1. Miten toimia, jos epäilee, että hoidossa on sattunut potilasvahinko?
Ensin kannattaa keskustella tilanteessa mukana olleiden terveydenhuollon ammattilaisten tai potilasasiamiehen kanssa. Voit tehdä yksinkertaisen verkkotestin Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) sivuilla: se kertoo karkeasti, voiko tapauksessa soveltaa potilasvahinkolakia. Jos lain soveltamisedellytykset täyttyvät, potilasvahinkoilmoituksen voi tehdä.
Korvauksen saamiseksi myös potilasvahingon kriteerien tulee täyttyä. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa kokenut terveydenhuollon ammattilainen olisi voinut välttää henkilövahingon tekemällä hoitotilanteessa toisin.
Henkilövahinko on joko vamma, sairaus, terveydentilan huononeminen tai kuolema. Mielipaha, aineelliset vahingot, esimerkiksi vaatteiden repeytyminen, tai hoidon huono lopputulos eivät ole korvattavia potilasvahinkoja.
Vahinkoilmoitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Ilmoituksen käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa kestää keskimäärin yhdeksän kuukautta. Sinä aikana lääketieteen ja juridiikan asiantuntijat arvioivat, täyttyykö jokin korvausperusteista eli onko kyseessä potilasvahinko.
2. Millaisesta henkilövahingosta maksetaan korvauksia?
Potilasvahinkolaki määrittelee kriteerit. Laissa on seitsemän erilaista vahinkotyyppiä: hoito-, infektio-, tapaturma- ja laitevahinko, hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko sekä lääkkeen toimittamisvahinko ja kohtuuton vahinko.
Henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta, kun jokin laissa mainituista korvausperusteista täyttyy. Vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset korvataan kokonaan.
Jos potilasvahingosta aiheutuu kuolema, omaisille voidaan maksaa korvausta hautauskuluista. Omaisille voidaan maksaa myös perhe-eläkettä, jos edellytykset täyttyvät.
3. Jos potilas ei saa korvauksia potilasvahingon kuluista Potilasvakuutuskeskuksesta, voiko niitä hakea muualta?
Kelasta ja yksityisestä vakuutuksesta voi saada korvauksia, esimerkiksi sairauspäivärahaa. Myös monet lakisääteiset vakuutukset voivat korvata vahinkoja. Korvauksia ei voi kuitenkaan saada moneen kertaan. Periaate on, että potilasvahingon takia ei saa päästä parempaan asemaan kuin ilman sitä.
4. Onko totta, että potilasvahingosta saa harvoin korvauksia?
Vain kolmasosa hakijoista saa korvauksia Potilasvakuutuskeskuksesta. Hylkäävistä päätöksistä pidetään suurempaa ääntä, mutta korvauksen saaneet esittelevät harvoin asiaansa julkisuudessa.
Kaikki päätökset perustuvat terveydenhuollon ja juridiikan lakeihin, joita maallikkojen on usein vaikea ymmärtää. Monet korvausta hakevat ymmärrettävästi pettyvät. Laki ei kuitenkaan ole olemassa potilaiden kiusaksi. Korvaukset maksetaan, kun potilasvahingon edellytykset täyttyvät. Korvausten kokonaissumma yltää vuosittain noin 40 miljoonaan.
5. Mikä ero on hoitovirheellä ja potilasvahingolla?
Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa potilaan hoidossa tapahtuvaa virhettä tai laiminlyöntiä. Potilas voi pitää hoitovirheenä esimerkiksi syöpädiagnoosin viivästymistä, puutteellisia tutkimuksia, hoidon tehottomuutta tai siitä aiheutuvia komplikaatiota.
Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan määritelty tilanteita, jotka täyttävät hoitovirheen kriteerit. Sen sijaan potilasvahinkolaissa määritellään, täyttääkö tapahtuma potilasvahingon kriteerit.
