Uskotko sinä karman lakiin? Monelle on lohduttava ajatus, että paha saa palkkansa
Moni meistä uskoo karman lakiin. Sen mukaan elämä tuo takaisin kaiken, mitä sille lähetämme. Oppi on monen valtauskonnon ytimessä. Idästä se on kulkeutunut meille ja jopa arkipäiväistynyt. Mitä karma on ja voiko siihen vaikuttaa?
Kolahtiko karma? Iskikö pikakarma? Arkikielessä sanaan karma liittyy ajatus, että se kostaa, kurittaa ja rankaisee meitä.
Henkisen kasvun ohjaaja Samuli Perälä on toista mieltä. Hän uskoo, että karman laki on täydellisen oikeudenmukaisuuden laki.
Perälän mukaan usein pelottavan julmana pidetty karma ei ole kostoretkellä meitä vastaan. Silti se antaa meille aina reilusti takaisin kaiken sen, mitä me annamme toisille – ja elämälle.
”Oikeudenmukaisuuden laki tarkoittaa kaikille tasapuolisesti sataprosenttista oikeudenmukaisuutta. Ei ole sattumaa. Jokainen saa palkkansa, niin hyvässä kuin pahassa”, hän sanoo.
Karma on sanskritin kieltä ja tarkoittaa kirjaimellisesti toimintaa. Vanhat suomalaiset sanonnat avaavat käsitettä kansantajuisesti: Mitä kylvää, sitä niittää. Niin makaa kuin petaa. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
”Meistä jokainen elää karman lain alaisena, vaikkemme siihen uskoisikaan. Sitä todellakin saa, mitä tilaa”, Perälä tiivistää.
Uskontotieteilijä, kulttuurintutkija Terhi Utriainen toteaa, että karma on syyn ja seurauksen laki. Se on eri kulttuureissa oleva ikivanha henkisen viisauden peruspilari. Siihen liittyy vääjäämättä myös oppi jälleensyntymästä.
Jotkut uskonnot ja filosofiat tuntevat karman, ja myös uushenkisyys puhuu siitä ja sen ymmärtämisen tärkeydestä.
”Karma on käsitteenä peräisin idän uskonnoista. Se esiintyy hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja näitä perinteitä jatkavissa tai niistä lainaavissa uusissa versioissa”, Utriainen kuvaa.
Hindulaiset uskovat, että jos ihminen elää hyvin, hänen sielunsa vaeltaa kuoleman jälkeen jälleensyntymän kautta parempaan elämään. Vastaavasti jos ihminen toimii huonosti, hän syntyy uudelleen alempaan kastiin, kastittomaksi tai jopa eläimeksi.
Buddhalaisuudessa karman laki tarkoittaa sitä, että tietoisilla teoilla on seurauksensa. Karma on edellisten olosuhteiden ja mielentilojen seurausta.
Karma ei tarkoita buddhalaisille kohtalonoppia. Mitkään korkeammat voimat eivät määritä kenenkään kohtaloa. Ihminen luo itse karmansa, eikä karma ihmistä.
Joku voi tuntea, että ei saa takaisin sitä hyvää, jota on lähettänyt.
Länsimaihin karman laki on Utriaisen mukaan virrannut henkisten opetusten ja harjoitusten, kuten joogan ja meditaation, myötä. Itämaisten uskontojen globaalilla kiinnostuksella on pitkät perinteet. Ne ovat kulkeutuneet länteen esoteeristen liikkeiden mukana. Tärkeänä osana tätä on ollut teosofia.
Tämän seurauksena yhtäältä kristilliselle ja toisaalta maallistuneelle ajattelulle on tullut kiinnostavia vaihtoehtoja.
”Ihmiset ovat alkaneet pohtia eri tavalla sitä, miten elämä ja kuolema kulkevat tai miten hyvät ja pahat teot palkitaan”, Utriainen sanoo.
Hän on tutkijana huomannut, että karma vilahtaa usein tämän päivän ihmisten puheessa. Sille annetaan myös erilaisia merkityksiä.
”Olen haastatellut ihmisiä, joille jälleensyntymä ja karma ovat tärkeä osa heidän elämänkatsomustaan. Toiset taas käyttävät sitä vertauskuvallisemmin ilman, että se kertoisi sen kummemmin heidän maailmankuvastaan.”
