yksityiskohdissa.

Jeesuksen elämänvaiheet

Kirkon rakenteisiin liittyy paljon uskonnollista symboliikkaa, ja Gaudín tavoitteena oli luoda kivestä Katekismus. Näin se osaltaan auttaisi ihmisten kristillisessä kasvatuksessa, joka oli jäänyt teollisen vallankumouksen varjoon.

Kaikki Sagrada Familiassa kuvaa Jeesuksen elämän vaiheita. Hänen syntymästään ja elämästään kerrotaan joulujulkisivussa, joka on kirkon ainoa kokonaan Gaudín suunnittelema osa pyhän perheen kryptan ja apsiksen lisäksi. Kärsimyshistorian julkisivu kuvaa ristiinnaulitsemista sekä ylösnousemusta ja kunniapääty syntiinlankeemusta ja uskontunnustusta.

Yksityiskohtia vilisevän joulujulkisivun kuvamaailman inspiraation lähteenä olivat toimineet mysteerinäytelmät, suositut uskonnolliset kipsipatsaat ja katujen varsille talojen seinäsyvennyksiin rakennetut uskonnolliset kaapit ja tienvarsialttarit.

Jo Gaudín luomassa pienoismallissa nähdään kirkon 18 tornia. Niistä kaksitoista on nimetty apostolien ja neljä evankelistojen mukaan. Omansa on rakennettu myös Neitsyt Marialle.

Korkein kaikista torneista kohoaa Jeesuksen Kristuksen kunniaksi, ja sen huipulla oleva suuri risti viittaa hänen lunastustyöhönsä. Tällä hetkellä se on ainoa keskeneräinen torni.

Ilmansuunnat ovat tärkeitä. Joulupäädyn on tarkoitus tuoda toivoa. Siksi se on kirkon itäinen julkisivu, sillä valo, pelastus tulee idästä. Sitä vastapäätä on kärsimyspääty, koska aurinko laskee länteen.

Kirjaimillakin on osansa, esimerkiksi apsiksen ikkunoissa on pyhän perheen anagrammit.

Gaudín mielestä yksivärisyys oli luonnonvastaista. Nyt kirkko on hiekanvärinen, mutta arkkitehdin suunnitelmissa itäisestä päädystä piti tulla vihreäsävyinen, värikäs ja valoisa, läntisestä taas synkkä ja ankea.

Jokaisella yksityiskohdalla on paikkansa tarinassa, josta muodostuu katolinen kirkkovuosi.

Joulupääty, yksityiskohta
Toivoa tuova joulupääty on itäinen julkisivu, sillä valo, pelastus tulee idästä. Joulupääty kuuluu Unescon suojelemiin kirkonosiin.

Geometria kohtaa pyhän sanan

Suunnitelmat muuttuivat koko ajan, eivätkä vähiten arkkitehdin kokeilunhalun ja ennakkoluulottomuuden takia.

Gaudí oli 1200-luvulla vaikuttaneen ajattelijan, teologi Tuomas Akvinolaisen, harras ihailija. Hän seurasi työssään pyhimyksen ajatuksia: tämän mukaan taiteen kauneus vaati selkeyttä, täydellisyyden koskemattomuutta sekä suhteiden oikeellisuutta ja toisteisuutta.

Gaudí käytti arkkitehtuuria sen saavuttamiseksi.

Hän oli loistanut geometriassa jo koulussa, vaikka oli muuten ollut keskinkertainen oppilas. Myöhemmin taidosta oli hyötyä hänen ammatissaan, sillä luontoa mukailevat muodot vaativat monimutkaisia laskelmia. Ne hän pystyi tekemään ilman paperia tai muita apuvälineitä.

Sagrada Familiassa yhdistyvätkin arkkitehdin rakkaus pyhää sanaa, luontoa, Katalonian historiaa ja geometriaa kohtaan.

Muodoltaan kirkko on basilika, eli se on suorakulmion muotoinen, monilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi. Näin valo pääsee sisälle vapaasti.

Lukemattomia symboleja

Työtä jatkaneet arkkitehdit seurasivat mestarin esimerkkiä.

Kärsimysjulkisivu on synkkä, pelottava, kylmä, kuten Messiaan viimeiset hetket. Kuvanveistäjä Josep Maria Subirachs luomat kaksitoista patsasryhmää kuvastavat tunteja viimeisen ehtoollisen ja ylösnousemuksen välillä. Arkkitehdit Isidre Puig i Boada ja Lluís Bonet i Garí loivat päätyyn kahdeksantoista pilaria, jotka symboloivat kuolleita.

