Miksi itkemme? Tiede on lähellä vastausta

Miksi jotkut ihmiset itkevät usein tai toiset eivät koskaan? Miksi ihminen ylipäätään itkee? Tiede on melkein löytänyt tähän vastauksen, kertoo Time.

Michael Trimble on neurologi, joka on erikoistunut ilmiöön nimeltä itkeminen. Hänen mukaansa tutkijat eivät ole löytäneet vastausta siihen, miksi jotkut ihmiset eivät itke koskaan. Itse asiassa kaikki tutkijat eivät ole myöskään yhtä mieltä siitä, miksi ihminen ylipäätään itkee.

Emotionaalisella itkulla ei tarkoitusta?

150 vuotta sitten Charles Darwin julisti, ettei emotionaalisella itkulla ole tarkoitusta. Lähes 150 vuotta myöhemmin emotionaalinen itku askarruttaa tutkijoita edelleen. Muutkin olennot kuin ihmiset vierittävät kyyneleitä refleksinä kivun tai ärsytyksen takia, mutta ihminen on ainoa olento, jolla kyynelehtimisen voi laukaista jokin tunne.

Vauvoilla itkemisellä on ilmiselvä rooli, kun he kaipaavat huomiota ja huolenpitoa aikuisilta, mutta miksi aikuinen ihminen itkee? On selvää, että vahvat tunteet aiheuttavat itkua, mutta miksi?

Itkemisestä on olemassa yllättävän niukasti tietoa, vaikka se on yksi ihmisen keskeisimmistä kokemuksista. Tutkijat ovat olleet jo satoja vuosia sitä mieltä, että kyynelten ainoa tarkoitus on kostuttaa silmiä.

Merkki ihmisen tunteista

Itku on kuitenkin paljon muutakin kuin surun oire. Sen voi laukaista kirjo erilaisia tunteita, kuten empatia, yllättyneisyys, viha ja murheellisuus. Kyyneleet ovat myös muille näkyvä merkki niistä tunteista, joita ihmisen sisällä myllertää.

Yhden teorian mukaan kyyneleet laukaisevatkin sosiaalista sitoutumista ja ihmisten välisten kontaktien muodostumista. Ja toisin kuin muut eläimet, ihminen on syntyessään hyvin avuton sekä fyysisesti että emotionaalisesti ja hakee aikuisilta tukea itkullaan. Vaikka nämä heikkoudet häviävät ihmisen kypsyessä, aikuinen ei koskaan kasva täysin ulos ajoittaisesta avuttomuuden tunteestaan. Itkeminen viestittääkin sekä itselle että muille, että ihmisellä on jokin tärkeä ongelma, jota hän ei ainakaan tällä hetkellä pysty itse ratkaisemaan.

Manipulointikeino?

Tutkijat ovat myös havainneet, että emotionaaliset kyyneleet ovat kemiallisesti erilaisia kuin vaikka ne kyyneleet, joita sipulin leikkaaminen synnyttää. Tämä voi selittää, miksi itkulla on niin vahva vaikutus myös muihin ihmisiin. Sen lisäksi, että kyyneleet sisältävät entsyymejä, lipidejä ja elektrolyyttejä, emotionaaliset kyyneleet sisältävät myös enemmän proteiineja. Yhden teorian mukaan tämä tekee emotionaalisista kyyneleistä tahmeampia, jolloin ne tarttuvat ihoon hanakammin ja valuvat poskea pitkin hitaammin. Tällöin muut huomaavat ihmisen itkun helpommin.

Yhden vähemmän suloisen teorian mukaan itkeminen on ihmisen keino manipuloida toisia ihmisiä. Ihminen oppii jo varhain itkun vaikutuksen muihin, ja saattavat käyttää sitä jopa tiedostamattaan keinona selvitä riidoista ja aggressiivisista ihmisistä.

Yllä listatut teoriat ovat vain pieni osa monista hypoteeseista, joita itkemiseen liittyy. Moderni itkun tutkiminen onkin vielä lapsenkengissään, mutta moni tutkija on kuitenkin sitä mieltä, että itkeminen on paljon tärkeämpi ilmiö kuin aikaisemmin on luultu.

Lähde: Time