Hyvinvointi
Terve.fi

Miksi toiset kestävät kauhuelokuvia ja toiset eivät?

Miksi toiset kestävät kauhuelokuvia ja toiset eivät?

Mainos

Mistä moinen johtuu? Psychcentral.com -sivusto kertoo, miten eri ihmiset reagoivat kauhuelokuviin.

Tohtori Glenn Sparks Purduen yliopistosta kertoo, että eri ihmisillä on erilainen kestävyyskyky jännitykseen. Kauhuelokuvien ollessa kyseessä, merkitystä on sillä, miltä ihmisestä tuntuu elokuvan katsomisen jälkeen. Kauhuelokuvat nostavat sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä.

Elokuvan jälkeen olo on yleensä hauska ja positiiviset tunteet korostuvat. Siksi ystävien kanssa elokuvien katsominen onkin hauskaa ja koukuttavaa. Mutta jos elokuvan katsomiskokemus on ollut negatiivinen, ne tunteet jäävät mieleen ja saavat ihmisen välttelemään vastaavaa kokemusta tulevaisuudessa.

Eri reagointitapoihin voi hakea syytä myös aivoista. Noin kymmenen prosenttia ihmisistä kokee adrenaliiniryöpyn miellyttävänä. Yleensä samat henkilöt kokevat nautintoa erilaisten extremekokemusten avulla, ja heihin vetoavat myös kauhuelokuvat. Joillakin taas herkkyys äärimmäisille kokemuksille on suurempi, jolloin kokemus ei ole miellyttävä.

Kauhuelokuvat tuovat silmien eteen jotakin ennennäkemätöntä, joka rikkoo arkirutiineja. Evoluution kannalta on ollut tärkeää havaita ympäristön uhat. Liian suuret pelon tunteet vesittävät kuitenkin kauhuelokuvien tarjoaman elämyksen vieraasta uhasta. Joskus kauhuelokuvat vaikuttavat liian voimakkaasti ihmisiin. Tästä on esimerkkinä vaikkapa kasarihitti Tappajahai, koska moni lopetti luonnonvesissä uimisen elokuvan nähtyään, ja kauhu kesti pitkään.

Kauhuelokuvan katsominen voi olla pariskunnalle myös romanttinen kokemus, joka herättää suojelunhalun, jos toinen pelkää kauhua ja toinen nauttii siitä.

Kauhuelokuvat tarjoavat turvallisen pakotien omasta elämästä. Turvallisissa oloissa pelkääminen ja jännittäminen saavat hetkeksi ajattelemaan jotakin muuta kuin oman elämän murheita. Adrenaliiniryöppy voi vahvistaa kauhuelokuvan tarjoamaa elämystä jostakin aivan muusta, kuin mihin on omassa elämässään tottunut.

Julkaistu: 2.11.2012