Kannattaako kosmetiikan ainesosia välttää?

Kannattaako kosmetiikan ainesosia välttää?
Moni haluaa sampoonsa sulfaatittomana ja meikkinsä parabeenittomana. Onko tähän välttelyyn syytä?
Julkaistu 13.1.2016

Parabeenit

MITÄ OVAT: Pisimpään käytössä olleita, tehokkaita ja eniten tutkittuja ­säilöntäaineita. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Laajasti eri tuotteissa, esi­merkiksi voiteissa ja meikeissä.  

MAHDOLLISET HAITAT: Kosmetiikassa sallitut parabeenit eivät ole terveysriski, vaikka joillakin kosmetiikassa kielletyillä parabeeneilla epäillään olevan lievä estrogeeninen vaikutus. Parabeenit ovat hyvin siedettyjä, ja riski allergisoitua niille on pieni. Euroopan komission tiedekomitea on ar­vioinut parabeenien turvallisuutta ja asettanut niiden käytölle pitoisuusrajoituksia.

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käyttämällä tuotteita, joissa on muita säilöntaineita. Parabeeneja ei tarvitse välttää, jos niille ei ole allerginen. 

TUNNISTA: Methylparaben, Ethylparaben, Propylparaben, Butylparaben. 

Formaldehydin vapauttajat

MITÄ OVAT: Tehokkaasti mikrobeja tuhoavia säilöntäaineita, joista vapautuu formaldehydiä tuotteeseen vähitellen. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Kynsilakoissa sekä vesipohjaisessa kosmetiikassa, kuten sampoissa, suihku- ja käsisaippuoissa.­ Formaldehydin vapauttajille on asetettu pitoisuusrajoituksia. Jos tuotteen formaldehydipitoisuus on yli ­0,05 %, pak­kauksessa täytyy olla merkintä­ ”sisältää formaldehydiä”.

MAHDOLLISET HAITAT: Voivat aiheuttaa allergiaa. Sen oireita ovat punoitus, kutina ja pahimmillaan vesirakkulat ja haavaumat.  

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käyttämällä tuotteita, joissa ei ole formaldehydin vapauttajia. 

TUNNISTA: Imidazolidinyl Urea, Diazolidinyl Urea, DMDM Hydantoin, Quaternium-15.  

Alumiiniyhdisteet 

MITÄ OVAT: Alumiinin ja muiden aineiden muodostamia yhdisteitä. Voivat vähentää hikoilua, kosteuttaa, pehmentää ja suojata ihoa sekä parantaa tuotteen koostumusta. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Antiperspiranteissa, deodoranteissa,­ hammastahnoissa ja huuli­punissa. 

MAHDOLLISET HAITAT: Alumiinin iholäpäisevyydestä ei ole riittävästi tietoa, toteaa Euroopan komission tiedekomitea. Moni tutkimus kuitenkin osoittaa, että alumiinilla ja rintasyövällä ei ole yhteyttä. Antiperspiranttien alumiini­suolat voivat ­aiheuttaa ärsytystä ja kosketusaller­giaa ­kainaloissa. Se ilmenee ihon punoituksena, kutinana ja kuumotuksena. Tiettyjen alumiiniyhdisteiden käyttöä on rajoitettu.

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Valitsemalla alumiinittomia hammas­tahnoja ja huulipunia. Alumiinittomia antiperspirantteja ei valmisteta. Deodoranteissa alumiiniyhdisteet voidaan korvata sinkillä, talkilla ja eteerisillä öljyillä. 

TUNNISTA: Aluminum Chloride, Aluminum Chlorohydrate, Aluminum Hydroxide, Aluminum Fluoride.  

Metyyli-isotiatsolinoni ja metyylikloori-isotiatsolinoni

MITÄ OVAT: Tehokkaita säilöntä­aineita, joista käytetään joko pelkkää metyyli-isotiatsolinonia (MIT) tai näiden kahden seosta (MIT/MCI). Niiden käyttö on ­lisääntynyt, koska parabeeneja on haluttu karsia.

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Hiustuotteissa, deodoranteissa ja voiteissa. Poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, kuten sampoissa ja suihku­saippuoissa. MIT:lle ja seokselle on asetettu pitoisuusrajoitukset. Seosta ei enää saa käyttää iholle ­jätettävässä kosmetiikassa. 

MAHDOLLISET HAITAT: MIT on eniten allergisoiva kosmetiikan säilöntäaine. Allergia oireilee punoituksena ja kutinana. Pahimmillaan se aiheuttaa vesirakkuloita, haavaumia ja kasvojen turvotusta. 

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Valitsemalla tuotteita, joissa on käytetty muita säilöntäaineita. Huuhtelemalla sampoo ja suihkusaippua huolellisesti iholta.

