Voi hyvin

Leena Pennanen: Negatiiviset tunteet ovat tärkeitä


Leena Pennasen elämää on aina ohjannut uteliaisuus. MBSR Mindfulness-ohjaajakoulutusohjelma loksautti Leenan elämän palaset paikoilleen.
Kuvat Satu Nyström

On syysilta vuonna 2001. Leena Pennanen istuu tietokoneen ääressä kotonaan Saksan Essenissä ja googlaa sanat mindfulness ja Jon Kabat-Zinn.

Leena pitää vastaanottoa Heilpraktiker-hoitajana ja hoitaa ihmistä kokonaisuutena aluksi kehoterapian ja myöhemmin keho-­psykoterapian avulla. Leena työskentelee myös joogan parissa. Punaisena lankana läpi elämän on kulkenut sen etsiminen, mikä parantaa. Vaikka hyviä palasia onkin kasassa, tuntuu, että jotain puuttuu vielä.

Googlen hakutulos kertoo, että Saksassa alkaa kolmen viikon kuluttua rentoutuksen ja stressinhallinnan­ ohjaajakoulutusohjelma MBSR (Mindfulness Based Stress Reduction Program). Leena ilmoittautuu. Mindfulnessin hän on tutustunut jo opiskellessaan Hakomi-keho-psykoterapiaa ja Heilpraktiker-hoitoja. Molemmissa käytetään apuna mindfulnessia siten, että terapeutti tutkii keho-mieltä yhdessä asiakkaan kanssa ilman analysointia, aistit valppaana.

Mindfulness on tehnyt Leenaan vaikutuksen. Hän uskoo, että on oltava harjoituksia, jotka auttavat helpommin kehoa ja mieltä olemaan keskenään yhteydessä, niin arjessa kuin terapiassakin.

– Eniten hämmästyin MBSR-ohjelmassa vaikutuksen nopeutta. Jo kahdeksan viikon harjoittamisella on vaikutuksia. Mindfulnessissa ei ole mantroja eikä siinä katsella länteen eikä itään, hän kertoo.

Pinnistelyltä ei voi välttyä

Käytyään MBSR-rentoutus- ja stressinhallintaohjaaja­koulutuksen Leenasta tuntui, että hän oli vihdoin löytänyt etsimänsä. Kaikki, mitä hän siihen asti oli oppinut, loksahti paikoilleen kokonaisuudeksi.

– Mindfulness-harjoitukset ovat selkeitä ja yksinkertaisia, mutta niiden avulla harjoitetaan kykyjä, jotka muuttavat sydäntä niin, että meissä kehittyy lämpöä ja ystävällisyyttä itseä ja muita kohtaan. Se parantaa.

Tärkeää oli myös MBSR-menetelmän kehittäjän Jon Kabat-Zinnin tapaaminen. 

– Koin, että hän elää niin kuin opettaa. Minulle oli tärkeää, että menetelmässä ei lakaista ihmiseloon kuuluvia epämiellyttäviä ja vaikeita asioita maton alle, sillä ne ovat osa elämää. Harjoitusten avulla mieli vahvistuu niin, että uskaltaa kääntyä vaikeita asioita kohti. Ja kun niitä kohti kääntyy, ne eivät enää määritä meitä, ja olo helpottuu. 

Leena pitää niin joogaohjaamisessa kuin mindfulnessissakin tärkeänä, että ohjaaja ei luule tietävänsä asioita kenenkään puolesta.

– Jos opettaja tuntuu olevan hurmoksessa, voi kysyä, missä hän on. Hän ei silloin ole läsnä siinä, mitä opettaa.

– Mindfulness ei ole tekniikka eikä tekninen suoritus. Jos se on vain sitä, sydämen taito ei pääse kehittymään. Pinnistelyltä ei voi harjoittaessa välttyä kukaan. On opettajan ammattitaitoa ohjata, miten pinnistely puretaan ja miten olla epämiellyttävien tilanteiden kanssa. Se ei ole älyllistä eikä kognitiivista vaan hyväksyntää.

Leena on itsekin tarkka, kenen oppiin hän menee.

– Olen aina etsinyt opettajikseni sellaisia, joista minulle tulee tunne, että he tietävät jotakin enemmän ihmisenä olemisen mysteeristä. He ovat ikään kuin syvällä vedessä, jonka äärellä vasta itse olen. Teesini on, että voin viedä ihmisenä toisen vain niin pitkällä kuin missä itse olen käynyt.

Lue koko juttu Leena Pennasesta Voi hyvin -lehden numerosta 7/2013.

Julkaistu: 11.9.2013