Lapsuuden mielialahäiriöt ennustavat myöhempiä hoitokeinoja
Kahdeksan vuotta täyttäneiden lasten mielenterveyden kartoittaminen auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka ovat riskissä sairastua mielialanhäiriöihin ja jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa teini- tai varhaisaikuisiässä, väittää tuore suomalainen väitöskirja. Tämän kuun 13.päivä Helsingin yliopistossa julkisessa tarkastuksessa olleen väitöskirjan mukaan kartoittaminen tulee kuitenkin räätälöidä erilaiseksi sekä pojille että tytöille.
Masennus ja rikkonaiset perhesuhteet ennusmerkkeinä
- Lasten mielialahäiriöiden varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää, mutta ”mielenterveystarkastusten” ujuttaminen kouluterveydenhuoltoon on monimutkaista, toteaa väitöskirjan laatinut lääketieteen tohtori David Gyllenberg.
Gyllenbergin tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1989 liki kuuden tuhannen suomalaislapsen mielenterveyden tila heidän täyttäessään tuolloin kahdeksan vuotta. Selvityksen jälkeen seurattiin, olivatko samaiset lapset käyttäneet psykotrooppisia lääkkeitä tai olivatko he viettäneet aikaa psykiatrisessa hoidossa 12 – 25 ikävuoden välillä.
Seurannasta ilmeni, että psyykkisten lääkkeiden ja hoitokäyntien ja lapsuudessa havaittujen mielialahäiriöiden välillä oli selvä yhteys. Mikäli tyttö- tai poikalapset sairastivat kahdeksan vuotiaina esimerkiksi masennusta, sairastivat he tautia todennäköisesti myös myöhemmällä iällään. Lisäksi rikkonaiset perhesuhteet lapsuudessa johtivat usein erilaisiin mielenterveydellisiin ongelmiin teini- tai varhaisella aikuisiällä.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että 25 vuotta täyttäneistä kyselyyn osallistuneista 15 prosenttia oli ottanut psykotrooppisia lääkkeitä ja 12 prosenttia mielialaa piristäviä masennuslääkkeitä.
Sukupuolisia eroja
Tulevaisuuden mielialahäiriöiden ennustettavuus kuitenkin poikkesi poikien ja tyttöjen välillä. Tyttöjen myöhemmän iän mielenterveyden ennustamisen kannalta vahvimmat tekijät olivat lapsuuden ajan masentuneisuus ja ahdistus, kun taas pojilla vastaavat tekijät olivat huonokäytöksisyys, varastelu ja vihanhallintaongelmat.
- Poikien mielialahäiriöiden oireet kohdistuivat ympäristöön. Tyttöjen oireet taas näyttivät olevan enemmän sisäisiä, Gyllenberg kertoo.
Tulevaisuuden hoitokeinot tehtävä huolellisesti
- Mikäli tulevaisuuden jatkotutkimukset vahvistavat tämän tutkimuksen löydöksiä ja jos mielenterveystarkastukset tulevat osaksi kouluterveydenhuoltoa, tulee tarkastuksille luoda erilaiset ohjeistukset kullekin sukupuolelle, Gyllenberg neuvoo.
Hän myös painottaa että säännöllisten tarkastusten tulee nojautua vahvasti tieteellisen näyttöön jotta tarkastuksista ei tule leimaavia tai itsensä täyttäviä profetioita.
- Tulee kuitenkin muistaa, että lapsen mahdollisten mielialahäiriöiden selvittäminen tulee tehdä mitä pikimmin. Tähän tarvitaan toimivaa ja järjestelmällistä toimintaa terveydenhuollon puolelta, Gyllenberg muistuttaa.
Lähde:
Lue lisää:
Äidin masennuksen hoitaminen parantaa lapsen psyykkistä hyvinvointia