TUNNISTA: Methylisothiazolinone, ­Methylchloroisothiazolinone. 

Hajusteet

MITÄ OVAT: Luonnollisten ja/tai synteettisten aineiden seoksia, joiden tehtävä on peittää raaka-aineiden välillä epämiellyttävä ominaistuoksu ja tuoda kosmetiikkaan haluttu tuoksu. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Lähes kaikessa kosmetiikassa lukuun ottamatta hajusteettomia tuotteita. 

MAHDOLLISET HAITAT: Yleisin allergisoiva kosmetiikan ainesosaryhmä. Herkistymisen oireita ovat kosketus­allergia, allerginen nuha ja astma. Hajuste­allergia on eri asia kuin tuoksuyliherkkyys, jonka merkkejä ovat silmien kirvely, hengenahdistus ja päänsärky. 

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käytämällä hajustamattomia tuotteita. Ei tarvitse välttää, jos ei ole allerginen.

TUNNISTA: Tuotteen ainesosaluettelossa täytyy ilmoittaa 26 ­tunnettua hajusteallergeenia. Jos allergisoidut ­hajusteille, selvitä mille ja vältä niitä. 

Kemialliset UV-filtterit

MITÄ OVAT: Värittömiä suodattimia, jotka imevät auringon säteilyä itseensä ja muuttavat sen lämmöksi. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Lähes kaikissa ­aurinkosuojatuotteissa, kuten aurinko­- ja huulivoiteissa. Myös suojakertoimellisissa meikeissä.

MAHDOLLISET HAITAT: Sallittujen UV-filttereiden käyttö on turvallista, eikä niiden käyttöä ole syytä rajoittaa. Oksibentsoni voi reagoida auringon­valon kanssa ja aiheuttaa allergisen­ reaktion. Tällaisissa tuotteissa on varoitusteksti.

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käyttämällä fysikaalisia UV-filttereitä, kuten titaanioksidia, sisältäviä aurinkosuojia. Ihon suojaaminen kemiallisella UV-filtterillä on aina parempi vaihtoehto kuin kokonaan suojaamatta jättäminen.

TUNNISTA: Esimerkiksi Oxybenzone,­ Octocrylene, Ethylhexyl Metho­xy­cinna­mate. Suurin osa UV-suodattimista on nykyisin kemiallisia. 

Parafenyleenidiamiini eli ppd

MITÄ ON: Synteettinen tumma hiusväriaine. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Kaikissa hapetettavissa hiusväreissä sekä ­ammattikäyttöön tarkoitetuissa ripsien ja kulmien kestoväreissä. Myös kevytväreissä ja vaaleissa hiusväreissä on pieniä määriä PPD:tä tai sen johdannaisia. Aineen käyttöä on rajoitettu, ja se edellyttää monien pakollisten ohjeiden noudattamista.

MAHDOLLISET HAITAT: Voi aiheuttaa kosketusallergiaa. Vakavimmillaan PPD-allergia ­aiheuttaa haavaumia päänahkaan ja pään alueen turvotusta, joka voi johtaa hengitysteiden salpautumiseen. Allergisoitumisen riski on sitä suurempi, mitä nuorempana värjäämisen aloittaa ja mitä useammin hiuksiaan värjää. Hapetevärejä ei suositella alle 16-vuotiaille.

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käyttämällä suoravärejä, jotka värjäävät hiuksen pinnan ja huuhtoutuvat pois muutamassa pesussa.

TUNNISTA: Esimerkiksi P-phenylenediamine, Toluene-2,5-diamine, 4-amino-2-hydroxytoluene, P-aminophenol. 

Sulfaatit

MITÄ OVAT: Tensidejä eli peseviä ja vaahtoa muodostavia aineita.

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Sampoissa, suihku­saippuoissa, kasvojenpuhdistus­aineissa ja hammastahnoissa. 

MAHDOLLISET HAITAT: Eivät ole vaarallisia terveydelle. Saattavat kuivattaa päänahkaa ja ärsyttää ihoa. Voivat olla haitallisia ympäristölle.  

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Kokeile kosmetiikkaa,­ jossa on miedompia tensidejä, kuten sarko­sinaat­teja, esterikarboksyyli- tai alkaani­happoja. Ne voivat vaahdota huonommin. 

TUNNISTA: Sodium Laureth Sulfate, Sodium Lauryl Sulfate, Ammonium Laureth Sulfate, ­Ammonium Lauryl Sulfate.  

Mineraaliöljy

MITÄ ON: Raakaöljystä tislaamalla jalostettu raaka-aine, jota käytetään pehmentämään ihoa. Se muodostaa iholle kalvon, joka lukitsee kosteuden ihoon.

