Noituus on universaali uskonto, joka auttaa itsetuntemuksessa
Noitia on pidetty kautta aikojen parantajina ja tietäjinä, mutta myös paholaisen liittolaisina. Noitia on vainottu ja poltettu roviolla satojen vuosien ajan. Silti noituuteen uskotaan yhä, vahvemmin kuin koskaan.
Naista saatettiin epäillä aikoinaan noidaksi vain siksi, että hänellä oli punainen tukka ja pisamia. Noitien tiedettiin lentävän luudalla mustissa vaatteissa kissa ja kahvipannu luudan varressa keikkuen.
Pelkästään ruma luomi poskessa saattoi herättää epäilyt noituudesta. Noidat olivat viekkaita olentoja, jotka keittivät liemiä ja osasivat taikoa.
Tällaiset mielikuvat noidista juurtuivat sitkeästi kansanperinteeseen.
Uskomus yliluonnollisiin kykyihin on ikivanha ja yleismaailmallinen. Ilmiönä noita sai nykyisen merkityksensä uuden ajan alussa.
Historioitsija Marko Nenosen mukaan eri maissa on ollut joukoittain tietäjiä, taikojia ja samaaneja, jotka toimivat kuten noidat.
”Näillä taikureilla oli eri maissa monia eri nimiä. Suomen kielessä sana noita tarkoitti alun perin loveen lankeavaa noitaa tai tietäjää. Samaani oli tietäjä, joka kävi manalassa hakemassa neuvoja kuolleilta sieluilta”, Nenonen kertoo.
”Roskaväki johti vainoja, hulluus sai vallan ja viha johti väkivaltaan.”Marko Nenonen
Teoria lentävistä noidista syntyi myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. Kirkonmiehet loivat käsitteen noituudesta yhdistämällä kansanomaisia uskomuksia taikuuteen.
Noidat osasivat tehdä taikoja, jotka edistivät naimaonnea, muuttivat sään suotuisaksi ja saivat pellot tuottamaan hyvää satoa. Hyvää tarkoittavat ja parantavat taiat olivat osa noituutta.
Toinen puoli noituutta oli musta magia, jonka avulla noidat tuottivat vahinkoa ihmisille ja yhteisöille.
”Hyvän taikominen ei ollut rikos ennen 1500-lukua, mutta noituudella vahingoittamisesta on jaettu tuomiota tuhansia vuosia. Noitavainot syntyivät, kun noitia alettiin syyttää noitasapattiin lentämisestä”, Marko Nenonen kertoo.
Uskomusten mukaan noidilla oli monenlaisia yliluonnollisia kykyjä. Noidat saattoivat vahingoittaa ihmisiä pahalla silmällä, taikatempuilla tai kiroamalla.
Euroopassa uskottiin, että pahat noidatvahingoittivat oluen panemista tai voin kirnuamista. Sekä olut että voi olivat arvokkaita kauppatavaroita. Noidat veivät ihmisiltä terveyden tai aiheuttivat jopakuoleman kirosanojen vuodatuksella.
”Noidilla oli käytössään erilaisia keinoja. He taikoivat hautausmaalta kaivettujen luiden avulla tai käyttivät amuletteja ja taikaesineitä. Noidat saattoivat irrottaa vihamiehen takista palan ja siirtää siihen pahoja voimia, jolloin tämä epäsuosioon joutunut ihminen sairastui.”
noidat olivat niin pelottavia olentoja, että noituuden kitkemiseksi aloitettiin noitavainot. Nenosen mukaan noitavainoihin on vuosisatojen ajan liitetty vääriä uskomuksia. Vasta 1970-luvulla historiantutkimus muutti käsitystä noituudesta.
Virheellinen käsitys oli esimerkiksi noitaoikeudenkäynneissä tuomittujen määrä.
Hurjimpien väitteiden mukaan noitavainoissa tuomittiin miljoonia, jopa kymmenen miljoonaa noitaa. Nykytutkimuksen mukaan runsaat 200 000 ihmistä sai Euroopassa syytteen noituudesta tai taikuudesta. Kuolemantuomio langetettiin 40 000–60 000 syytetylle.
”Goottilainen kirjallisuus levitti noituudesta lukuja, jotka olivat tuulesta temmattuja. Noitavainot ajoitettiin virheellisesti keskiaikaan. Huipussaan ne olivat kuitenkin 1500–1800-luvuilla. Noituus yhdistettiin useimmiten naisiin, mutta noituudesta syytettiin paljon myös miehiä.”
Noitasapatti tarkoitti paholaisen järjestämiä pitoja, joissa paholainen vahvisti liittolaisuuttaan noitien kanssa. Sinne lensivät naiset.
Noitasapatti tunnettiin Euroopassa ja maissa, jonne käännyttäjät veivät kristinuskoa.
Noidat osasivat edistää naimaonnea ja saivat pellot tuottamaan satoa
Paholainen järjesti suuret juhlat, joissa pöydät notkuivat herkkuja. Juhlissa irstailtiin, poltettiin mustia kynttilöitä ja seremoniat tapahtuivat nurin kurin.
”Paholaiselle maksettiin veroja, ja noidatlupasivat tehdä paholaisen toivomia temppuja. Aluksi kaikilla oli hauskaa, mutta arjen koittaessa osallistujille seurasi ankara krapula”, Nenonen kertoo.
Kukaan ei tiennyt, missä noitasapatti oli. Noidat matkustivat sinne lentämällä, mutta väline ei aina ollut luuta. Noita saattoi lentää vasikan, hyeenan tai krokotiilin selässä.
Myös erilaisilla kepeillä ja heinähangolla saatettiin lentää. Yksi erikoisimpia välineitä oli tanko, joka piti pataa tulen päällä tai jolla kohennettiin tulta.
Noitasapattiin osallistuminen oli vakava rikos ja siitä tuomittiin kuolemaan.
”Lentäminen ei ollut uutta, sillä sielujen lentoon on uskottu iän kaiken joka puolella maailmaa ja uskotaan yhä.”
Tarinat noitasapateista olivat niin mielikuvituksellisia, etteivät kuulustelijat oikeudessa aina itsekään uskoneet niihin.
Syytetyt saattoivat leuhkia tarinoillaan. Nenonen kertoo esimerkiksi, kuinka Gotlannissa eräs rouva oli myöntänyt oikeudessa käyvänsä välillä noitasapatissa.
”Tuomari tokaisi, että noin lihava ihminen ei pysty lentämään. Syytetty myönsi kävelleensä noitasapattiin, mutta ei tiennyt, minne oli kävellyt. Näin ihmiset tunnustivat kuvitteellisia rikoksia.”
Oikeuden tuomioon vaadittiin kaksi riippumatonta todistajaa tai näyttö rikoksesta. Monet tuomioistuimeen joutuneet vapautettiin noituussyytteestä, kun todisteet eivät riittäneet. Hurjempaa oli silloin, kun ihmiset ottivat oikeuden omiin käsiinsä.
”Aistin vahvasti ja näen enneunia. Intuitioni viestittää, jos jokin asia on pielessä.”Kuparikettu
Noitavainot levisivät joissakin kylissä ja kaupungeissa niin pahoiksi, että niistä seurasi terroria, joukkosuggestiota ja pakokauhua. Joissakin paikoissa surmattiin jopa kolmesataa ihmistä kerralla.
”Roskaväki johti vainoja, hulluus sai vallan ja viha johti silmittömään väkivaltaan.”
Noitavainojen kauhukertomukset ovat peräisin alueilta, joissa oikeusjärjestelmä oli romahtanut. Tuomittuja kidutettiin, mestattiin ja poltettiin roviolla. Kiduttaminen oli tehokas keino saada syytetty tunnustamaan jotain, mitä hän ei ollut tehnyt.
Syytettyjä kidutettiin piinapenkissä ja valvottamalla. Syytetty laitettiin makaamaan penkille ja hänen raajoihinsa sidottiin köydet, minkä jälkeen raajoja alettiin kiskoa eri suuntiin. Se oli hyvin tuskallista.
Valvottamisessa syytetyn ei annettu nukahtaa. Hän koki harhoja ja saattoi tunnustaa mitä tahansa. Vesikokeessa syytetyn kädet ja jalat sidottiin ja uhri heitettiin veteen. Jos hän kellui, se oli merkki siitä, että hän oli noita. Jos syytetty ei pysynyt pinnalla, hän oli syytön.
”Vesikoe kuului ikivanhoihin jumalankokeisiin, joissa uskottiin Jumalan ratkaisevan ihmisen kohtalon. Vesikoe oli testi. Jos syytetty oli hukkumaisillaan, hänet vedettiin ylös vedestä.”
Vapauttava tuomio oli oikeudenkäynneissä tavallisempi kuin kuolemantuomio. Kuolemaantuomittu mestattiin ja poltettiin sen jälkeen roviolla. Pyöveli mestasi naisen kirveellä ja miehen miekalla.
Siunattuun kirkkomaahan noituudesta tuomittu ei päässyt. Yhteisö välttyi Jumalanvihalta, kun se poisti syntiset ja puhdistautui. Noitaoikeudenkäynnit levisivät joka puolelle maailmaa.
Suomessa ilmiö sai jalansijaa etenkin Pohjanmaalla, Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Suomessa syytettiin pariatuhatta ihmistä noituudesta tai taikuudesta vuosina 1500–1750. Nenosen mukaan kuolemaan tuomittiin 150 ihmistä, mutta tuomioista ehkä vain puolet pantiin täytäntöön.
”Noitasapattiin lentäneistä syytetyistä enemmistö oli naisia. Tähän vaikutti kirkonmiesten käsitys siitä, että nainen oli uskossaan heikompi ja vaarallisempi kuin mies.”
Noitavainot ovat länsimaissa jääneet historiaan, mutta Nenosen mukaan noituuteen uskovia ihmisiä on maailmassa nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
”Noituus on universaali usko ja edelleen yksi keskeisistä uskomuksista muualla paitsi länsimaissa, Australiassa ja Japanissa. Tuhat vuotta vanhoja taikoja toteutetaan edelleen ja uusia temppuja keksitään uusnoituusliikkeissä”, Nenonen sanoo.
kuparikettu on suomalainen nykynoita, joka esiintyy nimimerkin suojin. Nyt 30-vuotias Kuparikettu on tunnistanut itsessään erikoisia kykyjä lapsesta saakka.
”Koen syvää yhteyttä luontoon ja eläimiin. Aistin asioita vahvasti ja näen enne-unia. Nämä kohtaavat noituudessa, johon samastun voimakkaasti”, hän kertoo.
Lapsena Kuparikettu koki ympäröivän maailman taianomaisena. Puut ja kasvit olivat hänen mielestään eläviä, ja ne kommunikoivat omalla kielellään.
”Minulle kehittyi vahva intuitio. Jos joku valehtelee, intuitioni viestittää, että tilanteessa on jotain pielessä. Unet kertovat minulle tulevista tapahtumista.”
Kuparikettu näki lapsena enneunen, jossa hän käveli perheensä kanssa kaupungissa. Se oli täynnä valkoisia kivitaloja. Muutaman vuoden kuluttua perhe matkusti samanlaiseen paikkaan kuin hän näki unessaan.
Henkien kanssa Kuparikettu kommunikoi ensimmäisen kerran parikymppisenä yöpyessään vanhempiensa luona.
”En saanut unta, jolloin minut valtasi voimakas olo, etten ole yksin. Kyselin, että kuka olet ja mitä haluat. Eteeni nousi kuva ankarasta tehdaspalosta, joka viittasi palossa pahoin palaneeseen isoisääni. Näyssäni hän painoi käden otsalleen.”
Kuparikettu kysyi seuraavana päivänä isältään, mitä ele tarkoitti. Hän kuuli, että se oli ollut isoisän maneeri. Kuparikettu ymmärsi, että isoisä oli käynyt tervehtimässä häntä ja viestitti, että kaikki oli hyvin.
”Aistin asioita voimakkaasti myös arjessani ja hereillä ollessani. Löydän kadoksissa olevat tavarat nopeasti vaistojeni avulla. Tiedän monesti etukäteen, mitä asioita tulen kohtaamaan. Olen usein helpottunut, kun uskallan kuunnella intuitiotani.”
Noita on Kupariketun mukaan ollut alun perin arvostettu magian harjoittaja, tietojen ja taitojen ylläpitäjä, parantaja ja viisas tietäjä.
Kaiken henkisyyden alku on ollut noituudessa ja shamanismissa.
Noituuden pohjalta on kehittynyt erilaisia ammatteja, kuten parantaja, energiahoitaja, tarot-korttien tulkitsija, ennustaja, meedio, maagikko, pappi ja papitar.
”Itse yritän elvyttää noitaa ammattinimikkeenä ja poistaa demonisoituja käsityksiä.”
”Universaali energia tai voima kulkee noidan kautta. Sen aistiminen on yksilöllistä.”Kuparikettu
noituus ja magia ovat Kupariketun mukaan energiatyöskentelyä. Työn pohja ei ole uskonnossa eikä tieteessä, vaan niiden välimaastossa.
Nykynoita käyttää työssään hyväkseen energiavärähtelyä.
”Kun toimin meediona, kanavoin ja sanoitan aistimaani energiaa. Parantajana välitän ja muokkaan universaalia energiaa käsieni kautta asiakkaalle. Noitana harjoitan magiaa ja ohjaan energiaa. Universaali energia tai voima kulkee noidan kautta. Sen aistiminen on yksilöllistä.”
Kun Kuparikettu tuottaa meditaatioharjoituksia YouTube-kanavalle, hän on syvässä luovassa tilassa. Harjoitus syntyy voimakkaan inspiraation aikana. Se edellyttää vahvaa läsnäoloa.
Asiakkaat hakeutuvat Kupariketun luo monenlaisista syistä. Jotkut pohtivat, miten edetä pulmallisessa tilanteessa. Näkökulma voi löytyä tarotkorttien avulla. Meedioistunnoissa moni haluaa saada yhteyden edesmenneeseen läheiseensä.
”Jotkut ovat eronneet ja haluavat katkaista henkisesti yhteyden entiseen puolisoonsa. Yhteys poltetaan poikki kynttilöiden ja narun avulla. Se vapauttaa ihmisen jatkamaan omaa elämäänsä.”
Kuparikettu huomaa työssään, miten etenkin nuoremmat sukupolvet kiinnostuvat yhä enemmän noituudesta. Kun Kirkon tutkimuskeskus selvitti 15–29-vuotiaiden uskomuksia, vastaajista puolet kertoi uskovansa vaihtoehtoisiin terapioihin, kuten meditaatioon, 42 prosenttia näkymättömiin maailmoihin ja joka neljäs meedioihin.
Kupariketulle erikoiset kokemukset ovat luonnollisia ja arkisia.
”Tiedostan, että monet pitävät tällaisia kokemuksia pelottavina. Minulla ne ovat lisänneet itsetuntemusta ja osaan toimia niiden kanssa. Henkisyys on yksi tapa tutkiskella ihmisyyttä.”
Valpuri Kinni joutui vesikokeeseen Aurajoessa
Tyrvään seudulla eleli 1600-luvulla Valpuri Kinni. Hän joutui syytteeseen noituudesta, koska hänen väitettiin taikakeinoin varastaneen kirkkoherralta 95 lehmää ja loitsineen papille pahoja tauteja.
Valpuri Kinni on Suomessa ainoa noituudesta epäilty, jonka tiedetään joutuneen vesikokeeseen Aurajoessa nykyisen Suomen alueella. Valpuri selvisi kokeesta, mutta sai kuolemantuomion 1635.
Tuomio muutettiin piiskaukseksi ja karkotukseksi.
Toisen kerran Valpuri tuomittiin käräjillä poltettavaksi noitana roviolla 1649. Häntä syytettiin muun muassa siitä, että hän noitui sudet hyökkäämään karjan kimppuun. Tuomio lieveni Turun hovioikeudessa raippojen antamiseksi ja molempien korvien menettämiseksi.
Joidenkin tarinoiden mukaan eräs parantaja nimeltään Markku Kouvo auttoi Valpuria korvien parantamisessa. Valpuri puolestaan opetti Kouvoa käyttämään lääkekasveja.
Valpurin elämä päättyi roviolla Hämeenlinnassa.
Valpurin suvussa oli muitakin noituudesta syytettyjä. Valpuri Kinnin äiti ja äidinisä poltettiin roviolla noitina.
Kuparikettu
on henkinen ohjaaja ja somevaikuttaja. Kaksi lasta. Tunnettu ohjautuista meditaatioharjoituksista. Kirjoittanut Heikki Sauren kanssa teoksen Noitakirja. Nykynoidat ja noitien historiaa (Into 2021). Voimaeläin kettu, koska ketut ovat maagisia, ovelia, kauniita ja viisaita eläimiä.
Marko Nenonen
on Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Nenonen on kirjoittanut tietokirjoja noitavainoista, liikennehistoriasta ja 1950- ja -60-luvun lapiojätkistä. Hän kiinnostui noituudesta, koska noituus ja taikuus ovat yhä maailman levinneimpiä uskomuksia.