Utriainen on tutkinut tämän ajan henkisyyttä, josta käytetään myös termiä uushenkisyys. Siinä karman lailla on tärkeä rooli.
”Moni on kokenut saavansa karman ymmärtämisen kautta vastauksia, joita ole mistään muualta löytänyt. Palaset ovat loksahtaneet paikoilleen, kun he ovat nähneet syy-seuraussuhteita esimerkiksi regressioterapian avulla.”
Karmasta sanottua
”Ennen tekojasi olet vapaa, mutta tekojesi jälkeen seuraukset kulkevat mukanasi, halusitpa sitä tai et. Tämä on karman laki.” Paramahansa Yogananda
“Kun todella ymmärrät karman, oivallat olevasi vastuussa kaikesta elämässäsi.” Keanu Reeves
”Kaiken, mitä ajattelet, on pakko toteutua.” Mahatma Gandhi
“Miten ihmiset kohtelevat sinua, on heidän karmaansa. Miten reagoit siihen, on sinun karmaasi.” Wayne Dyer
”Karma, kunnolla ja oikein ymmärrettynä, on ainoastaan mekanismi, jonka kautta tietoisuus manifestoituu.” Deepak Chopra
Vaikka karma on käsitteenä arkipäiväistynyt, myös Suomessa on paljon ihmisiä, jotka uskovat aidosti karman lakiin ja sen toimivuuteen.
Samuli Perälä on yksi heistä. Hänelle karma ei tosin ole uskon asia, vaan sisäiseen tietoon ja kokemukseen perustuva tosiasia.
Perälä oli jo nuorena kiinnostunut henkisyydestä. Hän luki paljon henkistä kirjallisuutta.
Hän halusi tietää enemmän kuin mitä meille yleensä opetetaan.
Vuonna 2008 Perälä koki voimakkaan ja syvällisen tietoisuuden muutoksen. Siitä alkoi parin vuoden pituinen jakso, jota hän kuvaa uudestisyntymäkseen.
”Sain kokea syvää rauhaa ja yhteyttä todelliseen itseeni ja rakkauteen. Kävin läpi myös rankkoja vaiheita, joissa persoonallisuuteni ikään kuin kuoli”, Perälä kuvailee.
Prosessin aikana hänen tietoisuutensa avautui ja laajeni.
Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista piti vähintään todennäköisenä sitä, että ihminen syntyy maailmaan yhä uudelleen ja uudelleen.
Terhi Utriainen kertoo, että hänen haastattelemansa ihmiset ovat sanoneet, että tämä kuulostaa järkevältä.
”On loogista, että on syy ja siitä aiheutuva seuraus. Monen mielestä on myös lohdullista ajatella, että jossakin isommassa kuvassa oikeudenmukaisuus tapahtuu aina lopulta”, Utriainen kertoo.
Tutkija itse näkee karman lain yhdeksi tavaksi mieltää elämän ja kuoleman suhde. Hänestä on kiinnostavaa, miten nykyihminen käyttää sitä ymmärrysvälineenään.
”Sen avulla hän saa jotakin, mitä meidän maallistuneen kulttuurimme välineet eivät tarjoa. Se on myös laajentanut monen ihmiskäsitystä”, Utriainen sanoo.
Samuli Perälän näkemyksen mukaan myös kristinuskossa voidaan nähdä oma karmakäsityksensä. Sitä tosin kutsutaan synniksi. Kirkon oppi poikkeaa sikäli muiden uskontojen ja filosofioiden karmakäsitteestä, että siinä syntiin liittyy ajatus korkeamman tahon rangaistuksesta.
Vanhassa testamentissa opetetaan, että Jumala kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka häntä vihaavat, mutta on laupias tuhansiin polviin niille, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä.
Uusi testamentti puolestaan opettaa, että Jeesus kuoli puolestamme ja sovitti syntimme. Uskomalla häneen pelastumme kadotukselta.
Tämä on Perälän mukaan osittain väärinymmärretty ajatus. Kukaan tai mikään meidän ulkopuolellamme ei voi sovittaa tai pyyhkiä pois ajatuksiamme ja tekojamme.
”Jeesus kehotti meitä seuraamaan häntä ja esimerkillään tulemaan hänen kaltaisekseen. Kyse on rakkauden tiestä, joka vapauttaa meidät”, Perälä sanoo.
