Terve.fi

Mikä on Vulvodynia? – lukijan artikkeli


Vulvodynia tarkoittaa kirjaimellisesti vulvan (ulkosynnyttimien) kipua, jota kuvaa parhaiten kirvely, kuumotus, pistely ja kutina ulkosynnyttimien alueella. Kipu voi olla täysin spontaanisti ilmaantuvaa, jatkuvaa tai ajoittaista, tai pelkästään kosketukseen liittyvää (ilmaantuen esimerkiksi yhdynnän yhteydessä). Kivun voimakkuus voi vaihdella epämukavasta tunteesta täysin fyysisesti invalidisoivaan kipuun.

Kipu keskittyy tavallisesti tiettyihin kipupisteisiin, mutta saattaa joissain tapauksissa olla levittynyt koko ulkosynnyttimien alueelle. Vaikka punotusta saattaa ilmetä kipualueilla, useissa tapauksissa vulva näyttää ulkoapäin täysin normaalilta, ja näin ollen taudin tunnistaminen saattaa olla vaikeaa tavallisessa gynekologin tutkimuksessa. Onkin hyvin tavallista, että moni nainen joutuu sairastamaan tautia monta vuotta ennen oikean diagnoosin saamista. (http://www.vulvodynia.com).

Vulvodynia voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin (http://www.nva.org):

Vulvan vestibuliittisyndrooma:

Vulvan vestibuliittisyndrooma tarkoittaa kipua emättimen eteisen (vestibulumin) alueella, jossa sijaitsee emättimen eteisrauhaset. Usein polttavalta tuntuva kipu ilmenee kosketuksen tai paineen yhteydessä, esim. yhdynnän, tamponin asettamisen, gynekologisen tutkimuksen tai tiukkojen vaatteiden käytön yhteydessä.

Syklinen vulvovaginiitti:

Syklinen vulvovaginiitti on vestibuliitin jälkeen toiseksi yleisin vulvodynian alatyyppi. Se aiheuttaa polttavaa kipua ja kutinaa toistuvasti aina tiettynä kuukautiskierron aikana.

Dysesteettinen vulvodynia:

Dysesteettinen vulvodynia aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista kipua joko koko vulvan alueella tai vaihdellen eri paikoissa. Kipua ilmenee usein pienten tai suurten häpyhuulien alueella ja/tai vestibulumissa tai klitoriksessa, mutta saattaa säteillä myös peräaukon, ristiselän tai reisien alueille. Kipua ei välttämättä ilmene pelkästään kosketuksen aiheuttamana, joskin kosketus usein pahentaa oireita. Dysesteettistä vulvodyniaa hoidetaan depressiolääkkeillä, tavallisimmin amitriptyliinillä. 

Julkaistu: 26.6.2012