Hyvinvointi

Hiljaisuus odottaa sinua

Pelkkä ajatus hiljentymisestä voi tuntua mahdottomalta, kun arjen kiire, häly ja paine vyöryvät päälle.

18.2.2019 Voi hyvin

Pysähdy nyt ja opettele hiljentymään.

– Se on tulevaisuudessa keskeinen selviytymistaito, sanoo Marika Borg.

Sulje kännykkäsi, sulje silmäsi ja sulje suusi. Istu rauhallisesti hyvässä asennossa. Keskity hengitykseesi ja ole paikallasi kolme minuuttia tekemättä mitään.

Ensimmäinen askel hiljentymiseen ei ole tämän vaikeampaa. Se voi tuntua haastavalta, koska emme ole tottuneet hiljentymään.

Kouluttaja Marika Borg vertaa hiljentymistä niinkin arkiseen asiaan kuin hampaiden pesuun. Sata vuotta sitten ihmiset eivät harjanneet hampaitaan kahta kertaa vuorokaudessa kuten nykyään. Hiljentyminen on kuitenkin yhtä tärkeä asia kuin hampaiden pesu ja myös sen voi ottaa tavaksi.

– Se merkitsee mielen hygieniaa. Tutkimusten mukaan jo kolmen minuutin pysähtyminen vaikuttaa aivokemiaan myönteisesti, Borg sanoo.

Borg käyttää meditaatiosta mielellään suomenkielistä sanaa hiljentyminen. Meditaatio ja hiljentyminen merkitsevät hänelle samaa asiaa. Hiljentymisessä ihminen pysähtyy tilaan, jossa hän ei tee mitään ulkoisesti, mutta sisäisesti tapahtuu paljon hyödyllisiä asioita.

Marika Borgin Rakastavan ystävällisyyden meditaatio -harjoituksen löydät myös YouTubesta

Mielenhuolto on nykyään välttämättömyys kaikille, Borg painottaa. Se ei ole enää vain joidenkin ryhmien harrastama vaihtoehtoinen elämäntapa. Näin siksi, että elinolot maapallolla ovat kahdenkymmenen viime vuoden aikana muuttuneet radikaalimmin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa.

– Aivojen kuormitus on lisääntynyt suunnattomasti. Biologisesti meillä on kuitenkin sama aivokapasiteetti kuin ihmiskunnan alkutaipaleella 50 000 vuotta sitten.

Aivoissamme ei ole tapahtunut tuotekehittelyä.

On arvioitu, että aivomme pystyvät käsittelemään saman määrän stressiä kuin luolamies aikoinaan eli noin neljäkymmentä stressireaktiota päivässä. Luolaihminen stressaantui esimerkiksi silloin, kun hänen elinpiiriinsä ilmaantui jokin uhka. Aivot toipuivat, kun uhka meni ohi.

Nykyihmisen sydän alkaa hakata, kun auto kurvaa lähelle. Hän ei välttämättä toivu säikähdyksestä, koska kuormitusta on niin paljon. Erilaisten ärsykkeiden ja signaalien tulva on nykyään valtava verrattuna luolamiehen aikaan.

– Elämme keskellä ihmiskoetta. Meitä ympäröi ennennäkemätön tieto- ja someähky, Borg sanoo.

Aivot saavat nyt joidenkin laskelmien mukaan yli 400 000 stressiärsykettä päivässä. Niitä tulvii tietokoneelta, puhelimesta, liikenteestä, valoista ja vaikkapa työpaikkojen avokonttoreista.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi hiljaisuus ja rauhoittuminen ovat välttämätöntä vastalääkettä stressivirralle.

Viiden H:n menetelmä

Hiljentymisen avuksi Marika Borg on kehittänyt Viiden H:n menetelmän, jota hän soveltaa koulutuksissaan. Sen avulla aivojen hälytysvalmiudessa oleva mantelitumake saadaan rauhoittumaan.

Viisi H:ta tulevat harjoituksessa käytettävien sanojen alkukirjaimista: hengitys, hiljentyminen, hymy, huomio hyvään ja hyväksyntä.

Tasainen ja syvä hengitys vähentää nopeasti stressiä. Rauhallinen ja liioitellun pitkä uloshengittäminen tyynnyttää levottoman mielen ja rentouttaa.

Hengitys auttaa hiljentymistä. Nämä kaksi ovat voimapari ja tukevat toisiaan. Hengitysharjoitukset ovat samalla hiljentymisharjoituksia.

Hymyllä on Borgin mukaan ällistyttävä voima. Ihmissuku oppi hymyilemään jo historiansa alkuhämärissä ja käyttämään hymyä vuorovaikutuksessa. Yhä edelleen hymy on signaali, joka rauhoittaa toista ihmistä. Hymyilevä ihminen kerää suo-siota, sillä häntä on helppo lähestyä.

