Kalenteri auttaa jäsentämään aikaa, mutta miksi viikko alkaa maanantaista?
Kalenterit auttavat meitä jäsentämään elämäämme. Mutta miksi viikko alkaa meillä juuri maanantaista?
Kalenteri kuuluu monen elämään olennaisesti. Se auttaa, kun haluamme pitää arjen järjestyksessä, kirjata merkkitapahtumia tai seurata taivaankappaleiden liikkeitä. Se on itsestäänselvyys, ja harva miettii, miten siitä on tullut monille niin keskeinen osa arkea.
Perinteisesti kalentereiden käyttö on liittynyt astronomiaan ja maanviljelyyn. Varhaisimmat todisteet ajanseurannasta ovat yli 10 000 vuoden takaa.
Järjestelmiä on monia, mutta tiedätkö, miksi nykyisin kalenteriviikkomme alkaa maanantaista eikä esimerkiksi perjantaista?
Kyseessä on kansainvälinen sopimus, jonka käyttöönotosta Suomessa tuli tänä vuonna kuluneeksi puoli vuosisataa. Sitä ennen kalentereissa viikon ensimmäinen päivä oli usein sunnuntai.
Ajankulkua voi seurata Auringon, Kuun tai molempien mukaan.
Yhä edelleen on maita, esimerkiksi Lähi-idässä, joissa työviikko ei seuraa meille tuttua järjestystä vaan islamilaista ajanlaskua. Samalle alueelle sijoittuvat myös sanan ’almanakka’ juuret.
Vaikka selityksiä on monia, todennäköisesti kantasana on ollut arabiankielinen sana al-manach, joka nykyään merkitsee säätä. Ennen se ilmeisesti tarkoitti keidasta, eli paikkaa, jossa sekä kokoonnuttiin että vaihdettiin kuulumisia ja uutisia, kuten tietoa säästä.
’Kalenteri’-sana puolestaan on johdettu latinankielisestä verbistä calare, eli kuuluttaa. Antiikin Roomassa ylipapeilla oli tapana ilmoittaa uuden kuun syntymä, kuun ensimmäinen päivä, jolloin tasattiin calendarium, tilikirja, eli maksettiin velat.
Eri kalentereissa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten viikonpäivien nimeäminen. Kunnia suodaan yleensä Auringolle ja Kuulle sekä planeetoille.
Lisätietoa: almanakka.helsinki.fi
