Jumppa karkotti Marjaanan, 64, selkäkivut: "Pelkäsin, että menetän liikuntakykyni"

Ensin Marjaana Siivola, 64, ­valitsee tabletiltaan mieluisan jumpan. Sitten hän vaihtaa arkivaatteet joustaviin trikoisiin ja hihattomaan toppiin. Jumppakuminauha vierelle, jumppakeppi ja vesilasi käden ulottuville, joogamaton rullaus auki.

– Sitten panen videon pyörimään ja nautin. Jumpan jälkeen on aina ryhdikäs olo. Tuntuu, että jaksan kulkea pää pystyssä ja tarttua arjen asioihin reippaammin.

Oululainen Marjaana tekee kotonaan noin tunnin mittaisia selkää vahvistavia ohjelmia vähintään kolmena iltana viikossa. Näin ei ole aina ollut. Vielä vuosi sitten Marjaanan selkä oli niin kipeä, että rankempi kuntoilu tuntui hankalalta.

Nuorempana Marjaana joogasi, kävi jumpissa ja harrasti vesijumppaa. Myöhemmin hän on hoitanut kuntoaan kävelylenkeillä, kuntosalilla ja tekemällä kotona kuntoilu- ja venyttely­liikkeitä.

Selkä alkoi kipuilla enemmän muutama vuosi sitten.

– Kun venyttelin, selkärangan alaosassa niksahti. Kipu ei mennyt ohi muutamassa päivässä, kuten aikaisemmin. Röntgen­kuvissa selässä näkyi vanhenemismuutoksia, ja yksityislääkärillä otetuissa magneettikuvissa löytyi SI-nivelen eli risti-­suoliluunivelten pieni trauma.

Alkuun selkäkipu oli paikallista, epämukavaa tunnetta. Myöhemmin lantioon tuli pistävää kipua, joka säteili vasemmalla puolella koko lonkkaluun alueelle. Keski- ja yläselän alueen lihakset kipuilivat ja kiristivät vasemmalta puolen rankaa.

– Lihaskireyden taustalla voi olla myös lantion toispuoleinen virheasento, joka johtuu lapsuudessa opitusta vinosta istuma-­asennosta, Marjaana sanoo.

Pari vuotta sitten kipu oli jo jokapäiväistä. Siihen eivät auttaneet lihasrelaksantit, kipugeeli tai lääkärin kipupiikki.

Marjaana alkoi pelätä nukkumaan ­menemistä, sillä uni oli katkonaista.­ Selän lihaksia särki ja kiristi yöaikaan.

– Aamulla herätessä piti tehdä töitä sen eteen, että sai selän lihakset rennoiksi. Työvuorossa aloin varoa nostelua.

Loppuvuonna 2019 Marjaana teki päätöksen: vuonna 2020 tärkein tavoitteeni elämässä on saada selkä kuntoon.

– Pelkäsin, että menetän liikuntakykyni enkä enää pärjää arjessa ja työssäni henkilökohtaisena avustajana. Haluan ottaa itse vastuun itsestäni ja olla niin pitkään kuin mahdollista siinä kunnossa, että ei tarvitse olla toisten autettavana.

Kun koronarajoitukset iskivät maaliskuussa ja salit suljettiin, Marjaana alkoi etsiä kuntoiluvideoita netistä.

Hän törmäsi Facebookissa pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten maksullisiin verkkotreeneihin. Korona­tilanteen vuoksi ne olivat poikkeuksellisesti ilmaisia.

Selkäjumpat osoittautuivat tehokkaiksi ja mielekkäiksi. Niistä tuli rutiini.

– Treenit ovat huippuja, esimerkiksi villa­sukkajumppaa, jossa luistellaan lattialla villasukat välillä käsissä ja välillä jaloissa. Jumpassa tulee hitaita venytysliikkeitä, jotka tuntuvat selässä tosi hyvältä.

Videokirjastosta voi valita haluamiaan treenejä parinkymmenen erilaisen joukosta, ja yksityiseen Facebook-ryhmään ilmestyy kerran viikossa uusia videoita. Keskiviikkoisin on live-pilatesta.

Marjaana on kasvattanut lihasvoimaa videoiden avulla viime keväästä asti. Välillä hän kuntoilee olohuoneessa, toisinaan eteisessä tai kylpyhuoneessa ison peilin ääressä ja kesällä parvekkeella.

– Tosi jännä juttu, mutta nyt tuntuu, etten enää muista selkäkipujani.

Marjaana on päässyt lähes täysin eroon kipulääkkeistä.

– Jos olen joutunut rasittamaan selkää kovasti, laitan joskus lihaksiin rentouttavaa geeliä. Vain hyvin harvoin otan kipulääkkeen yöksi, jos jumppa tai rentoutusvoide eivät auta.

Marjaana arvelee, että tavoitteellisten harjoitteluohjelmien noudattaminen on ollut yksi syy selän parantumiseen. Niiden ansiosta lihasvoima on parantunut.

Marjaana kuuluu selkäyhdistykseen, jonka jäsenenä hän saa alennusta nettijumpista. Ne ovat nyt maksullisia, mutta Marjaana maksaa niistä mielellään.

– Maksaisinhan tavallisesta ryhmäjumpastakin. Ammattilaisten verkkokurssit ja -valmennukset ovat kokonaisvaltaisempia kuin ilmaiset netti­jumppapätkät.

Hän on myös käynyt verkkokursseja, joissa on harjoiteltu selän, syvien vatsalihasten ja lantionpohjan vahvistamista. ­Lisäksi hän on osallistunut valmennukseen, jossa on opeteltu lievittämään kipua hengitysharjoituksilla ja rentoutuksilla.

– Olen aina tykännyt jumpata kotona ja mieluummin yksin kuin kaverin kanssa. Joskus mieheni jumppaa kanssani, mutta aina hän ei voi.

Harjoitteluun ei ole tullut notkahduksia. Siihen on auttanut, että Marjaana päättää aina edellisenä päivänä seuraavan päivän jumppa-ajan. Tunti treeniä varten järjestyy aina jostain välistä. Vain kesällä mökkiviikolla Marjaana ei harjoitellut säännöllisesti, mutta kaipasi sitä.

– Kehossa on tunne, että jumppa on pakko tehdä tai muuten kivut palaavat.

Marjaanan viikkoihin kuuluvat myös reippaat kävelylenkit sauvoilla tai ilman. Oulussa on nykyään talvella usein liukasta.

– Liukkaus pelottaa, mutta minulla ei ole nastakenkiä. Tarvittaessa laitan kenkiin liukuesteet. Niillä olen pärjännyt.

Kesällä hän suuntaa kuntoilupuistoon vahvistamaan kehoaan ulkolaitteilla.

Kun selkä on paremmassa kunnossa, elämä tuntuu helpommalta.

– Pimeä vuodenaika ja pienissä koti­ympyröissä pyöriminen saattavat joskus masentaa, mutta hyvä kunto antaa voimaa. Jo liikunnan aikana olo on nautinnollinen, Marjaana sanoo.

– Nykyään pystyn myös töissä auttamaan avustettavaa ilman varomista ja aion siirtää eläkkeelle jäämistä myöhemmäksi.