Hymy luo yhteyksiä, koska kaikki ihmiset hymyilevät samalla kielellä. On havaittu, että tiheästi asutuissa maissa ihmiset hymyilevät paljon.

– Hymy auttaa ihmisiä kestämään toisiaan. Se myös syventää hengitystä. Kiinalaiset kehittivät jo tuhansia vuosia sitten hymymeditaation, joka on uskomattoman tehokas. Siinä käydään koko keho hymyillen läpi.

Huomion kohdistaminen hyvään parantaa elämänlaatua ja toimii vastalääkkeenä negatiivisille ajatuksille. Marika Borgin mukaan tämä ajatustapa on uusi ihmiskunnan historiassa. Biologinen varoitussignaali on suojannut ihmistä erilaisilta uhkilta, ja pitkään se olikin tarpeellinen lajin säilymisen kannalta. Nykyään aivot jäävät stressitilaan, kun niissä kiertävät samat ajatukset tekemättömistä töistä, yhä uusista tietokoneohjelmista ja muistettavista salasanoista sekä pieleen menevistä asioista.

Ajatusten kääntäminen hyvään vaatii aivojumppaa, mutta samalla se vapauttaa voimavaroja.

Hyväksyntä on psykologinen keino, jonka avulla ihminen pääsee eteenpäin hankalassakin tilanteessa. Esimerkiksi unettomuuteen voi Borgin mukaan auttaa se, että hyväksyy heräämisen yöllä. Hyväksyvä asenne rauhoittaa ja voi helpottaa uneen pääsyä.

Kiukunpuuska ei taltu kiihdyttämällä kiukuttelua. Kiukun hyväksyminen voi lieventää sitä.

Hyväksyntä auttaa myös hiljentymisessä.

– Jos kapinoit hiljentymistä vastaan uskomalla, ettet osaa meditoida, se vaikeutuu. Meditaatio ei varsinkaan aluksi ole kenellekään helppoa. Voit ajatella, että sinun ei tarvitse tehdä hiljentyessä mitään. Vastaan tulee se, mikä on tullakseen, Borg opastaa.

Hiljentymisen pitäisi Marika Borgin mielestä kuulua kansalaistaitoihin ja sitä kannattaisi opettaa jo koulussa. Elämäntapoja on vaikea muuttaa, ellei ole kykyä rauhoittua.

– Stressaantuneella ei ole voimavaroja kuntoilla ja syödä hyvin. Stressistä kärsivää ihmistä on myös kohtuutonta kehottaa tekemään asioita, jotka kuuluvat hänen epämukavuusalueelleen.

Hiljentyminen tasapainottaa. Borgin mukaan tasapainoinen ihminen on yhtä aikaa dynaaminen ja rauhallinen, seesteinen ja aloitteellinen. Hän osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Meditaation hyödyt

Meditaation hyödyt ovat hyvin monipuolisia. Hiljentyminen edistää terveyttä, lisää jaksamista, antaa energiaa, kasvattaa stressinsietokykyä ja parantaa ihmissuhteita.

Vaikka meditaatiossa ei näennäisesti tehdä mitään, siinä tapahtuu Borgin sanoin ”järisyttävän paljon”. Iso hyöty on siitä, että hiljentyminen rauhoittaa aivojen niin sanottua paniikkinappulaa.

Kun paniikkinappula on aktiivinen, etuaivolohko kytkeytyy pois päältä. Etuaivolohko on paikka, jossa ratkaisemme ongelmia, toimimme rationaalisesti ja fiksusti. Stressi tyhmentää meitä ja vaikeuttaa viisasta päätöksentekoa.

Kehon automaattisesta paniikkinappulasta on ollut hyötyä vaaratilanteissa. Jos sapelihammastiikeri hyökkäsi luolaihmisen kimppuun, ei auttanut jäädä järkeilemään vaan piti toimia vaistonvaraisesti. Pakene, hyökkää tai jähmety olivat reaktioita hyökkäykseen ja uhkaan.

Nykyään meillä on jäänyt päälle pakene, hyökkää tai jähmety -reaktio. Kuka tahansa tunnistaa lähipiiristään ihmisen, joka reagoi huutamalla, että älä syytä minua. Tai sen toisen, joka lannistuu ja hokee, että mistään ei tule mitään, ja kolmannen, joka välttelee tekemästä mitään, ettei jäisi silmätikuksi.

– Nämä reaktiot myös vuorottelevat ihmisillä.

Nykyaikaa vaivaa järjetön vauhti, joka myllertää sekä ihmisen sisällä että hänen ympärillään. Hiljentymisessä onkin kyse sisäisen vauhdin hiljentämisestä, Borg määrittelee.