Subirachs lisäsi seinään myös ’taikaneliön’, jonka kuudentoista numeron summa kullakin rivillä mihin tahansa suuntaan on 33, Jeesuksen ikä tämän kuollessa. Ristikossa numeroita 10 ja 14 on kaksi. Niiden summa on 48, sama kuin mikä sanasta INRI tulee, jos jokaiselle aakkoselle annetaan arvo niiden aakkosjärjestyksen mukaan, A:n vastatessa ykköstä.

Hahmoja, symboleja, lukuja ja muita viittauksia Raamattuun on lukematon määrä. Kirkko todella on kiveen hakattu pyhä sana.

Neljän evankelistan tornit vihittiin käyttöön marraskuussa 2023. Korkein, Jeesuksen Kristuksen torni, valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2026.

Barcelonan tähtikuvio

Barcelona oli Gaudín koti koko hänen aikuiselämänsä ajan, ja hän jätti pysyvän ja kaikkialla näkyvän jäljen kaupunkiin. Sagrada Familia on vain osa suurempaa kokonaisuutta, jonka kaikissa osissa on uskonnollista ja varsinkin esoteerista, salaista ja mystistä tietoa sisältävää symboliikkaa.

Astrologia kiehtoi Gaudía, joka jo lapsuudessaan seurasi planeettoja ja tähtiä. Hänen seitsemän kuuluisinta luomustaan Barcelonassa – Güellin palatsi, Casa Batlló, La Pedrera, Casa Vicens, Casa Calvet, Sagrada Familia ja Güellin puisto – muodostavat kaupungin kartalta katsottuna Otavan tähtikuvion.

Mitä se tarkoittaa?

Monet ovat yrittäneet selvittää salaisuutta. Tyhjentävää vastausta ei ole saatu, mutta joidenkin mukaan siinä on kyse Taivaan tuomisesta Maan päälle.

Rakennustöiden venymisen takia Sagrada Familiaa on usein verrattu Baabelin torniin. Vanhan testamentin kertomuksessa kuningas Nimrod halusi rakentaa Taivaaseen yltävän tornin. Kuninkaan ylpeydestä tulistunut Jumala varmisti, ettei tämä koskaan saisi rakennustaan valmiiksi.

Länsipääty on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Kun sen rakentaminen alkoi 1960-luvulla, monet merkittävät arkkitehdit, kuten Le Corbusier ja Alvar Aalto, vastustivat suunnitelmia.

Projekti kuin tammi

Kirkonrakennusprojektin venymistä kritisoitiin jo Gaudín elinaikana. Myös arkkitehti itse tiesi, ettei ikinä näkisi mestariteostaan koko komeudessaan.

Hän vertasi Sagrada Familian hidasta nousemista suuren tammen kasvamiseen. Puun tavoin kirkko on joutunut olemassaolonsa aikana kestämään paljon: lukuisia sotia, pandemioita ja hyökkäyksiä.

Hitaudessa oli Gaudín mielestä todellista hyveellisyyttä, olihan Jumala hänen ensisijainen asiakkaansa ja kuuluisa kärsivällisyydestään.

”Asiakkaallani ei ole kiirettä”, hänen kerrotaan sanoneen.

Tästä syystä arkkitehti jätti jälkeensä mittavan varaston piirroksia ja pienoismalleja, jotta hänen seuraajansa voisivat saattaa rakennustyön loppuun. Hän ei kuitenkaan voinut tietää, että pian hänen rakas kotimaansa olisi kaaoksessa. Suuri osa suunnitelmista tuhoutui Espanjan sisällissodan aikana, kun kenraali Francon joukot sytyttivät kirkon tuleen vuonna 1936.

Sota oli tuhoisaa kirkolle – niin rakennukselle kuin instituutiolle – sillä äärioikeistolaiset halusivat pyyhkiä pois kaiken, mikä muistutti katolilaisuuden vallasta.

Antoni Gaudí käytti suuren osan ajastaan kirkkoprojektiinsa, viimeisten elinvuosiensa aikana hän ei tehnyt mitään muuta.

12 pyhimystä

Polttamisen lisäksi kirkko yritettiin räjäyttää, mutta lopulta suurin tragedia koetteli taustajoukkoja. Kaikkiaan kaksitoista rakennusprojektiin merkittävästi osallistunutta henkilöä – rahoittajaa, päättäjää ja pappia – murhattiin.

Epäonnista tusinaa kutsutaan nykyään kahdeksitoista pyhimykseksi.

Gaudí itse olisi varmasti päätynyt listan jatkoksi, ellei hän olisi menehtynyt jo vuosikymmen aiemmin, kun raitiovaunu töytäisi häntä. Tuolloin vain noin 15 prosenttia kirkosta oli valmiina.