Utriainen puolestaan arvelee, että jos kysyttäisiin teologeilta, sisältyykö karma kristinuskoon, saataisiin kieltävä vastaus.
Monoteistisissä uskonnoissa, kuten kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa, nähdään, että on yksi Jumala, joka on antanut jokaiselle ihmisyksilölle yhden elämän maan päällä.
Niissä aika on lineaarinen: ihminen syntyy, elää elämänsä ja kuolee.
Utriaisen mukaan monelle tämän päivän ihmiselle karman laki saattaa olla helpommin ymmärrettävä asia kuin kirkon oppi synnistä tai jopa perisynnistä.
”Karma on joillekin optimistisempi ja toivorikkaampi käsite. Se sisältää ajatuksen, että aina voi ottaa uusiksi ja aina voi myös itse ainakin jossakin määrin vaikuttaa asioihin.”
On lohdullinen ajatus, että isossa kuvassa oikeudenmukaisuus toteutuu.
Karman lain mukaan jokainen ajatuksemme, tunteemme ja tekomme jättää meihin karmallisen jäljen. Koska kukaan meistä ei voi paeta karmaa, on tärkeä tiedostaa, miten ajattelemme ja toimimme.
Jo pelkkä selän takana pahaa puhuminen tai ikävä juoruilu aiheuttaa jollakin tavalla kärsimystä toiselle. Tästä seuraa kielteistä karmaa, joka tulee aina lopulta takaisin lähettäjälleen.
”On kuitenkin tärkeää muistaa, että on myös hyvää karmaa. Jokainen positiivinen ajatus, tunne ja teko saavat aikaan positiivista karmaa”, Perälä korostaa.
Omenoistaan puu tunnetaan. Hyvistä teoista seuraa hyviä hedelmiä ja huonoista huonoja. Ihminen käy nämä seuraukset läpi ennemmin tai myöhemmin omissa nahoissaan.
Karma on aina meidän omalla vastuullamme. Jos toimimme jatkuvasti väärin muita kohtaan, emme voi odottaa harmonista elämää. Olennaista on myös, että vastuu ei koske pelkästään tätä elämää.
Uskonnoissa ja filosofioissa karma kulkee käsi kädessä jälleensyntymäopin kanssa. Sen mukaan emme ole täällä ensimmäistä emmekä viimeistä kertaa.
Kaikki edellisissä elämissä tekemämme kulkee mukanamme tähän ja myös seuraavaan tai seuraaviin elämiin, kunnes olemme sovittaneet tekomme.
Perälä uskoo, että me olemme sieluina ikuisia olentoja.
”Synnymme tänne opiskelemaan elämän oppiläksyjä, joista tärkein on rakkaus”, hän tiivistää.
Utriainen kertoo, kuinka moni hänen haastateltavistaan puhuu elämästä oppimisprosessina:
”Yhden elämän aikana ei voi oppia kaikkea, mutta oppiminen voi jatkua seuraavassa elämässä.”
Aiemmin oppimatta jääneet asiat palaavat Perälän mukaan uudelleen opittaviksemme karman kautta. Jos emme suostu kohtaamaan menneisyyttämme, se ryhtyy kohtaamaan meitä.
Perälä sanoo, että meidän ei kuitenkaan tarvitse oppia kaikkea kerralla.
Hänen mukaansa karma toimii ihmisegomme riisujana. Tulemme tänne niin kauan, kunnes opimme ihmisyyden ja vaikeidenkin kokemusten kautta, keitä me pohjimmiltamme olemme.
”Eli kohtaamme itsessämme olevan jumaluuden. Karman, eli erillisyyden, kärsimyksen, sairauden ja kuoleman, sovituksen kautta jokainen lopulta oivaltaa todellisen itsensä, joka on puhdasta rakkautta”, Perälä kuvailee.
Karma ei ole vihollisemme. Siihen tulisikin suhtautua mahdollisuutena vapautua kärsimyksestä. Perälä sanoo, että karman todellinen tarkoitus on auttaa vaikeuksien kautta henkiseen heräämiseen ja lopulta valaistumiseen.
Karma herättelee meitä milloin sairauksien, milloin menetysten, milloin taloudellisten vaikeuksien tai umpikujien kautta.
