Terve.fi

Jalkasienen hoito


Jalkasieni hoidetaan ensisijaisesti ulkoisesti, emulsiovoiteilla, puutereilla ja/tai liuoksilla.

Jalkasieni eli jalkasilsa tunnistetaan lähes aina pelkän oirekuvan ja potilaan haastattelun perusteella, jolloin esille tulee usein jokin altistava tekijä (työolosuhteet, harrastus). Tarvittaessa diagnoosi perustuu kuitenkin taudinaiheuttajan osoittamiseen ja tunnistamiseen sieniviljelyn ja mikroskoopin avulla.

Näyte otetaan ihottuma-alueen laidalta, jossa sienen kasvu on luultavimmin aktiivista. Tätä edeltää aina ihottuman huolellinen puhdistaminen. Näyte lähetetään laboratorioon, jossa se viljellään erilaisille kasvualustoille. Näytteenoton edellytys on se, ettei tutkittavaa aluetta ole edeltävinä viikkoina hoidettu sienilääkevoiteilla.

Jalkasilsan eli jalkasienen hoito perustuu lääkkeelliseen hoitoon, mutta myös jalkahygienialla ja hengittävien kenkien ja vaatteiden käytöllä on roolinsa silsainfektioiden hoidossa ja ehkäisijöinä. Kenkiin käytettävien desinfektioivien aineiden tehosta ei ole selvää tietoa.

Lue jalkasienen oireista.

Tavanomainen varvasvälisilsa hoidetaan ensisijaisesti ulkoisesti, emulsiovoiteilla, puutereilla ja / tai liuoksilla. Terbinafiini on yleisimmin käytetty lääkeaine, sen teho perustuu sen silsasieniä tuhoavaan vaikutukseen. Sitä käytetään geelinä, liuoksena tai emulsiovoiteena, joka levitetään ohueksi kerrokseksi infektioalueen päälle ja se tehoaa lähes kaikkiin silsamuotoihin. Ellei ulkoinen paikallishoito ole riittävä jalkasilsan hoitoon, lisätään lääkitykseen sisäinen lääkitys (flukonatsoli, itrakonatsoli tai terbinafiini), jonka kesto vaihtelee yleensä 2-4 viikkoon. Mikäli tauti on levinnyt kynteen, tablettihoito on pidempi, kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. Jos ihottuma-alueella on voimakas tulehdusreaktio, voidaan hoitoon alkuvaiheessa käyttää voidetta, joka sisältää sienilääkkeen lisäksi kortikosteroidia.

Lääkehoito voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten makuaistin heikentymistä, maksan toiminnan häiriöitä ja lääkeaineihottumaa. Myös muiden mahdollisesti käytössä olevien lääkkeiden vaikutukset voivat muuttua lääkityksen kanssa.

Jalkasieni eli jalkasilsa on silsasienien aiheuttama tulehdus jalan iholla. Jalkasilsa on vaaraton ja hyvin yleinen tauti aikuisilla. Keski-ikäisillä miehillä sitä on jopa joka toisella, naisilla sitä esiintyy hieman harvemmin. Se on tavallinen henkilöillä, jotka käyttävät paljon hautovia, umpinaisia kenkiä, tiukkoja sukkia tai henkilöillä, joilla on taipumusta jalkojen hikoiluun. Lapsilla jalkasilsaa esiintyy harvoin. Jalkasilsa tarttuu helposti kosteissa tiloissa, kuten uimahalleissa.

Silsasienten aiheuttama tulehdus sijaitsee tyypillisesti etenkin ulommissa pikkuvarpaan puoleisissa varvasväleissä, joskus myös jalkapohjan tai jalkapöydän alueella. Jalkasilsan oireita ovat punoitus, kutina ja kirvely, sekä ihon halkeileminen varvasväleissä tai jalkapohjassa. Joillekin se myös nostattaa jalan iholle pieniä märkäisiä rakkuloita. Joskus sieni-infektio voi levitessään aiheuttaa rakkulointia myös kämmeniin ja sormiin. Sieni-infektio voi levitä myös varpaankynsiin, jolloin kynsi paksuuntuu, kellertyy ja haurastuu.

Jalkasienen omahoito

Tyypillisesti oireileva jalkasilsa on helppo todeta myös itse, ja mikäli oireet ja tulehdus ovat lieviä (tulehdus on rajoittunut vain uloimpaan varvasväliin!) voi apteekista hankkia ilman reseptiä itsehoitolääkkeitä ja vaivan tulisi helpottua niillä. Hyviä ja turvallisia lääkeaineita jalkasilsan itselääkintään ovat: terbinafiini, klotrimatsoli, mikonatsoli, ketokonatsoli tai tiokonatsoli.

