Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Terve.fi

Migreenin oireet

Migreenin oireet

Migreenin oireista tunnetuin on päänsärky, mutta oireita on muitakin. Lue asiantuntijoidemme artikkeli!

Migreenikohtausta edeltäen voi esiintyä prodromaali- eli ennakko-oireita, joita ovat mm. palelu, haukottelu, väsymys, makean himo tai luonteen muutos (esimerkiksi ärtyisyys, aggressiivisuus).

Aurallisen migreenin esioireet eli aura (laajeneva näköhäiriö, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos, sahalaitainen harmaa tai kirkas alue, puutuminen, puheen häiriö, halvausoire) ilmaantuvat ennen kohtausta ja kestävät yleensä 5-60 minuuttia. Esivaiheen lopussa alkaa pulssin tahdissa sykkivä, toispuoleinen, kova tai vähintään kohtalainen päänsärky. Voimakas päänsärky voi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua, ja estää yleensä normaalin toiminnan. Kohtaukseen liittyy usein myös valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Auraton migreeni alkaa heti päänsäryllä, muuten oireet ovat samanlaiset. Kohtaus kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen.

Lue migreenin hoidosta.

Migreenidiagnoosi perustuu lääkärin tekemään haastatteluun ja lääkärin suorittamiin kliinisiin testeihin. Näiden perusteella voidaan suunnata tutkimuksia, joilla suljetaan tarvittaessa pois muita päänsärkyä aiheuttavia tekijöitä. Laboratoriotutkimuksista ei ole hyötyä diagnosoitaessa migreeniä.

Aurallisen migreenin diagnoosin kriteereinä on, että potilaalla on ollut vähintään kaksi kohtausta, joissa esiintyy kolme oiretta: auraoire ja auran kesto on yli neljä minuuttia tai esiintyy kaksi peräkkäistä auraa, aura ei kestä yli 60 minuuttia tai auraa seuraa päänsärky alle 60 minuutissa.

Aurattoman migreenin diagnoosin kriteerinä puolestaan on, että potilaalla on ollut vähintään viisi päänsärkykohtausta, jotka kestävät 4-72 tuntia ja kohtauksiin on liittynyt vähintään kaksi piirrettä A-ryhmästä ja vähintään yksi piirre B-ryhmästä:

  • A-ryhmän oireet: sykkivä särky, toispuoleinen särky, särky on kohtalaista tai kovaa, ja estää normaaleja toimintoja, fyysinen aktiivisuus pahentaa särkyä.
  • B-ryhmän oireet: pahoinvointi, oksentelu, valonarkuus, ääniherkkyys.

Jos päänsäryn syy jää epäselväksi, potilaalle tehdään pään tietokonetomografia (TT-) tai magneettikuvaus. EEG:n (aivosähkökäyrä) tutkiminen päänsärkypotilaalta on tarpeellinen vain tietyissä erityistapauksissa.

Erotusdiagnostisesti selvästi tärkein sairaus on tensiotyyppinen päänsärky eli jännityspäänsärky. Se voi tosin esiintyä myös yhtä aikaa migreenin kanssa. Päänsärkypotilasta tutkittaessa tulisi selvittää, kummasta on kyse. Pahentunut migreeni voi olla seurausta siitä, että sairaudet esiintyvät yhtä aikaa.

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriöoireisto (TIA) voi olla vaikea erottaa aurallisesta migreenistä, johon liittyy esioireena halvausoireita. TIA-kohtaukseen ei yleensä liity päänsärkyä.

Subaraknoidaalivuotoon (SAV) tai sitä ennakoivaan äkillisesti alkavaan tihkuvuotoon liittyy vuotopäänsärkyä, joka on huomattavan voimakas ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Voimakkuuden takia se voidaan joskus sekoittaa migreeniin. SAV on vakava sairaus, jossa päässä olevien aivokalvojen välissä tapahtuu verenvuotoa.

Lisäksi epilepsiakohtauksen oireet voivat muistuttaa migreenin prodromaali- tai auravaiheen oireita, mutta päänsärky ei yleensä liity epileptiseen kohtaukseen. Glaukoomakohtaus tai aivokasvaimen aiheuttamat oireet voivat ilmetä päänsärkynä ja/tai pahoinvointina. Myös keskushermostotulehdukset ja kallotrauma voivat aiheuttaa erotusdiagnostisen ongelman.

Lisätietoa migreenistä.

Lähteet:

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.

Färkkilä M. Migreeni, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Atula S. Tietoa potilaalle: Migreeni, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Julkaistu: 5.4.2018