”Jos emme ole vielä valmiita heräämään, sen aika tulee kyllä meistä jokaiselle. Elämällä on keinot pitää siitä huoli”, Perälä jatkaa.
Omasta kokemuksestaan Samuli Perälä tietää, että kun ihminen oivaltaa karman lain syvällisesti, hän kokee sisäistä rauhaa.
Hän lakkaa taistelemasta epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Hän ymmärtää, että tekemällä pahaa muille tekee sitä myös itselle, koska lopulta olemme kaikki yhtä.
Ihmisen ei tarvitse kantaa koko maailman murheita hartioillaan. Hän voi luottaa siihen, että kaikki menee oikein tai on jo oikein, riippumatta tilanteesta.
Koston kierre katkeaa ja katoaa. Tilalle tulee ymmärrys siitä, että sota ei lopu sotimalla eikä viha vihaamalla.
”Kun ihminen sisäistää tämän, päättyvät kaikenlainen pyrkiminen ja taistelu. Tällöin hän laskeutuu itseensä ja olemiseen tulee lisää keveyttä ja valoa.”
Perälä ajattelee, että karma koskee kaikkia, uskoipa siihen tai ei.
Joku voi ajatella tehneensä paljon hyvää, mutta kokee, että ei saa takaisin samalla mitalla. Toisaalta voi näyttää siltä, että pahimmat konnat pääsevät kuin koira veräjästä ja onnistuvat luomaan kukoistavia bisneksiä muita huijaamalla. Paha ikään kuin pääsee pälkähästä.
Nämä kokemukset selittyvät Perälän mukaan sillä, että karma toteutuu useimmiten ajallisesti viiveellä.
”On tärkeä tiedostaa, että huonoja tekoja ei voi sovittaa tai kompensoida tekemällä hyviä tekoja. Karman purkamista ei voi järkiperäisesti suorittaa, mutta voi oppia antamaan sen tehdä työtään meissä.”
Karman laki toimii Perälän mukaan kuitenkin armollisesti.
”Vaikka voi näyttää muunlaiselta, kukin saa lopulta vain sen, minkä jaksaa kantaa.”
Monelle karman laki voi olla helpommin ymmärrettävä kuin oppi perisynnistä.
Karmasta vapautumiseen voi vaikuttaa tietoisesti. Sen sijaan, että vain maksaisi karmavelkansa pois kärsimällä, voi opetalla kohtaamaan omat kaunansa ja ikävät tekonsa. Tämä tapahtuu Perälän mukaan itsetutkiskelun ja anteeksiannon kautta.
Ihminen on yleensä valmis kohtaamaan menneisyytensä kahdesta syystä. Hän joko saavuttaa oman kyllästymispisteensä tai alkaa tuntea kaipuuta johonkin syvempään – tai kokee molempia.
Vaikka kyse on henkisestä laista, karma toimii arkisissa tilanteissa. Perälä kertoo itse saaneensa siltä opetuksia auton ratissa ja parkkipaikoilla.
Hänellä oli aiemmin ongelmia auktoriteettien kanssa. Hän ajatteli, etteivät esimerkiksi liikennesäännöt koske häntä. Lisäksi hänellä oli tapana myöhästellä.
Perälä kaahasi autolla ja sai ylinopeussakkoja. Hän jätti maksamatta pysäköintimaksuja ja sai parkkisakkoja.
”Lopulta ymmärsin, mitä karma halusi minulle kertoa. Päästin irti ylpeydestäni ja nyt olen onnellinen ajonopeuksien noudattaja ja pysäköintimaksujen maksaja.”
Terhi Utriainen
on Helsingin yliopiston uskontotieteen tohtori ja kulttuurintutkija. Hän on muun muassa tutkinut uushenkisyydeksi kutsuttua monimuotoista kansanomaista uskonnollisuutta. Hän asuu Vantaalla puolisonsa kanssa. Terhin motto: ”Asioissa on monta puolta.”
Samuli Perälä
on henkisen kasvun ohjaaja ja yrittäjä. Hän pitää oppi-isänään edesmennyttä australialaista henkistä opettajaa Barry Longia. Samuli asuu Lahdessa puolisonsa ja ensimmäisessä liitossa syntyneiden kolmen lapsensa kanssa. Samulin motto: ”Kiitos kaikille kaikesta.”
