Terve.fi

Rasitusrintakipu varoittaa sepelvaltimotaudista

Rasitusrintakipu varoittaa sepelvaltimotaudista
Rintakivun ilmetessä on pohdittava, mikä kivun aiheuttaa. Rinta- ja ylävatsakipu voi olla peräisin sydämestä, ruoansulatuskanavasta, keuhkoista tai tukirangasta. Koska uusi rintakipu voi olla oire sepelvaltimotaudista ja joskus edeltää sydäninfarktia, on sepelvaltimotaudin mahdollisuus selvitettävä pikaisesti.
Julkaistu: 31.3.2009

Oikealla hoidolla voidaan selvästi pienentää sydäninfarktin riskiä.

Sepelvaltimotaudissa sydänlihakselle verta tuovat verisuonet eli sepelvaltimot ahtautuvat. Lievä ahtautuma ei vielä vaaranna sydämen verenkiertoa. Kun ahtautuma kasvaa vähitellen, alkaa rintakipu ilmetä aluksi reippaassa rasituksessa, esimerkiksi portaita noustessa. Tiukka ahtautuma saa aikaan rintakivun jo pienessä liikkeessä. Suonen äkillinen tukkeutuminen verihyytymän seurauksena aiheuttaa yleensä sydäninfarktin ja pahimmillaan äkkikuoleman.

Sydänperäinen rintakipu

Tyypillinen sepelvaltimotaudin oire on puristava tai kouristava rintakipu rasituksen aikana. Kipu voi tuntua laaja-alaisesti rintakehällä, kaulalla tai hartioissa ja käsissä. Ruokatorviperäistä närästystä on joskus vaikea erottaa sydänkivusta – moni infarktiin sairastuva huomaa vasta jälkeenpäin, että vaiva onkin ollut sydämestä. Jos sepelvaltimon ahtautumaan on tullut verihyytymä, voi kipu alkaa levossakin, ilman edeltäviä rasituksen aikaisia oireita. Oireisto voi olla myös epätyypillinen, erityisesti naisilla. Silloin kipu voi tuntua esimerkiksi selässä, tai sepelvaltimokohtauksen oireena onkin sydämen tykytys, hengenahdistus, pahoinvointi ja oksentelu tai huimaus. Sydäninfarktinkin yhteydessä 40%:lla naisista ja kolmasosalla miehistä ei tunnu rintakipua.

Mikä altistaa sepelvaltimotaudille?

Sepelvaltimotautia on eniten iäkkäillä – yli puolet sydäninfarkteista tulee yli 75-vuotiaille. Taudin mahdollisuus kannattaa pitää mielessä myös työikäisillä varsinkin silloin, kun henkilöllä on altistavia tekijöitä eli riskitekijöitä. Pahimpia näistä ovat tupakointi, korkea kolesteroli, verenpainetauti ja diabetes eli sokeritauti. Myös vähäinen liikunta ja lihavuus altistavat sepelvaltimotaudille. Varsinkin jos riskitekijöitä on monta yhtä aikaa, sepelvaltimotaudin mahdollisuus on suuri. Sepelvaltimotauti ilmenee naisilla yleensä hieman vanhemmalla iällä kuin miehillä.

Sepelvaltimotaudin diagnoosi ja hoito

Diagnoosi vahvistetaan yleensä kliinisellä rasituskokeella, polkupyöräergometrialla. Jos rasituskokeessa todetaan sepelvaltimotauti oireiston ja EKG-muutosten perusteella, aloitetaan tavallisesti lääkehoito. Epävarmassa tilanteessa diagnoosi voidaan varmentaa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella tai tietokonetomografialla. Jos oireisto on alkanut nopeasti, haittaa päivittäistä elämää tai rasituskoe viittaa vaikeaan sepelvaltimotautiin, tehdään jatkoselvittelynä yleensä varjoainekuvaus. Tällaisessa tilanteessa tulee usein kyseeseen oireiden lievittämiseksi ja joskus ennusteen parantamiseksi sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Sepelvaltimotaudin lääkitys lievittää rintakipuoiretta ja estää sydäninfarkteja. Asetosalisyylihappo (aspiriini) pienentää infarktin riskiä estämällä veren hyytymistä. Kolesterolin alentaminen statiineilla estää taudin etenemistä. Beetasalpaaja ja nitrovalmisteet lievittävät kipuoiretta. Lääkitys valitaan yksilöllisesti.

Faktaa sepelvaltimotaudista

  • Sepelvaltimotaudissa sydänlihas ei saa tarpeeksi verta
  • Oireena on tyypillisesti rasitusrintakipu
  • Diagnoosi varmistetaan rasituskokeella
  • Riskiä lisäävät varsinkin tupakointi ja korkea kolesteroli
  • Sepelvaltimon verihyytymästä seuraa sydäninfarkti
  • Infarkti voi olla kivuton
  • Sydäninfarktin yhteydessä tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus
  • Invasiivinen hoito tarkoittaa pallolaajennusta tai ohitusleikkausta
  • Riskitekijöiden hoito estää taudin pahenemista
  • Hoidon osana on aina pysyvä lääkehoito
Kommentoi »