Terbinafiinia sisältävillä valmisteilla hoito-ajat ovat lyhyet. Terbinafiinia sisältävää emulsiovoidetta, geeliä tai sumutetta käytetään 1-2 kertaa päivässä puhdistetulle ja kuivalle ihottuma-alueelle ja sitä ympäröivälle iholle. Hoitoaika on yleensä 1-4 viikkoon. Oireet häviävät tyypillisesti muutaman päivän kuluessa. Terbinafiinia on saatavana myös kerta-annoshoitona.

Lue myös jalkasienen yleisyydestä.

Atsolilääkkeitä (mikonatsoli, klotrimatsoli, ketokonatsoli, tiokontasoli) on saatavana eri lääkemuodoissa. Emulsiovoide on tehokkain, koska sen vaikutus säilyy iholla pidempään kuin liuoksen tai jauheen. Voidetta käytetään säännöllisesti 2 kertaa vuorokaudessa pesun ja kuivauksen jälkeen. Voidetta hierotaan tulehtuneelle ihoalueelle ja sen ympärille kunnes oireet häviävät. Lääke alkaa vaikuttaa muutamassa päivässä. Jotta hoitotulos olisi pysyvä, tulee hoitoa jatkaa kuitenkin vielä 1-2 viikkoa oireiden loppumisen jälkeen. Hoidon kokonaispituus on yleensä 4-6 viikkoa. Lääkeaineryhmän jauhemaisia valmisteita voidaan käyttää jatkohoitona tai oireiden ehkäisemiseen tai samanaikaisesti myös muun hoidon lisänä. Varpaanvälien lisäksi jauhetta voi sirotella myös sukkiin ja kenkiin hoidon tehostamiseksi.

Mikäli kutina on varsin voimakasta, hoidon alkuvaiheessa voidaan käyttää yhdistelmävalmistetta, jossa on mukana hydrokortisonia noin viikon ajan. Kaikille lääkeaineryhmille on yhteistä, että hoito tulee jatkaa loppuun asti, oireiden hävittyäkin. Mikäli hoidon lopettaa liian aikaisin, oireet palaavat ja pysyvää hoitotulosta ei saavuteta. On myös tärkeää pestä kädet lääkeaineiden käsittelyn jälkeen, jotta ainetta ei vahingossa joudu silmiin.

Vaikkakin silsasienen hoito perustuu lääkehoitoon, on yhtä tärkeää noudattaa muita käytännön ohjeita!

  • Hyvä jalkahygienia ehkäisee silsa-sienten aiheuttamia infektioita! Pese siis jalat päivittäin miedolla happamalla pesuaineella ja kuivaa varvasvälit ja iho huolellisesti.
  • Älä käytä muiden kanssa yhteisiä pyyhkeitä, jalkineita tai sukkia.
  • Sukat tulee vaihtaa joka päivä, ja likaiset pestä 60 asteessa, jotta sieni tuhoutuisi.
  • Vältä hiostavia kenkiä ja tarvittaessa käytä hikoilun estoon antiperspiranttia. Vanhat kengät voi olla hyvä hävittää ja vaihtaa uusiin, sillä sieni jää elämään kenkiin.
  • Yleisissä kosteissa tiloissa avojaloin kulkemista on syytä välttää (uimahallit, saunat, voimistelutilat).

Vaivaako jalkasieni? Milloin lääkäriin?

Mikäli itsehoitolääkkeet eivät auta oireisiin 2-3 viikon kuluttua on aiheellista ottaa yhteyttä lääkäriin tehokkaamman hoidon aloittamiseksi.

Jos tulehdus on jo alkuvaiheessa rajuoireinen ja useaan varvasväliin tai jalan (jalkapohjan) iholle laajalti levinnyt, tulee ottaa yhteys lääkäriin ja itsehoitoa ei kannata aloittaa. Jalkapohjan silsan hoitoon ei riitä itsehoitolääkkeet vaan tauti hoidetaan tablettimuotoisella sienilääkekuurilla. Jos sieni-infektio on levinnyt kynteen, on hoito vielä pitkäaikaisempi.

Varfariinia (Marevan) käyttävillä henkilöillä on hyvä keskustella sienilääkkeen (itsehoitolääkkeidenkin) valinnasta lääkärin kanssa. Edellä mainitut atsoli-ryhmän lääkkeet voivat vaikuttaa varfariinin vaikutusta tehostaen, joten tämän lääkeaineryhmän valmisteiden käyttöä yhdessä varfariinin kanssa on hyvä välttää ja pidättäytyä suoraan esimerkiksi terbinafiinia sisältävässä valmisteessa.

Lähteet:

Matti Hannuksela, Sirkku Peltonen, Timo Reunala, Raimo Suhonen (toim.), Ihon ja kynsien sieni-infektiot, Ihotaudit, Kustannus Oy Duodecim, 2011.

Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä (diagnostiikka), Käypä hoito- suositus, 2010.

Julkaistu: 5.4.2018