Kilpirauhasen kasvaimia ei voida elintavoilla tai muulla keinoin ehkäistä. Ainoa tunnettu ulkoinen kilpirauhasen syövälle altistava tekijä on ionisoiva säteily.
Jodin vähäisellä saannilla ravinnosta on havaittu yhteys kilpirauhassyövän esiintyvyyteen. Suomessa mm. ruokasuolaan lisätään tämän vuoksi jodia.
Kilpirauhasen toimintahäiriöt eivät yksinään anna aihetta epäillä kilpirauhassyöpää, koska syöpä aiheuttaa vain poikkeustapauksissa muutoksia kilpirauhasen toiminnassa. Siten kilpirauhasen toimintahäiriöt eivät ensisijaisesti edellytä kaulan ultraäänitutkimusta
Kilpirauhasen syöpä ilmenee yleensä yksittäisenä oireettomana kyhmynä, kaulan alaosassa henkitorven molemmilla puolilla. Hyvin usein ihmiset havaitsevat kyhmyn itse kaulaa koetellessaan.
99 prosenttia kaikista kilpirauhasen kyhmyistä eivät ole syöpäkasvaimia vaan harmittomia muutoksia. Kyhmyn mahdolliset syöpäpiirteet selviävät vasta ultraäänitutkimuksessa ja tarvittaessa ohutneula tai näytepalatutkimuksessa.
Kilpirauhassyöpää on useita eri tyyppejä, joista suurin osa on hyvänlaatuisia. Yhä useampi kilpirauhassyöpä löydetään jo varhaisvaiheessa ja pääsääntöisesti kilpirauhassyöpä on erittäin hyvin hoidettavissa.
Yleisimmän syöpätyypin hoitoennuste on erinomainen ja kymmenen vuoden kuluttua hoidetuista potilaista on elossa 95 – 99 prosenttia.
Leikkaus yleisin hoitomuoto
Patologi toteaa kilpirauhassyövän yleensä joko ohutneulalla kilpirauhaskyhmystä otetusta näytteestä tai kirurgin ottamasta näytepalasta. Patologin tutkimista kyhmynäytteistä on hyvänlaatuisia 95 – 99 prosenttia, pahanlaatuisia eli syöpiä noin 1 – 5 prosenttia.
Jos kyhmy on todettu kilpirauhasen syöpäkasvaimeksi, on hoitona leikkaus, jossa poistetaan tavallisesti joko koko kilpirauhanen tai sen lohko.
Leikkauksen yhteydessä tarkistetaan myös onko imusolmukkeita tarve poistaa. Leikkauksen jälkeen seurataan potilaan äänen laatua, koska äänihuulia hermottava hermo voi vaurioitua leikkauksessa. Kalsiumtasapainoa seurataan laboratoriokokeilla, joilla varmistetaan, että lisäkilpirauhanen ei ole vaurioitunut leikkauksessa.
Yleensä noin 4-6 viikkoa leikkauksen jälkeen potilaalle annetaan vielä tablettina radioaktiivista jodia, joka kertyy mahdollisesti jäljellä olevaan kilpirauhassyöpäkudokseen ja säteilyllään tuhoaa syöpäsolut.
Radiojodihoidon jälkeen potilas tarvitsee elinikäisen tyroksiinitablettihoidon korvaamaan kilpirauhasen hormonituotantoa. Korvaushoito aloitetaan noin 1-2 viikkoa radioaktiivisen jodihoidon jälkeen.
Jälkiseurantaa useita vuosia
Kilpirauhassyövän jälkihoitoon kuuluu seuranta, jossa poissuljetaan taudin uusiutuminen. Kilpirauhassyövän uusiutuminen on harvinaista ja 80 – 85 prosentilla potilaista syöpä ei uusiudu.
Kilpirauhassyövän uusiutumiseen liitettyjä tekijöitä ovat muun muassa yli 60 vuoden ikä, hoidetun kasvaimen suuri koko, etäpesäkkeiden esiintyminen diagnoosihetkellä ja radiojodin kertyminen kaulan ulkopuolelle radiojodihoidon jälkeen.
Faktaa kilpirauhassyövästä
• Yli 99 % kaikista kilpirauhasen kyhmyistä on hyvänlaatuisia
• Pahanlaatuista kilpirauhaskasvainta eli syöpää ei päältäpäin tunnustellen pystytä erottamaan hyvänlaatuisista kilpirauhasen kyhmyistä
• Kaikista kilpirauhasen kyhmyistä ei ole tarvetta ottaa ohutneulanäytettä, ultraäänitutkimuksella voidaan arvioida mahdollisen näytepalan ottamisen tarve
• Kyhmyn mahdolliset syöpäpiirteet selviävät vasta patologin tekemässä mikroskooppitutkimuksessa kun näytepala on otettu
• Yleisimmän kilpirauhassyöpätyypin hoitoennuste on erinomainen. Kymmenen vuoden kuluttua hoidetuista potilaista elossa on 95 – 99 %
• Yleisin hoitomuoto on leikkaus
