Pyhät puut: Kuusen alle suojaan
Maalaistalon pihassa seisoo usein valtava kotikuusi. Kuusen humina rauhoittaa ja sen havut tuovat turvaa. Kuusi onkin ollut monelle suomalaiselle pyhä puu.
Kuusta esiintyy Suomessa InarinLappiin saakka. Kuusi kukkii touko-kesäkuussa ja sen käpy on riippuva. Kuusenkerkät säilyvät huoneenlämmössä viikon, ja niitä voi myös pakastaa.
Taikakäyttö: Kuusi on ollut yleinen taikuuden väline. Se on ollut kanava aliseen vainajien luo. Siitä kertoo se, että haudalle lasketaan yhä kuusiseppeleitä.
Kuuselta on kysytty neuvoa valittaessa talolle paikkaa. Siitä sanonta ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.”. Jos kuusta ei kuunneltu, haltia suuttui.
Suomessa on pystytetty juhannus-, hää- ja nimipäiväkuusia ulos. Pieniä lahjoin koristeltuja kuusia on annettu lahjaksi.
Kuusesta on tehty myös muutto- eli merkkipuita, joille tuotiin ruokauhreja. Sen narinoita ja kallistumisia pidettiin enteinä. Muuttopuulta kysyttiin neuvoa naima-asioissakin. Jos puu napsahti, se oli myönteinen vastaus.
Vaakasuunnassa kasvavien metsäkuusien ajateltiin olevan pyhiä Tapiolle eli metsän kuninkaalle. Uhrilahjat asetettiin kuusen päälle tai alle.
”Vaakasuoraan kasvavien metsäkuusien ajateltiin olevan pyhiä metsän kuninkaalle.”
Pyhä puu: Tarina kertoo 1800-luvulla Pirkanmaalla vaikuttaneesta Haarun Matista, joka oli parantaja, tietäjä ja selvänäkijä. Matilla oli oma nimikkokuusi, joka seisoi valtavan isona pihapiirin laidalla.
Matti loihti apua hakemaan tulleiden kyläläisten taudit puutikkuihin, jotka hän kätki rohtojen kanssa kuusen kuoren väliin. Vanhoilla päivillään Matti manasi, että se, joka kaataa hänen kuusensa, saa päälleen kaikki siihen kätketyt taudit.
Rohtokäyttö: Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, hartsia, neulas-öljyä, neulasuutetta, siemenöljyä ja kerkkiä. Pihkalaastareilla on lievitetty reumatismia, noidannuolta ja kroonista keuhkoputkentulehdusta. Lapissa pihkaa on jopa syöty. Kuusenoksista valmistettiin olutta keripukkiin.
Kuusen neulaset ja kerkät ovat antioksidanttisimpia puulajien osia. Niistä voi tehdä tinktuuraa. Monet kuusen osat lisäävät virtsan ja hien eritystä sekä irrottavat limaa hengitysteistä ja hillitsevät yskää.
Varoitus: Kuusta tai sen osia ei pidä käyttää, jos sairastaa astmaa tai hinku-yskää. Suurina annoksina kerkät voivat nostaa verenpainetta.
Vaikutus mieleen ja tunteisiin: Kuusi antaa vakautta ja maadoittaa.
Lähteet: Sinikka Piippo: Kasvien maaginen maailma (Tammi 2019), Taivaannaula.org-sivusto.
Onko sinulla puuystävä?
Millainen suhde ihmisellä voi olla yksittäiseen puuhun? Itä-Suomen yliopistossa on meneillään monitieteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan ihmisten puusuhteita.
Puut lähellämme -hanketta johtava professori Eeva-Stiina Tuittila kertoo, että hän itsekin muistaa lapsesta asti kokeneensa jotkut itselleen tärkeät puut yksilöinä.
”Usein meillä uutisoidaan puihin liittyviä ansiota kriisin kautta. Kun jossakin kaadetaan vanha puu, monet järkyttyvät. Virkamiehettaas hämmästyvät, kuinka voimakkaasti ihmiset reagoivat. Nämä kaksi tahoa eivät kohtaa. Pyrimme nyt tekemään ihmisten ja puiden suhteen näkyväksi”, Tuittila sanoo.
Verkossa nyt olevan kyselytutkimuksen jälkeen haastatellaan ihmisiä, joilla on erityinen suhde johonkin tiettyyn puuhun.
”Yleinen kommentti on, että puu tuottaa iloa tai se on kaunis. Usein myös koetaan, että puu on jotakin itseä suurempaa.”
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2020.
