Länsimainen musiikki yhdistää kulttuureita

- Kaikissa kulttuureissa tunneilmauksella ei ole musiikissa samaa roolia kuin länsimaisessa musiikissa. Musiikkia arvostetaan esimerkiksi yhteisöllisyyttä tai ryhmädynamiikkaa tukevien ominaisuuksien vuoksi. Länsimainen musiikki alleviivaa ennen muuta ilon, surun ja pelon kokemuksia, ja koska se saavuttaa suosiota sille kaukaisissakin kulttuureissa, näitä kolmea tunnetta voidaan pitää universaaleina, tutkija Thomas Fritz sanoo.

Duuri kertoo ilosta, molli pelosta

Tutkimuksessa selvitettiin, voisivatko länsimaisen musiikin sisältämät tunnelataukset tavoittaa ihmisiä, jotka eivät aikaisemmin olleet koskaan kuulleet länsimaista musiikkia. Tutkimuksen valittiin henkilöitä yhdestä Kamerunin 250 etnisestä ryhmästä, Mafasta.

- Keskeinen löydös oli, että mafalaiset koehenkilöt tunnistivat ilon, surun ja pelon tunnelmia heille vieraasta musiikista riittävän usein, että puhdas sattuma voitiin sulkea pois, tutkimukseen osallistunut tutkija Stefan Koelsch kertoo.

Tutkimukseen osallistui myös länsimaisia koehenkilöitä. Molemmissa testiryhmissä tutkimuksen kohteena olevat tunteet ilo, suru ja pelko tunnistettiin yli puhtaalla sattumalla selittyvän tason.

Tonaalisuus vaikutti olennaisesti musiikin tunnelatauksen tulkintaan. Duurivoittoinen musiikki koettiin yleisesti iloiseksi, kun taas mollivoittoinen pelokkaaksi. Musiikki, missä tonaalisuus vaihtelee, koettiin surulliseksi.

Perustunteet tunnistetaan musiikista samoin kuin kasvonilmeistä

Tutkijoiden mukaan länsimaisen musiikin kolmen perustunteen laaja tunnistettavuus voidaan rinnastaa samojen tunteiden universaaliin tulkintaan kasvonilmeistä. Ilo, suru ja pelko välittyvät musiikista siinä missä kasvonilmeistäkin.

- Universaali kyky tunnistaa ilon, surun ja pelon tunteita länsimaisesta musiikista liittynee osittain ihmisen kykyyn tunnistaa samoja tunteita nonverbaalista ilmaisusta.

Lähde: WebMD Health News