Haastattelut on tehty sähköpostitse. Sähköpostilla lähetettiin kolme kysymystä seitsemän eri puolueen lääkäriehdokkaalle, yhdelle kustakin puolueesta. Vastauksia tuli viideltä ehdokkaalta. Yhteystiedot saatiin Suomen Lääkäriliitosta.
Miksi ehdolla?
Kotikunnan polttavimman terveydenhuoltokentän ongelman lisäksi kysyttiin ehdokkaan taustasta sekä siitä, miksi kukin on asettunut ehdolle kuntavaaleissa.
Lääkäriliitosta arvioitiin reippaat kaksi viikkoa sitten, että tämän syksyn kuntavaaleissa on ehdolla noin sata lääkäriä. Liiton tietojen mukaan edellisvaaleissa meni läpi kaikkiaan 148 ehdolla ollutta lääkäriä.
Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 28. lokakuuta.
”Raha seuraa potilasta”
Helsingissä ehdokkaana oleva Sami Heistaro (kok.) on 41-vuotias lääketieteen tohtori, terveydenhuollon erikoislääkäri ja MBA.
- Tätä nykyä työskentelen yksityisellä terveyspalvelusektorilla. Terveys- ja sosiaalisektori on minulle laajasti tuttu; minulla on työkokemusta myös terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, sairaalapäivystyksestä, tutkimuslaitoksesta, vanhainkodista ja lääketeollisuudesta. Kahteen otteeseen olen työskennellyt asiantuntijatehtävissä ulkomailla, Australiassa ja Yhdysvalloissa, yhteensä vajaat kaksi vuotta.
Heistaro kertoo edistäneensä helsinkiläisten asioita, etenkin terveyspalveluita, 12 vuoden ajan kuntapoliitikkona Helsingissä. Terveyslautakunnan jäsenyys ja varavaltuutetun paikka hänellä on ollut vuodesta 2001.
- Mukaan kuntapolitiikkaan minut sai halu vaikuttaa ja muuttaa tärkeiksi katsomiani asioita myönteiseen suuntaan. Kuntapolitiikassa päätetään asioista, jotka ovat niin lääkäriä kuin kuntalaista lähellä. Sosiaalisena ihmisenä kuntapolitiikalle ominainen tiimi- ja yhteistyö on minulle mieluinen piirre tässä vaikuttamisen muodossa.
Heistaron mukaan Helsingin suuriin haaste on vastata yhä paremmin palveluin alati kasvaviin tarpeisiin tiukentuvassa taloudessa.
- Tässä tarvitsemme niin julkisen kuin yksityisen sekä järjestösektorin osaamista ja innovatiivisuutta: olen näiden eri tahojen kumppanuuden vankka kannattaja. Meidän on keskityttävä vaikuttaviin peruspalveluihin ja luotava uusia, joustavia toimintamalleja. Nämä tarkoittavat toimivia prosesseja, sujuvia hoitoketjuja, ammattiryhmien tarkoituksenmukaista työnjakoa, potilaan omahoidon tukemista sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. Ongelmien ennaltaehkäisyn tulee olla toiminnan keskiössä, ja potilaan valinnanvapautta tulee kasvattaa ”raha seuraa potilasta” -ajattelua edistämällä.
”Maakunnallinen terveydenhuolto turvaisi parhaiten”
Eija Kiljala (kesk.) Pihtiputaalta on 57-vuotias yleislääketieteen erikoislääkäri ja tekee osa-aikaista työtä kotikuntansa terveyskeskuksessa.
- Pidän työstäni hyvin paljon, varsinkin nykyisin, kun työtä on sopivasti. Maalaislääkärinä saan hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Olen kiinnostunut ihmisestä, haluan auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja olemaan terveempiä, jotta heidän olisi helpompi elää.
Kiljala haluaa kotikuntansa pysyvän itsenäisenä:
- Koska haluan turvata kunnan asukkaille parhaat palvelut, lähipalvelut, työtä ja elämisen raamit. Olin aiemmin 10 vuotta kunnan valtuutettuna Keskustan edustajana, mutta 14 vuotta sitten lopetin politiikan työni takia. Nyt elämän ja työn tilanne on taas sellainen, että voisin ja haluaisin olla mukana vaikuttamassa yhteisten asioiden hoitoon ja tehdä parhaani kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin eteen.
Kiljala hahmottaa polttavimmaksi ongelmaksi Pihtiputaan terveyskentällä laadukkaiden lähipalveluiden turvaamisen jatkossakin.
