Terve.fi

Migreenin hoito

Migreenin hoito
Migreenin hoidossa tärkeää on välttää altistavia tekijöitä. Lääkehoitoakin käytetään. Lue lisää!

Migreenin estohoito

Migreeniä voi ehkäistä välttämällä altistavia tekijöitä. Altistavia tekijöitä kohtaukselle ovat mm. valvominen, alhainen verensokeri, stressi ja stressin laukeaminen. Jotkin ruoka-aineet voivat laukaista kohtauksen, mutta ne ovat hyvin potilaskohtaisia. Esimerkiksi arominvahventimet, kuten monosodiumglutamaatti (MSG), voivat laukaista kohtauksen. MSG:tä käytetään esimerkiksi itämaisten ruokien mausteseoksissa.

Suurelle potilasjoukolle alkoholi on ainoa selkeä yksittäinen migreenikohtaukselle altistava tekijä. Lääkkeettömistä hoidoista (rentoutusmenetelmät, akupunktio) on saatu ajoittain positiivisia tuloksia migreenin ennaltaehkäisyssä.

Ennaltaehkäisevää lääkehoitoa tulisi harkita, mikäli kohtauksia esiintyy vähintään kaksi tai kolme kuukaudessa. Estolääkkeiden käyttöön liittyy sivuvaikutuksien mahdollisuus, joista voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Ennen ehkäisevän lääkityksen aloitusta potilaan tulisi pitää päänsärkypäiväkirjaa kohtauksista ja oireista, jotta lääkityksen tehoa voidaan arvioida. Estolääkityksenä käytetään mm. beetasalpaajia, trisyklisiä masennuslääkkeitä ja epilepsialääkkeitä.

Migreenikohtauksen hoito

Migreenin lääkehoidossa käytetään useita erilaisia valmisteita. Migreenikohtauksen hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, koska kohtauslääkkeiden/täsmälääkkeiden teho on silloin parhaimmillaan. Lääkehoidossa tulisi suosia nopeasti vaikuttavia annosmuotoja.

Täsmälääkkeet, triptaanit tehoavat migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn, eivät tavalliseen lihasjännityspäänsärkyyn. Koska migreenikohtaus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, on tehokkaan lääkkeen löytäminen tärkeää. Triptaaninen välillä voi yksittäisen potilaan kohdalla olla eroa tehossa ja toisaalta valmisteiden välillä on lähinnä eroa mm. annosmuodossa.

Perinteiset kipulääkkeet (asetyylisalisyylihappo, parasetamoli ja ei-steroidirakenteiset eli NSAID-tulehduskipulääkkeet) helpottavat myös migreenipäänsärkyä. Parasetamoli sopii lääkkeeksi raskaana oleville naisille.

Paras kipulääke löytyy kokeilemalla. Lääkettä valitessa tulee harkita lääkkeestä saatavan hyödyn ja sen aiheuttamien haittojen suhde. Ainakin kahden lääkkeen kokeileminen on suositeltavaa, jotta voi verrata saamiaan hyötyjä. Myös lääkkeen annostustavasta kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska lääkkeen vaikutuksen alkaminen riippuu annostustavasta. Tablettihoidon lisäksi lääke voidaan ottaa poretablettina, nenäsumutteena, injektiona tai peräpuikkona. Migreenikohtauksen yhteydessä esiintyvän pahoinvoinnin ehkäisyyn voidaan käyttää pahoinvointilääkettä.

Migreenin omahoito

Tarkkaile mitkä asiat toimivat sinun tapauksessasi ns. laukaisevina tekijöinä. Herkkyys näille aineille/asioille vaihtelee, kuten myös altistumismäärä. Migreenikohtauksille altistavat mm. stressi, kuukautiset, voimakkaat hajut, tietyt ruoka-aineet, alkoholi, lämpötilan muutokset, unen puute ja kirkas valo.

Elämäntapamuutoksilla voit vaikuttaa osaan laukaisevista tekijöistä. Säännölliset elämäntavat ruokailuineen, riittävä uni sekä stressin välttäminen voivat vähentää migreenikohtauksia. Muutokset päivärytmissä voivat toimia myös laukaisevina tekijöinä, huomioi tämä varsinkin, jos kohtaukset tulevat yleensä lomalla tai viikonloppuisin. Oireisiin voi kokeilla myös erilaisia rentouttamisharjoitteita. Voit halutessasi liittyä paikalliseen migreeniyhdistykseen saadaksesi lisätietoa. Tällöin voit keskustella myös muiden migreenipotilaiden kanssa omahoidon keinoista.

Milloin lääkäriin?

Migreenin hoito voidaan jakaa kohtauksen hoitoon ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Oireiden luonteesta riippuen hoitomuoto valitaan lääkärin kanssa.

Kohtaushoidossa on käytetty perinteisesti tulehduskipulääkkeitä. Tehokkaimpia migreenlääkkeitä ovat triptaanit, joita on tarjolla useina erilaisina annostelumuotoina. Keskustele lääkärisi kanssa, mikä valmiste sopii sinulle parhaiten.

Migreenikohtauksen estämisessä on tärkeää pyrkiä säännölliseen unirytmiin ja ruokailuihin sekä välttämään kohtauksia laukaisevia tekijöitä. Jos migreenikohtauksia on useita kuukaudessa, harkitaan kohtauksia ehkäisevää lääkehoitoa, jossa valintoina voivat lääkärin harkinnan mukaan olla esimerkiksi sydänsairauksissakin käytettävät beetasalpaajat ja eräät hermoperäisen kivun hoidossa käytettävät valmisteet kuten masennuskipulääkkeet (tavallisimmin amitriptyliini) ja tietyissä tilanteissa myös epilepsialääkkeet.

Lääkärissä on hyvä käydä, mikäli et ole kertaakaan keskustellut päänsärystäsi lääkärisi kanssa. Myös silloin, kun päänsärky aiheuttaa huomattavaa haittaa ja sinulla on pahoinvointia, lääkitys ei ole riittävä tai joudut luopumaan harrastuksista, sosiaalisista suhteista tai työstä, on syytä keskustella lääkärin kanssa. Päänsärkysi diagnoosia ja arviointia helpottaa huomattavasti, jos pystyt kuvailemaan päänsärkyäsi tarkasti.

Lähteet:

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.

Färkkilä M. Migreeni, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Atula S. Tietoa potilaalle: Migreeni, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Julkaistu: 30.7.2019
Kommentoi »