Hampaiden ja leukojen kehitystä ja kasvua säätelevät pääasiassa geneettiset tekijät. Purennan kehityksen aikana ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutusta purentaan, kuten tutin tai sormen imemisellä, jotka voivat aiheuttaa hampaiden asentovirheitä.
Purennan kehitys on jatkuvaa, se alkaa ensimmäisten maitohampaiden kehittymisestä ja jatkuu aina siihen asti, kun kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet.
Kasvojen kasvun loputtuakin purenta muuttuu, mutta tällöin muutokset ovat enää hyvin pieniä. Kehitys johtaa useimmiten hyvään, toiminnalliseen purentaan. Jos purenta kuitenkin kehittyy epäsuotuisasti, voidaan virheellinen kehitys pysäyttää tai siihen voidaan vaikuttaa joko ennalta ehkäisevästi.
Joskus joudutaan turvautumaan melko radikaaleihinkin toimenpiteisiin, kuten hampaan poistoon. Tietyt purennan poikkeamat hoidetaan oikomishoidon lisäksi kirurgisella toimenpiteellä. Tavoitteena oikomishoidolla on toiminnallisesti riittävän ja tasapainoisen purennan aikaansaaminen.
Suomessa oikomishoito aloitetaan varhemmin kuin useimmissa Euroopan maissa. Keskimääräinen oikomishoidon aloitusikä on noin 8,5 vuotta. Tällöin hampaisto on vaiheessa, jossa maitohampaat pikkuhiljaa korvautuvat pysyvillä hampailla. Oikomishoito on helpoin toteuttaa, kun hampaisto ja kasvojen luusto vielä aktiivisesti kehittyy, jolloin voidaan vielä vaikuttaa myös leukojen kasvuun ja asentoon. Aikuisena oikomishoidolla voidaan vaikuttaa vain hampaiden asentoon.
Alle 18-vuotiaat ovat oikeutettuja kelan korvaamaan oikomishoitoon kunnallisella sektorilla purentavirheen sitä vaatiessa. Aikuisten oikomishoito toteutetaan yksityisellä hammaslääkärillä ja potilas hoitaa hoidon itse. Yksityisellä sektorilla voidaan purennan korjaamisen lisäksi tehdä myös esteettistä oikomishoitoa, jonka tavoitteena ei ole purennan korjaaminen vaan potilasta ulkonäöllisesti häiritsevien hampaiden asentovirheiden korjaaminen.
Oikomishoito on pitkäaikainen prosessi. Oikomishoito jakaantuu kahteen osaan, varsinaiseen aktiiviseen vaiheeseen ja retentiovaiheeseen. Aktiivisessa vaiheessa käytetään joko irrotettavia tai kiinteitä oikomiskojeita, tai molempia. Aktiivinen vaihe kestää tavallisesti 2-3 vuotta. Aktiivisen vaiheen jälkeen seuraa hoitotulosta ylläpitävä eli retentiovaihe, jonka tarkoitus on ylläpitää saavutettu hoitotulos siihen saakka että lapsen pituuskasvu loppuu. Joissain tapauksissa hoitotulosta ylläpitävä retentiokaari pidetään suussa koko loppuelämän ajan.
Oikomiskojeet saattavat vaikeuttavaa hampaiden puhdistamista, hampaat saattavat reikiintyä ja viereinen ien tulehtua herkemmin kuin tavallisesti. Oikomishoidon aikana huolellinen hampaiden puhdistus on erittäin tärkeää. Apteekissa on saatavilla hammasharjoja, jotka on erityisesti suunniteltu oikomishoidossa oleville potilaille. Säännöllinen ksylitolituotteiden käyttö myös oikomishoidon aikana voi vähentää oikomisrautoja käyttävien kariesriskiä.