- Uskon, että maakunnallinen terveydenhuolto turvaisi parhaiten pihtiputaalaisten terveyspalvelut lähellä ja riittävinä. Ja hyvän erikoissairaanhoidon maakunnan keskuksessa Jyväskylässä. Pihtiputaan terveyspalvelut ovat nykyisin hyvät, monipuoliset ja lähellä. Jos olisimme jonkin suuren kunnan syrjäkylä, pelkään palveluiden karkaavan liian kauas.
”Terveyskeskukset täytyy saada toimimaan”
Minerva Krohn (vihr.) on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Helsingistä. Hän kuvailee itseään 44-vuotiaaksi yleislääkäriksi, joka työskentelee THL:ssä perusterveyden kehittäjäylilääkärinä, joka mm tukee terveyskeskuksissa toimivaa Rohto-verkostoa.
- Olen yleislääkäri, ja olen tehnyt pitkään töitä Helsingin terveyskeskuksissa. Olin myös muutaman vuoden yleislääketieteen kehitysjohtajana Terveystalossa.
Krohn on ollut Helsingin valtuustossa mukana 16 vuotta.
- Olen ehdolla koska minulla on edelleen intohimona tehdä Helsingistä toimivampi, elinvoimaisempi ja palvelevampi. Koen saaneeni paljon myös aikaiseksi. Kuntapolitiikassa näkee päätöksiensä tulokset.
Polttavimmaksi ongelmaksi Helsingin terveyskentällä Krohn nimeää sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymisen ensi vuoden alusta.
- Haasteena on saada uusi organisaatio toimimaan tehokkaasti siten että se on myös hyvä paikka tehdä töitä. Kuten muuallakin, myös Helsingissä on ongelmana erikoissairaanhoidon kasvu, joka on syönyt voimavaroja perusterveydenhuollolta. Terveyskeskukset täytyy saada toimimaan, jotta niistä saa avun vaivoihinsa ja henkilöstö voi tehdä työnsä ammattiylpeyttä tuntien.
”Kannatan vahvaa julkista terveydenhuoltoa”
Juha Richter (kd.) Oulusta on 28-vuotias lääkäri, syntynyt Saksassa ja opiskellut lääkäriksi siellä.
- Olen työskennellyt useissa maissa eri puolilla maailmaa mm. nuorisopsykiatrialla ja tutustunut monenlaisiin terveydenhuoltojärjestelmiin. Havaintojeni mukaan täysin yksityistetty terveydenhuolto ei ole paras vaihtoehto ja kannatan vahvaa julkista terveydenhuoltoa. Yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa kumppanina.
Richter kertoo aiemmin toimineensa terveyslautakunnassa ja haluavansa erityisesti ottaa kantaa terveydenhuollon ongelmiin.
- Olen kerännyt paljon inspiraatiota ulkomailla ja haluan hyödyntää sitä tämän kotikuntani hyväksi.
Polttavimmaksi ongelmaksi Oulun terveyskentällä Richter nimeää ennaltaehkäisevät terveyspalvelut.
- Itsemurhatilastojen mukaan erityisenä riskiryhmänä ovat nuoret miehet. Kaikille kuntalaisille on tarjottava hyvät mielenterveyspalvelut, mutta erityisesti nuorille miehille suunnattuja palveluita on parannettava mm. lisäämällä miestyöntekijöitä ja ottamalla käyttöön uusia toiminnallisempia menetelmiä.
Kustannustehokkuus palautettava hyvään malliin
Porilainen Pekka Satomaa (sd.) on kardiologisesti orientoitunut pian 60-vuotias sisätautien erikoislääkäri, joka on työskennellyt keskussairaalassa yli 15 vuotta ja perusterveydenhuollossa saman verran.
- Curriculum vitaessa mm liki 10 vuottta Porin terveysviraston johtajana ja 3,5 v Tampereella Hatanpään sairaalan johtavana lääkärinä. Lehtikirjoituksia ja valtakunnallisia esiintymisiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä sekä niiden rajanvedosta.
Satomaa kertoo olevansa ensi kertaa 15 vuoteen poissa johtavista tehtävistä, ”joten voin olla ehdokkaana”. Hän toteaa olleensa viime vuodet SDP:n jäsen ja menossa puolueen toivomana asiantuntijaehdokkaana vaaleihin.
Polttavimmaksi ongelmaksi kotikunnassaan hän nimeää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjun ja kustannustehokkuuden palauttamisen hyvään malliin, jossa se oli vielä neljä vuotta sitten. Hänen mukaansa vanhusten sairaalahoidon järjestäminen on keskeistä, samoin nuorison syrjäytymisen vähentäminen – molemmissa ehkäisevä ja ainakin psykiatriassa erikoissairaanhoidon toiminta keskeisiä.
Mitä itse ajattelet oman kotikuntasi terveydenhuollosta? Mikä on kipein ongelma, joka kaipaisi ripeintä tarttumista? Skrollaa alas ja kommentoi.