Hän listaa kolme tapaa, jolla ihmiset etenevät elämässä. Ensimmäinen on ajautuminen, mikä on hyvin yleistä. Moni ajautuu huomaamattaan tilanteisiin, joissa kilot karttuvat vyötärölle. Joku taas jää samaan työpaikkaan, jonne joskus päätyi, vaikka ei olisi tyytyväinen.

Muutokseen ajaa tehokkaasti kriisi. Sairastuminen, avioero tai työttömäksi jääminen pakottavat muuttumaan. Marika Borg kuvailee, että tähän saakka ihmiskunta on edennyt ajautumisen ja kriisien kautta, mutta nyt on olemassa kolmaskin vaihtoehto. Se on tietoinen valinta, päätös tehdä asioita toisella tavalla.

– Tulevaisuudessa ihmisen ehkä tärkein ominaisuus on resilienssi eli kyky palautua, muuttua ja joustaa elämän mukaan. Stressaantuneet aivot eivät tähän kuitenkaan kykene.

Hiljentyminen antaa näitä kykyjä. Se vähentää aivojen yliaktiivisuutta. Hiljentyminen ei Borgin mukaan pysäytä ajatuksia, koska niitä ei voi täysin pysäyttää. Sen sijaan hiljentyminen suuntaa ajatukset oikeisiin asioihin.

– Ajatukset ovat kuin villiintynyt apinalauma. Mutta kun keskittyy meditaatioon, apinalauma ryntää metsään eikä häiritse meitä.

Borg suosittelee tekemään hiljentymisestä päivään kuuluvan rutiinin hiusten kampaamisen ja peseytymisen tapaan. Muutaman minuutin hiljentymiseen jokaisella on aikaan. Kun huomaa hiljentymisen hyvät vaikutukset, siihen käytetty aika usein venyy pitemmäksi, esimerkiksi pariinkymmeneen minuuttiin.

Aloittelijalle ohjatut harjoitukset ovat usein hyviä. Ne onnistuvat toki myös yksin. Hiljentymiseen liittyviä ohjeita on runsaasti saatavilla netistä. Sieltä voi hakea myös pysähtymiseen sopivaa rauhallista musiikkia.

Marika Borg on opettanut meditaatiota vuosikymmeniä, eikä hän ole tavannut yhtään ihmistä, jolle se ei olisi sopinut. Meditaatiossa ihminen kuuntelee itseään. Hän ei usko sisäisiin peikkoihin, joita ylikierroksilla käyvä pää kutsuu esiin.

– Ilman hiljentymistä me olemme vaarassa uupua ärsyketulvan keskellä. Meditaatio tyhjentää aivoja, jotta mieleen mahtuisi uusia ja raikkaita ajatuksia.

Hymymeditaatio

  • Istu mukavasti lämpimässä paikassa.
  • Sulje silmäsi ja keskitä huomiosi hengitykseesi.
  • Laske sisäänhengityksellä neljään, pidätä hengitystäsi ja laske neljään, uloshengityksellä laske kahdeksaan.
  • Kiinnitä huomio kasvoihisi. Jos tunnet jännitystä silmiesi takana tai otsallasi, rentouta kasvosi.
  • Rentouta huulesi ja poskesi ja anna hymyn levitä kasvoillesi.
  • Muistele jotakin miellyttävää tai iloista tapahtumaa.
  • Jos huomaat jännitystä jossain kohdassa kehoa, kohdista siihen kohtaan hymysi.
  • Anna lihastesi pehmentyä ja rentoutua.
  • Rentouta hymyillen koko kehosi omassa tahdissasi.
  • Tuo nyt huomio sydämeesi ja tunne hymy ja onnellisuus sydämessäsi.
  • Voit vahvistaa tunnettasi sanomalla mielessäsi esimerkiksi, että minun on helppo olla onnellinen ja hymyillä usein.
  • Tuo nyt huomio uudelleen kasvoihisi ja kun olet valmis avaa silmäsi.

Hiljentymisen vaikutukset

  • Tasapainottaa, rauhoittaa ja lisää onnellisuutta.
  • Koulii aivojamme myönteiseen suuntaan.
  • Lisää empatiakykyä ja myötäelämistä.
  • Hidastaa aineenvaihduntaa ja tasaa hengitystä.
  • Laskee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten tuottamien stressihormonien määrää.
  • Parantaa vastuskykyä.
  • Alentaa verenpainetta ja laskee sykettä.
  • Vähentää päänsärkyä, migreeniä, kivun tunnetta, ahdistuneisuutta ja masennusta.
  • Syventää unen laatua.
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt