Nykyään suositellaankin, että lääkärin pitäisi ottaa ylipaino puheeksi vastaanotolla. Se ei aina ole ihan helppoa, sillä joskus potilaat kiusaantuvat ja ajattelevat olevansa jotenkin toisen luokan kansalaisia ylimääräisten kilojensa kanssa. Perintötekijät asettavat kuitenkin ihmiset eriarvoiseen asemaan, ja toisille kertyy painoa helpommin kuin toisille. Silti kaikkien on mahdollista laihtua, jollei ihannepainoon, niin ainakin “mukavampaan” painoon, sillä terveysriskin vähentämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi riittää kohtuullinenkin painonpudotus.
Vakavaan ylipainoon pitäisikin suhtautua kuin hoitoa vaativaan sairauteen, kuten vaikka verenpainetautiin. Sairauden hoito vaatii lääkärin ja hoitohenkilökunnan tukea, ohjausta ja mahdollisesti lääkehoitoa .
Kun paino alkaa pudota, saadaan moniin sairauksiin usein välittömästi parannusta: verenpaine laskee, kolesterolitaso laskee, kohonnut verensokeri laskee, nivelvaivat (polvi-, lonkka-, selkä-) vähenevät, uniapnea vähenee ja unen laatu paranee. Yleinen jaksaminen paranee, ja sitä kautta liikkuminen lisääntyy, mikä taas kohottaa kuntoa ja mielialaa. Näin saadaan aikaan positiivinen kierre.
Useinhan ylipainoiset kokevat olevansa negatiivisessa kierteessä, kun kilojen lisääntyessä liikkuminen vähenee, kunto huononee, sairaudet pahenevat ja mieli on maassa. Siksi lääkärillä on tärkeä tehtävä motivoida potilasta tekemään elämäänsä muutoksia, jotka käynnistävät positiivisen kierteen. Tämä vaatii vähän aikaa ja perehtymistä potilaan elämäntilanteeseen. Kun potilaan elämänlaatu kokonaisuudessaan paranee, on se lääkärillekin palkitsevampaa kuin kirjoittaa lääkkeitä ylipainon myötä kertyviin sairauksiin.