Nykyisin vierailija näkee lähes valmiin kirkon. Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä samaan aikaan kun uusia osia viimeistellään, vanhaa joudutaan jo puhdistamaan ja korjaamaan. Aikakerrostumat näkyvät, ja Sagrada Familia vaatii huolenpitoa.

Kirkko on sekä hengellinen että henkinen paikka, jossa ihmiset voivat kokoontua hiljentymään ja ihastelemaan niin ihmiskätten työtä kuin pohtimaan rakennuksen välittämää tarinaa.

Näkymät mykistävät. Sanoja ei synny, mutta täällä ne ovatkin tarpeettomia. Se, kehen tai mihin uskoo, on täällä merkityksetöntä. Tänne on hyvä pysähtyä hetkeksi.

Lähteet: Gijs van Hensbergen: Gaudí (HarperCollins 2002), Gijs van Hensbergen: The Sagrada familia – Gaudi’s Heaven on Earth (Bloomsbury 2017) ja Salvador Tarrago: Gaudi. Esipuhe: George R. Collins (Taide 1988).

Kirkon rakennustyöt keskeytyivät useiksi kuukausiksi koronapandemian takia.

Kelpaako Gaudí pyhimykseksi?

Katolisessa kirkossa ihmeitä tekeville ihmisille voidaan hakea kanonisointia, mikä saattaa johtaa pyhimykseksi julistamiseen. Antoni Gaudí oli tunnetusti erittäin harras uskossaan ja nero ammatissaan, ja hän antoi kaikkensa kirkonrakennusprojektilleen.

Gaudí oli aina ollut katolilainen, mutta hänen uskonnollisuutensa syveni samoihin aikoihin, kun Sagrada Familian joulupäädyn rakentaminen alkoi. Hän alkoi elää askeettisesti, vältteli julkisuutta ja kieltäytyi houkuttelevista projekteista muualla maailmassa.

Lisäksi arkkitehdin kerrotaan auttaneen läheisiään työnsaannissa, majapaikan etsinnässä ja lainojen maksamisessa. Hän myös huolehti työntekijöiden hyvinvoinnista ja rakennutti muun muassa kouluja näiden lapsille.

Ilmapiiri tekee ihmeitä

Kampanja kanonisoinnin puolesta alkoi jo vuonna 1992 mutta etenee hitaasti. Gaudín kohdalla ongelmallista on, että vaikka hän menehtyi tapaturmaisesti, kyseessä ei ollut marttyyrikuolema. Sen vuoksi Vatikaani tarvitsee todisteen ihmeestä, jota Gaudí monien mielestä ei ole tehnyt.

Toisaalta toiset pitävät Sagrada Familiaa – sen mystistä, mieltä ylentävää ilmapiiriä – ihmeitä tekevänä. Julkisuuteen on myös tullut ihmisiä, jotka kertovat saaneensa apua erinäisiin terveyshuoliinsa rukoiltuaan apua Gaudín nimeen.

Hanke on kohdannut paljon vastustusta. Ensisijaisesti kritiikkiä on esitetty sen takia, että kampanjan koetaan tukevan konservatiivista nationalismia Kataloniassa.

Tärkeät vuodet

1852 Antoni Plàcid Guillem Gaudí i Cornet syntyy Reusissa, Espanjassa.

1868 muuttaa Barcelonaan.

1872 Sagrada Familian suunnittelu alkaa.

1874–78 Gaudí opiskelee arkkitehdiksi.

1881 Pyhän Joosefin palvojien hengellinen yhdistys ostaa tontin kirkkoa varten ja palkkaa arkkitehdiksi Francisco de Paula del Villarin.

1883 Kirkon kivijalka valetaan 19.3.1883. Gaudí ottaa rakennustyön vastuulleen ja muuttaa suunnitelmia radikaalisti.

1885 Krypta valmistuu ja ensimmäinen messu pidetään.

1891 Joulujulkisivun rakennus alkaa.

1914 Gaudí keskittyy pelkästään Sagrada Familiaan.

1926 Gaudí menehtyy tapaturmaisesti. Kirkosta on valmiina noin 15 prosenttia.

1936 Espanjan sisällissota.

1954 Kärsimyspäädyn rakennus alkaa.

1986 Laivojen ja pääfasadin rakennus alkaa. Josep Maria Subirachs palkataan tekemään kärsimysfasadin veistokset.

2005 Gaudín rakennuttamat osat pääsevät Unescon maailmanperintölistalle.

2010 Paavi Benedictus XVI vihkii kirkon käyttöön.

2020 Rakennustyö pysähtyy koronapandemian takia 7 kuukaudeksi.

2021 Neitsyt Marian torni valmistuu

2023 Evankelistojen tornit vihitään käyttöön.

2026 Gaudín kuolemasta 100 vuotta, kirkon arvioitu valmistumisaika.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt