Kauneus & Terveys

Kynsisieni-infektio on yleinen vaiva

Kynnen sieni-infektio löytyy keskimäärin meistä joka kymmenenneltä. Onneksi sen aiheuttama haitta on pääsääntöisesti pelkästään esteettinen.
Teksti Toni Aho
Kuvat Thinkstock

Sienen asuttama kynsi on paksuuntunut, samean tai kellertävän värinen, usein vaikeasti leikattava ja ruma. Epämuodostunut kynsi voi hangata kengässä ja repiä sukkia, levitä muihin kynsiin joko jalkaterässä tai käsissä, ja joskus toimia myös tulehdusreittinä erilaisille muille tulehduksia aiheuttaville pieneliöille.

Kynsisieni on etenkin varpaiden riesa

Kynsisientä aiheuttavat sienet ovat niin tavallisia, että niille altistumista on miltei mahdotonta välttää missään, missä ihmiset kulkevat avojaloin. Siinä missä muualla maailmassa ollaan usein valveutuneempia, Suomessa, saunakulttuurin kehdossa, julkisissa uimahalli- ja pesutiloissa kuljeksitaan edelleenkin varsin yleisesti ilman sandaaleita.

Kynsisienen taustalla on miltei aina Trichophyton-silsasienilajike, joko Trichophyton rubrum tai harvemmin mentagrophytes. Kynsisilsa en ensisijaisesti varpaiden ja etenkin isovarpaan tauti, mutta silloin tällöin sitä tavataan myös sormenkynsissä.

Viljely vahvistaa kynsisienidiagnoosin

Kynsisienen eli kynsisilsan diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan ja sienen osoittamiseen kynnenpalasesta. Sieni pyritään aina viljelemään ennen mahdollisen hoidon aloittamista, sillä yleensä lääkkeistä tehoavat ainoastaan suun kautta otettavat valmisteet ja lääkekuurit ovat paitsi kalliita, myös pitkiä.

Käytännössä viljely otetaan leikkaamalla muutama kynnenpala epäilyttävän näköisestä kynnestä tutkittavaksi. Vastauksen saaminen vie yleensä muutaman viikon. Kaikki kynsimuutokset eivät suinkaan ole silsaa, vaan kynsisilsaa muistuttavia löydöksiä voi ilmetä vaikkapa kynsinauhan toistuvan mekaanisen tai muun ärsytyksen seurauksesta. Myös sinänsä yleinen psoriasis voi tehdä kynsimuutoksia.

Kynsisienen hoito ei aina ole tarpeen

Kynsisieni on mahdollista hoitaa. Läheskään aina hoito ei ole tarpeen, sillä vaiva on usein pelkästään kosmeettinen eikä kynsisienestä ole elimistölle vaaraa muuten terveellä henkilöllä. Pelkkä paikallishoito voi tehota sieneen, joka ilmenee vain kynnen ääriosissa – ei sen tyvessä. Tällöin hoidoksi voidaan kokeilla amorolfiinikynsilakkaa, jota levitetään sairaalle kynnelle 1-2 kertaa viikossa 6-12 kuukauden ajan.

Yleensä kuitenkin kynsisienen häätämiseksi joudutaan turvautumaan suun kautta otettaviin pitkiin lääkekuureihin. Yleisimmin käytetään joko terbinafiinitabletteja tai itrakonatsolikapseleita. Terbinafiinia syödään yhtäjaksoisesti 2-3 kuukautta, itrakonatsolia käytetään joko yhtäjaksoisena 3 kuukauden kuurina tai ns. pulssihoitona, jolloin potilas syö kahdesta kolmeen viikon pituista lääkekuuria jättäen kuurien väliin kolme lääkkeetöntä viikkoa.

Sekä itrakonatsolia että terbinafiinia on saatavilla vain reseptimääräyksellä. Lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä, mutta niillä saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden kanssa.  

Julkaistu: 25.6.2015
1 kommentti