Terveyden avaimet ovat hyvä uni, mielenrauha, ravinto ja liikunta.
Hyvin nukutun yön jälkeen olo on levännyt ja ihminen on valmis alkavaan päivään. Aikuinen ihminen tarvitsee noin 7-9 tuntia yöunta, lapsi ja nuori enemmän. Ennen nukkumaanmenoa pitäisi rauhoittua esimerkiksi kirjaa lukemalla tai lämpimällä kylvyllä. Liian aktiiviset harrastukset kuten videopelien pelaaminen tai rankka harjoittelu illalla haittaavat yöunta. Makuuhuone pitäisi rauhoittaa vain nukkumista varten ja sen pitäisi olla mahdollisimman rauhallisilla väreillä ja materiaaleilla sisustettu. Yhä useampi lapsi ja nuori nukkuu liian vähän. Se näkyy väsymyksenä ja keskittymiskyvyn puutteena koulussa.
Ihminen tarvitsee talvella enemmän unta kuin kesällä. Talvella mennään aikaisemmin nukkumaan kuin kesällä ja herätään hieman myöhemmin. Unirytmin säilyttäminen samanlaisena on tärkeää. Viikonloppuna pitäisi herätä suunnilleen samaan aikaan kuin viikollakin.
Länsimaissakin osataan nykyään jo arvostaa joutenoloa. Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihminen, joka pystyy välillä olemaan tekemättä mitään ahdistumatta, on terve. Nykyajan informaatiota tulvivassa yhteiskunnassa olisi erityisen tärkeää välillä vain hiljentyä ja antaa mielen tyhjentyä kaikista ajatuksista ja tunteista. Mieltään voi hoitaa erinomaisesti luonnossa. Metsän hiljaisuus, tuoksut ja värit rauhoittavat mieltä. Kiinalaisten mukaan ruoansulatus ja tiedon vastaanottaminen tapahtuu samassa elimessä eli pernassa. Tästä syystä ruoan nauttimisen aikana ei pitäisi koskaan lukea, koska se rasittaa liikaa pernaa ja saa aikaan ruoansulatushäiriöitä.
Mielelle ovat erityisen tärkeitä myös huumori ja ilo. Ilo hoitaa sydäntä kun taas viha ja katkeruus ovat ihmisen terveydelle vaarallisia tunteita. Sanotaan jopa, että elämäänsä tyytyväinen ihminen voi parantua vakavastakin sairaudesta myönteisen elämänasenteensa avulla. Suomessa iäkkäille ihmisille tehty tutkimus paljasti, että vanhoiksi elävät ne, jotka pystyvät unohtamaan vaikeudet ja murheet ilman katkeruutta. Vihan hetkellä on hyvä muistaa, että viha syö enemmän vihaista itseään kuin sen kohdetta. Kannattaako siis tehdä hallaa itselleen olemalla vihainen? Vihasta ja muista huonoista fiiliksistä pääsee parhaiten eroon luonnonhoidoilla kuten aromaterapialla, homeopatialla tai shiatsuhieronnalla. Myös liikunta luonnossa on erinomaista terapiaa kuohuvalle mielelle.
Kiinalaisessa lääketieteessä ravinto on keskeisellä sijalla. Ruoan avulla voidaan hoitaa sairauksia. Tuulesta ei siis ole temmattu meilläkin käytössä olevana sanonta “ihminen on sitä mitä hän syö”. Syömämme ruoka vaikuttaa ajattelukykykyymme sekä keskittymis- ja oppimiskykyyn. Länsimaisen ruokavalion kompastuskiviä ovat mm. liiallinen sokerin, valkoisen jauhon ja maitotuotteiden käyttö. Kiinassa maitotuotteita ei käytetä ruoanlaitossa ollenkaan vaan ne on korvattu esimerkiksi soijalla. Noin 80 prosenttia maailman väestöstä ei pysty käyttämään maitoa, koska heillä on laktoosi-intoleranssi. Ihmisen suolisto on itse asiassa rakennettu niin, että sen ei pitäisi imetysiän jälkeen kestää maitoa. Länsimaissa tätä normaalia ilmiötä pidetään kuitenkin sairautena.
Kiinalaisessa keittiössä ei hössötetä dieettien kanssa vaan kaikkea syödään kohtuudella. Terveelliseksi tiedetty ruoka on aina etusijalla. Vilja ja kasvikset muodostavat jopa 90 prosenttia päivittäisestä ravinnosta ja kala tai liha 10 prosenttia. Luonnollisia viljelymenetelmiä suositaan teollisesti tuotetun ruoan sijasta. Muutokset ruokavalioon pitäisi tehdä aina vähitellen. Yhtäkkinen muutos aiheuttaa aina ruoansulatusvaivoja. Tiukkojen ruokailuohjeiden sijasta pitäisi kuunnella enemmän omaa kehoa.
Liikunta on aina ollut tärkeä osa kiinalaista terveydenhuoltoa. Kiinassa liikkuvat niin lapset kuin vanhuksetkin ja usein heitä näkeekin aamulla tekemässä taiji-liikkeitä puistossa. Perusajatuksena on, että ihminen on itse vastuussa omasta terveydestään ja sen eteen on tehtävä töitä joka päivä. Ennen vanhaan ihminen liikkui kymmeniä kilometrejä hakiessaan perheelleen polttopuita ja kantaessaan vettä ja ruokaa kotikylään. Nykyään hyötyliikunta on jäänyt liian vähiin ja sitä pitäisi elvyttää uudelleen. Ihmistä ei nimittäin ole luotu istumaan tietokoneen tai pulpetin ääressä tuntitolkulla päivästä toiseen. Meidän pitäisi liikkua aina kun se on mahdollista. Metsässä liikkuminen, paljain jaloin hiekalla tai nurmikolla kävely sekä uiminen järvessä ovat erityisen rentouttavaa ja terveydelle suosiollista. Liikunta olisi hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä elämää aivan kuten nukkuminen, syöminen ja rentoutuminenkin.
Lähde: Kotilääkäri 11-12/2003
