Kaltoinkohtelu näkyy vauvasta - joka kymmenes vauva riskiryhmässä
Joka kymmenennellä vauvalla on riski tulla kaltoinkohdelluksi. Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien kokemuksen mukaan yleisintä kaltoinkohtelua on laiminlyönti, kuten esimerkiksi vauvan pitäminen nälässä, väkisin syöttäminen ja jättäminen yksin liian pitkäksi ajaksi. Pitkään jatkuva laiminlyönti on vakavaa ja haittaa vauvan kasvua ja kehitystä.
Vauvankaltoinkohtelu on aina hätämerkki vanhempien voimavarojen ja keinojenhiipumisesta, joka saattaa kärjistyä väkivallaksi vauvaa kohtaan.
- Vauvojen vanhemmat kertovat harvoin vauvankaltoinkohtelusta. Siksi on tärkeää, että perheiden kanssa toimivat tunnistavatkaltoinkohtelun riskitekijät ja vauvojen oireet sekä puuttuvat asiaan.Tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyvä tieto on ollut aikaisemmin vaikeastilöydettävissä, sanoo lastenlääkäri Sarimari Tupola HYKS:n sosiaalipediatrian yksiköstä.
HYKS:issä selvitellään keskimäärin kerran viikossapahoinpitelyn mahdollisuutta lapsen saamiin vammoihin. Vakavaan pahoinpitelyyntörmätään kerran kuukaudessa.
Kaltoinkohtelun tunnistaminen ensimmäinen askel
Kaltoinkohtelun tunnistaminen on ensimmäinen askel siihen,että tilanteeseen voidaan puuttua ja vauvaa sekä perhettä auttaa. Vauvankaltoinkohtelun tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi ensikotiintullaan usein muista syistä, kuten esimerkiksi äidin puutteellisten arjentaitojen vuoksi ja vauvan kaltoinkohtelu tulee ilmi hoidon kuluessa.
- Perheiden kanssa toimivat osaavat aikaisempaa paremmintunnistaa lapsen kaltoinkohteluun liittyvät mustelmat ja ruhjeet, muttalaiminlyöntiä on vaikeampi huomata. Aihetta huolestumiseen on, jos vanhemmateivät esimerkiksi puhu vauvalle tai vauvaa ei hellitä ollenkaan, Tupola sanoo.
Kaltoinkohdeltu vauva voi olla itkuinen, vetäytyvä, ilmeetöntai iloton. Vauva ei ilmaise omia tarpeitaan, ei valita vaikka hänellä onnälkä, vaippa on märkä tai hän on jäänyt yksin.
Terveydenhoitajat avainasemassa
Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ovat avainasemassatunnistamaan vauvaperheiden tuen tarpeen, kunhan heillä on mahdollisuus tavataperhettä riittävän usein. Avun tarve tulisi selvittää, jos äiti on alaikäinen,vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelmia tai sosiaalisissa taidoissa jaarjessa selviytymisessä on puutteita.
- Vauvat tarvitsevat turvalliset olosuhteet, kun vanhemmateivät yksin pysty turvaamaan vauvan riittävää hoitoa. Silloin tarvitaanensikotien ympärivuorokautista tukea, sanoo Ensi- ja turvakotien liitonsuunnittelija, KM Tanja Henttonen,jonka tutkimus vauvojen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puuttumisestaensikodeissa julkaistaan perjantaina.
Ympärivuorokautinen tuki saa vauvat hymyilemään
Ensikotiin tulevista vauvoista joka neljäs on kokenutkehitystä haitannutta kaltionkohtelua. Henttosen tutkimuksen mukaan vauvojenhyvinvoinnissa saadaan näkyviä muutoksia, kun kaltoinkohteluun puututaanaktiivisesti ja perhe saa ympärivuorokautista tukea.
- Vauvat alkavat tuen myötä voida paremmin, itkeä vähemmän,hymyillä, ja olla kontaktissa vanhempiensa kanssa, Henttonen sanoo.
Ensikodissa vanhempia autetaan ja ohjataan kädestä pitäenolemaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja hoitamaan vauvojaan oikein. Useinvauvojen huonossa kohtelussa on kyse tiedon ja ymmärryksen puutteesta ja tilannekorjaantuu, kun siitä puhutaan ja vanhemmat saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta.
Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt ohjeet vauvankaltoinkohtelun tunnistamisesta vauvaperheiden kanssa toimiville. Liittojulkaisee perjantaina ohjekirjasen, joka on ilmainen ja nähtävillä pdf-muodossainternet-sivuilla www.ensijaturvakotienliitto.fi.
Lue lisää:
Lapsen ensimmäinen vuosi – tätä vanhemmat kysyvät!
20 keinoa hillitä kiukutteleva lapsi
7 askelta hyvään vanhemmuuteen
Keskustele:
