Henkiset vaikuttajat: Hilma af Klint – taiteilija, joka antoi näkymättömälle värit ja muodon

Keväällä 2013 Tukholman Modernin taiteen museon salit täyttyivät ihmisistä, jotka katselivat, ihmettelivät, vaikenivat ja ihastelivat. Näytteillä olevien abstraktien töiden yllättävät väriyhdistelmät, arvoitukselliset ornamentit, leijuvat kirjaimet ja kiehtovat kuviot olivat ennennäkemättömiä.

Monet teokset muodostivat sarjoja, jotka kertoivat maailman synnystä, ihmisen kehitysvaiheista, elämän huimasta tanssista, johon kuuluu paljon enemmän kuin silmät voivat nähdä.

Moni näyttelyn maalaus oli tehty jo ennen kuin taiteilija Wassily Kandinsky vuonna 1911 toi esille teoksen, jonka hän nimesi maailman ensimmäiseksi abstraktiksi maalaukseksi. Hänen rinnalleen nousivat myös Piet Mondrian ja Kazimir Malevitsh.

Mistä äkkiä ilmestyi valtava määrä tuntemattoman naistaiteilijan abstrakteja maalauksia, joista ensimmäiset oli tehty jo vuonna 1906? Missä teoksia oli piiloteltu vuosikymmeniä?

Kuka oli Hilma af Klint, jonka vuoksi taidehistoria pitäisi kirjoittaa uusiksi?

Ihmettelyä ja ihastusta herättäneet teokset olivat olleet kätkössä, koska Hilma af Klint oli ilmoittanut testamentissaan veljenpojalleen Erik af Klintille, ettei teoksia saa tuoda näyttelyihin ennen kuin taiteilijan kuolemasta on kulunut 20 vuotta.

Maalauksia oli yli tuhat eikä niitä saanut myydä eikä erottaa sarjoistaan. Ennen kuin teokset pääsivät esille, aikaa kului kuitenkin reilusti enemmän. Kun veljenpoika ensimmäisen kerran tarjosi tätinsä tuotantoa näyttelyyn Tukholman Moderna Museetille 1970-luvun alussa, tarjous torjuttiin eikä maalauksia edes vilkaistu.

Taiteilija, jonka huhuiltiin harrastaneen spiritismiä ja toimineen meediona, ei sopinut 1970-luvun henkeen.

Mutta Hilma af Klint ei kulkenut pää sumussa. Sukulaistensa kertoman mukaan hän oli kyllä jo lapsena selvänäköinen mutta myös hyvin terävä, omatahtoinen ja tarkka neiti.

Tuleva taiteilija oli merenkävijäsukua, jonka jäsenistä moni oli ansioitunut kartanpiirtäjä. Jo hyvin varhain myös Hilma näytti taitonsa piirtäjänä. Isä Viktor af Klint arvosti lahjakasta tytärtään, joka sai kotona opetusta matematiikassa ja tähtitieteessä.

Piirustustaitojaan af Klint hioi Teknisessä koulussa ja jatkoi opintoja Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Hän valmistui erinomaisin arvosanoin ja sai akatemian tuella ateljeen Tukholman keskustasta.

Taitava taiteilija pystyi elättämään itsensä muotokuva- ja maisemamaalarina. Hilma af Klint teki myös tarkkoja anatomiapiirroksia Eläinlääketieteen laitokselle. Perhe ja sukulaiset saattoivat olla tyytyväisiä, sillä ilman omia tuloja naimaton nainen päätyi yleensä veljensä tai muiden sukulaisten elätettäväksi.

Taiteilijan kiinnostuksessa spiritismiin ei ollut mitään poikkeuksellista. Hän eli aikana, jolloin käsitys maailmasta kävi läpi suuria muutoksia.

Luonnontieteessä tehtiin pitkälle vaikuttavia keksintöjä. Wilhelm Röntgenin keksimä säde mahdollisti pintakerrosten alla olevien rakenteiden havainnoimisen. Heinrich Herz osoitti sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon. Keksinnön pohjalta syntyi langaton lennätin ja myöhemmin radio. Sigmund Freud ja Carl Gustav Jung toivat esille tuoreita ajatuksia ihmisen psyykestä.

Spiritismi, teosofia ja antroposofia olivat osa muutosta. Ne rohkaisivat itsenäiseen pohtimiseen ja tarjosivat uusia näkökulmia ihmisenä olemiseen. Taiteilijat seurasivat innostuneina näitä uusia tapoja nähdä ja selittää maailmaa.

Muutaman ystävättärensä kanssa af Klint liittyi Edelweiss-seuraan, jossa harrastettiin spiritistisiä istuntoja, seansseja. Jonkin ajan kuluttua naiset perustivat oman ryhmän, jolle antoivat nimen De Fem.

Nuoret naiset etsivät syvempää yhteyttä henkimaailmaan. He harrastivat automaattipiirustusta ja -kirjoitusta ja ottivat vastaan viestejä henkiolennoilta.

Vuonna 1906 tapahtuneessa istunnossa Amaliel-niminen henki antoi af Klintille tehtävän, josta tuli hänen loppuelämänsä tärkein sisältö.

Taiteilija alkoi henkimaailman ohjauksessa luoda teoksia, joista ensimmäisille hän antoi yhteisnimen Temppelimaalaukset, koska ne oli tarkoitettu sijoitettavaksi esoteeriseen temppeliin.

Uusia maalauksia syntyi nopeaan tahtiin, ja af Klint nimesi ja ryhmitteli ne sarjoiksi. Esimerkiksi Alkukaaos-sarja sisältää pienehköjä öljyvärimaalauksia, jotka kuvaavat maailman syntyä.

Uudet maalaukset poikkesivat täysin taiteilijan aikaisemmista, luontoa tarkkaan toistavista teoksista. Tuntui kuin hänen kättään olisi ohjannut ulkopuolinen voima, jonka avulla teokset syntyivät varmasti ja nopeasti.

Kankaalle piirtyi terälehtiä, spiraaleja, irrallisia sanoja ja kirjainmerkkejä, erilaisia teosofiasta tai antroposofiasta tuttuja symboleja ja ennennäkemättömiä kuvioita ja väriyhdistelmiä.

Hilma af Klintin teoksissa esiintyi usein vastakkaisuuksia: maa–taivas, valo–pimeys, nainen–mies, lämpö–kylmyys. Taiteilija ei kuitenkaan nähnyt niitä perinteisesti vastapareina, hänelle ne olivat tasa-arvoisia ja välttämättömiä sekä ihmisessä että universumissa.

Esimerkiksi Joutsen-sarjan teoksissa esiintyvät musta ja valkoinen joutsen olivat hänelle yksi tapa ilmaista kahta näennäisesti vastakohtaista, mutta syvimmältään toisiinsa kuuluvaa elementtiä.

Teoksiin ilmestyneitä symboleja, ornamentteja, irrallisia sanoja ja kirjaimia af Klint ei maalatessaan ajatellut. Jälkeenpäin hän kuitenkin pohti ja analysoi teoksiaan monissa muistikirjoissaan, joissa on yhteensä 26 000 sivua.

Hilma af Klint halusi, että maalausten tullessa lopulta nähtäville, niitä voitaisiin pohtia ja ymmärtää.

Hilma luopui Tukholman-ateljeestaan, kun hänen äitinsä Mathilda sokeutui. Naiset muuttivat Munsön saarelle, joka sijaitsee Mälaren-järvellä lähellä Tukholmaa. Pitkäaikaisen ystävänsä Anna Cassellin tukemana Hilma rakennutti sinne ateljeetalon, jonka korkeisiin huoneisiin mahtuivat isoimmatkin teokset.

Kun Hilma sai valmiiksi yhteensä 193 teosta käsittävän Temppelimaalausten sarjan, hän alkoi työskennellä itsenäisemmin – henkien opastus ei enää ollut yhtä voimakas. Teoksia syntyi edelleen runsaasti, ja niissä taiteilija pohti ihmisen kehitystä ja paikkaa maailmankaikkeudessa.

Näyttelyihin af Klint osallistui perinteisillä naturalistisilla maalauksillaan. Abstrakteja teoksiaan hän esitteli harvoin. Poikkeuksen teki Englannin antroposofisen seuran näyttely vuonna 1928, jossa nähtävillä oli muutamia Hilma af Klintin ei-esittäviä teoksia.

Hilma Af Klint ihaili antroposofian perustajaa Rudolf Steineria. Kun tämä vieraili Tukholmassa, Hilma näytti miehelle maalauksiaan. Taiteilija oletti, että Steiner ymmärtäisi hänen teostensa taustan ja tukisi häntä.

Steinerin mielestä teokset olivat kuitenkin 50 vuotta aikaansa edellä, ja hän piti epäilyttävänä niiden luomista henkien ohjauksessa. Todennäköisesti Steinerin mielipiteiden vaikutuksesta Hilma lopetti muutamaksi vuodeksi abstraktien maalausten luomisen.

Äitinsä kuoleman jälkeen af Klint matkusti antroposofian keskukseen Dornachiin Sveitsiin ja vietti siellä pitkiä aikoja opiskellen antroposofiaa. Hän alkoi tehdä vesiväritöitä, joissa tutki kukkien, sammalten ja jäkälien syvintä olemusta.

Kun taiteilija palasi Ruotsiin, hän eli hyvin vaatimattomasti ja asui ystäviensä ja sukulaistensa luona.

Lokakuussa 1944 Hilma af Klint menehtyi 82-vuotiaana liikenneonnettomuudessa saamiensa vammojen seurauksena. Samana vuonna kuolivat myös taiteilijat Kandinsky, Mondrian ja Edvard Munch.

Koska taidemuseot eivät ottaneet haltuunsa Hilma af Klintin teoksia, niistä huolehtimaan perustettiin säätiö vuonna 1972. Joitakin taiteilijan teoksia oli esillä suppeissa näyttelyissä, ja nämä esilletulot saivat muutamat suomalaiset taiteentuntijat kiinnostumaan.

Kun Los Angelesin LACMA-museo järjesti vuonna 1986 spirituaaliseen abstraktiin taiteeseen keskittyneen näyttelyn, suomalainen taidehistorian professori Sixten Ringbom suositteli sinne Hilma af Klintin teoksia.

Maailman ensimmäinen vain Hilma af Klintin teoksia esittelevä näyttely avattiin Suomessa, taiteilijan äidin synnyinmaassa vuonna 1988. Näyttelyn alullepanija oli nykytaiteen professori Maaretta Jaukkuri.

Myös Tukholman Moderna Museet ymmärsi nyt taiteilijan merkityksen. Sen laaja af Klint -näyttely kiersi useissa Euroopan maissa, ja sen näki yli miljoona ihmistä. Vuonna 2014 osa näyttelyn töistä oli esillä myös Suomessa, Helsingin Taidehallissa.

Samoihin aikoihin Espoon Modernin taiteen museo EMMAssa oli yhteisnäyttely Steinerista ja af Klintistä.

Hilma af Klint oli haaveillut spiraalinmuotoisesta temppelistä, jossa hänen teoksensa olisivat esillä. Vuonna 2018, 74 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen, hänen toiveensa toteutui. Spiraalinmuotoisessa New Yorkin Guggenheim -museossa avattiin taiteilijan teoksia esitellyt näyttely, josta tuli museon historian suosituin.

Kiinnostus af Klintiä kohtaan ei ole rajoittunut hänen taideteoksiinsa, myös taiteilija itse kiinnostaa. Saksalaisen ohjaajan Halina Dyrsckan vaikuttava ja kiitelty dokumentti Hilma af Klint – Ilmeisen tuolla puolen on esitetty Suomessa sekä elokuvateattereissa että televisiossa.

Vuonna 2021 ilmestyi myös taiteilijan elämää pitkään tutkineen toimittajan, Pirkko Kotirinnan, kirja Hilma af Klintin arvoitus.

Tukholman Moderna Museetin näyttelyn alullepanija ja kuraattori Iris Müller-Westermann on kertonut, että kävijät reagoivat voimakkaasti af Klintin teoksiin. Jotkut seisoivat teosten edessä pitkään hiljaa. Joku purskahti itkuun maalauksia katsellessaan, toinen kertoi kokeneensa näyttelyssä syvää rauhaa ja ihmettelyä.

Vaikuttavinta ei ollut teosten koko, vaan niistä välittyvä vahva energia.

Hilma af Klint oli rohkea, ehdoton nainen, joka uskalsi lähteä omalle tielleen ja pysyä sillä. Hän loi ainutlaatuisia teoksia, joilla on vielä vuosikymmeniä myöhemmin uutta kerrottavaa katsojille ja tutkijoille.

Teoksia katsellessa onkin hyvä pysähtyä kuulostelemaan, mitä teos minulle kertoo, mihin se haluaa minut herättää.

Eräässä muistivihkossaan Hilma kirjoitti, että hänen täytyy panna egonsa sivuun, jotta maalaukset voivat vapaasti ottaa haluamansa muodon.

Taiteilija otti vastaan elämän hänelle antaman tehtävän, päästi irti muista suunnitelmistaan. Samaan aikaan hän irtaantui aikansa käsityksistä, siitä mitä naistaiteilija voi ja saa tehdä.

Ehkä yksi Hilma af Klintin viesteistä on rohkaista ihmisiä tekemään ne ratkaisut ja ottamaan ne askeleet, joita tarvitaan, jotta kukin voi toteuttaa oman osuutensa maailmassa ja maailmankaikkeudessa.

Hilma af Klintin ajatuksia

”Tässä elävässä todellisuudessa olen tajunnut, että olen atomi universumissa. Minulla on rajattomat mahdollisuudet ja aion kehittää niitä.”

”Kuvat toteutuivat kauttani valtavalla voimalla, ilman ennakkosuunnitelmia. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä niiden oletettiin esittävän. Työskentelin siitä huolimatta nopeasti ja varmasti enkä muuttanut yhtään siveltimenvetoa.”

”Mitä enemmän tutkin luonnon ihmeitä, sitä enemmän itsetuntemukseni kasvaa.

Vain ihminen, joka on valmis menettämään elämänsä sen tutussa muodossa, voi saavuttaa elämän, jossa on äärettömästi suurempaa kauneutta ja täydellisyyttä.”