6. Miltä suomalaisen terveydenhuollon potilasturvallisuus näyttää?
Potilasvakuutuskeskuksessa tilastoidaan kaikki saapuvat vahinkoilmoitukset. Tilastojen perusteella potilasvahinkoilmoitukset ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että potilasturvallisuus olisi heikentynyt.
Vahinkoilmoitusten kasvu selittyy pitkälti sillä, että terveydenhuollossa hoitotoimenpiteet ja potilaskäynnit ovat lisääntyneet, ja tämä lisää myös vahinkojen mahdollisuutta.
Vahinkoilmoitusten määrää lisää myös mediahuomio. Kun dramaattiset potilasvahingot saavat palstatilaa, myös vahinkoilmoitukset lisääntyvät. Vuonna 2017 Potilasvakuutuskeskukseen saapui 8 655 hakemusta, ja ilmoitusten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella. Tämä kertoo hyvää potilasturvallisuuden kehityksestä.
7. Onko eri sairaanhoitopiireissä eroja potilasvahinkojen määrässä ja vahinkotyypeissä?
Tilastojen mukaan vahinkoilmoitusten määrissä ja niistä myönnetyissä korvauksissa on eroja eri sairaanhoitopiireissä.
Pelkkien lukujen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä kattavaa vertailua hoitoyksiköiden laadusta. Eri sairaanhoitopiireissä tehdään vaativuustasoltaan erilaisia toimenpiteitä. Myös väestörakenne sekä hoitokäyntien ja -toimenpiteiden määrät vaihtelevat.
8. Entä jos potilasvahinko syntyy ulkomailla tehdyssä hoitotoimenpiteessä?
Potilasvakuutuskeskus korvaa vain Suomessa tapahtuneet potilasvahingot. Kun hakee hoitoa ulkomailta, on otettava huomioon, että halvempaan toimenpiteeseen voi tulla lisälaskua mahdollisten komplikaatioiden ja potilasvahingon takia.
Suomen lisäksi vain Pohjoismaissa on käytössä lakisääteinen potilasvahinkojärjestelmä. Jos hakeutuu ulkomaille hoitoon, kannattaa tarkistaa, onko hoitopaikalla vakuutukset kunnossa. Monissa maissa korvausta on haettava kanteella tuomioistuimesta, jolloin oikeudenkäyntikulut tuovat lisälaskun.
9. Miten potilas voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa terveydenhuollossa?
Jokainen on oman terveytensä ja sairaushistoriansa asiantuntija. Potilaan tulisi osallistua hoitonsa suunnitteluun ja tuoda esille tarpeensa, toiveensa ja huolensa. Potilaalla on oikeus ja velvollisuus kysyä asioista, joita hän ei ole ymmärtänyt.
Useimmiten läheisten osallistuminen hoitoon parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta. Potilas kuitenkin itse päättää, kuinka paljon läheiset saavat tietoa sairaudesta ja osallistuvat hoidon suunnitteluun.
Potilaan tekemä hoitotahto varmistaa toiveet elämän loppuvaiheessa. Potilasturvallisuutta rakennetaan yhteistyössä potilaan, hänen omaistensa ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
10. Mitä jos terveydenhuollon ammattilainen loukkaantuu potilasvahinkoilmoituksesta?
Potilaan oikeuksiin kuuluu potilasvahinkoilmoituksen tekeminen. Terveydenhuollon toimijoiden ammatillisuuteen puolestaan kuuluu virheiden myöntäminen. Niitä ei aina voida välttää, mutta tapauksista pitää pystyä puhumaan, ja ne tulee käsitellä ilman syyllistämistä.
Potilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja saada anteeksipyyntö. Joskus anteeksipyyntö voi olla ratkaiseva, eikä potilas koe enää tarvetta vahinkoilmoituksen tekemiseen.
Asiantuntijana yksikönjohtaja, OTK, varatuomari Minna Plit-Turunen, Potilasvakuutuskeskuksesta.
Juttu on julkaistu Apu Terveys-lehdessä 5/2018.