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Esimerkiksi huulipunissa, ihovoiteissa ja meikkivoiteissa.

MAHDOLLISET HAITAT: Ei ole todettu aiheuttavan terveyshaittoja tai tukkivan ihohuokosia. Kosmetiikassa käytetään puhdasta mineraaliöljyä, joka ei sisällä karsinogeenejä. 

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Valitsemalla mineraaliöljyttömiä tuotteita.

TUNNISTA: Paraffinum liquidum. 

Silikonit

MITÄ OVAT: Yleisesti käytettyjä synteettisiä yhdisteitä. Silikonit tekevät kosmetiikasta miellyttävän tuntuista ja paremmin levittyvää. Ne pehmentävät ihoa, sitovat kosteutta ja tekevät hiuksista kiiltävät ja helposti kammattavat.

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Esimerkiksi sampoissa, hoitoaineissa, meikki- ja ­kasvovoiteissa sekä deodoranteissa.

MAHDOLLISET HAITAT: Silikonit ovat hyvin siedettyjä. Ne eivät tuki ihohuokosia. Osa silikoneista voi latistaa hiuksia ja kerrostua niihin, mutta lähtee pois syväpuhdistavalla sampoolla. Syklopentasiloksaani voi olla haitallista terveydelle, jos sitä on aerosoli- tai suihkemuotoisissa vartalo- tai hiustuotteissa. Suurin osa silikoneista ei ole biohajoavia.  

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Käyttämällä silikonittomia tuotteita. Ihovoiteissa silikoneja on korvattu luonnonöljyillä, jotka toimivat silikonien tavoin. 

TUNNISTA: Dimethicone, Dimethicone Copolyol, Cyclopentasiloxane, Amodimethicone. 

Akrylaatit

MITÄ OVAT: Muoviyhdisteitä. 

MISSÄ KÄYTETÄÄN: Ripsi- ja kynsiliimoissa sekä rakennekynsissä.

MAHDOLLISET HAITAT: Akrylaatit ovat herkistäviä.­ Ne voivat aiheuttaa oireita, jos liimaa joutuu silmää tai kynttä ympäröivälle iholle tai akrylaattia hengittää pölynä tai sumuna. Voimakas tuoksu voi ärsyttää astmaatikkoja ja tuoksuyliherkkiä. Allergian oireita ovat ihottuma ja haavaumat käsissä sekä silmien turvotus ja ärsytys. Akrylaatit voivat aiheuttaa myös hengitystieherkistymisen. Valitse aina koulutettu tekijä, joka osaa käsitellä akrylaatteja ja tuntee niiden haitat. 

MITEN VOI VÄLTTÄÄ: Välttämällä rakennekynsiä ja ripsien­pidennyksiä. 

TUNNISTA: Kosmetiikkalainsäädäntö ei koske ripsi- eikä kynsiliimoja, joten ainesosaluetteloa ei välttämättä ole saatavilla.  

Onko luonnonkosmetiikka turvallisempaa?

Kosmetiikan raaka-aineille voi herkistyä riippumatta siitä, onko kyse synteettisesti vai luonnonmukaisesti valmistetusta raaka-aineesta. Synteettiset raaka-aineet tehdään laboratoriossa, joten niissä on vähemmän epä­puhtauksia. Kaikkia luonnosta peräisin olevia aineita ei ­välttämättä saada yhtä puhtaiksi. 

Luonnonkosmetiikka ei sisällä mineraaliöljyä, silikoneja­ eikä keinotekoisia hajusteita. Säilyvyyttä parantavina aineina käytetään vain luonnollisia aineita, kuten alkoholia, vitamiineja ja eteerisiä öljyjä. 

Joskus kuulee väitettävän, ettei luonnonkosmetiikassa ole kemikaaleja. Se ei pidä paikkaansa: luonnonkosmetiikka sisältää kemiallisia yhdisteitä aivan kuten synteettinenkin. 

Kemiallisesti ei ole merkitystä, onko aine synteettinen vai peräisin luonnosta. Jos molemmat ovat puhtaita aineita, kyseessä on täysin sama molekyyli. Joitain kosmetiikkatuotteita, kuten kynsilakkaa, on mahdoton valmistaa täysin luonnonmukaisesti. 

Niin luonnonkosmetiikkaa kuin synteettistä kosmetiikkaa koskee sama lainsäädäntö.

Asiantuntijat: asiantuntija Eeva-Mari Karine/Teknokemian yhdistys ja ylitarkastaja Jarkko Loikkanen/Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Kirjoittajat Elina Auvinen ja Mimi Kantele ovat estenomiopiskeijoita Laurea-ammattikorkeakoulusta. He suorittivat harjoittelujaksonsa Kauneus ja Terveys -toimituksessa.

1 kommentti