Terve.fi

Eturauhasen syöpä

Eturauhasen syöpä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa ja useissa muissakin länsimaissa. Vuonna 2004 todettiin noin 5 200 uutta eturauhasyöpätapausta Suomessa. Lukumäärä nousee edelleen.
Julkaistu: 18.11.2008

Uusien tapausten määrä on lisääntynyt vuosi toisensa jälkeen viimeisen 50 vuoden aikana. Lisääntyminen on ollut varsin suurta viimeisen 10 vuoden aikana.

Eturauhassyövän kehittyminen on useiden tekijöiden tulos. Sekä perinnöllisten että ulkoisten tekijöiden arvellaan vaikuttavan riskiin sairastua eturauhassyöpään.

Syövän kehittymiseen johtavat geneettiset muutokset, joista pääosa on ulkoisten tekijöiden aiheuttamia ja täten esiintyvät vain itse syöpäkudoksessa. Perinnöllinen alttius on pohja, jossa ympäristötekijät vaikuttavat.

Eturauhassyöpä ei anna alkuvaiheessa oireita

Taudilla ei ole mitään tyypillistä oiretta, jonka perusteella sitä voisi epäillä. Eturauhassyöpää sairastavalla miehellä saattaa olla samankaltaisia oireita kuin eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvua sairastavalla miehellä eli tihentynyttä virtsatarvetta, virtsantulon heikentymistä, virtsapakko-oiretta ja ajoittaista jomotusta alavatsalla. Joskus ensimmäinen oire voi olla etäpesäkkeistä johtuva luustokipu tai murtuma.

Prostataspesifinen antigeeni eli PSA on spesifinen eturauhasen sairauksiin liittyvä merkkiaine verenkierrossa. Hyvänlaatuinen liikakasvu ja eturauhastulehdus nostavat lievästi PSA:n pitoisuutta. Eturauhasen syöpä aiheuttaa lähes aina nousua seerumin PSA-pitoisuudessa.

Jos PSA:n pitoisuus on välillä välillä 3-10 ug/l, riski saada eturauhasyöpä on noin 25 %, ja jos se on yli 10 ug/l riski on yli 50 %. Vapaan PSA:n prosentuaalinen osuus vaihtelee välillä 5 40 %. Normaali vapaan PSA:n prosentuaalinen arvo on yli 15 %. Jos vapaa PSA-prosentti on alle 10, on riski eturauhassyövästä kohonnut. PSA:n nousu eli ns. kahdentumisaika on tärkeä diagnostiikassa ja myös hoidossa.

Yhä lisääntyvässä määrin on tietoja ravintoaineiden tärkeydestä syövän ehkäisyssä. Tutkimukset ovat osoittaneet monia suojaavia ravintoaineita eturauhaselle, kuten tomaatti, jossa on lykopeeniä, muut karotinoidit, tuoreet vihannekset, vitamiini E, seleeni, kalan omega-3 rasvahapot, soija, isoflavonoidit ja polyfenolit. Tällä hetkellä maailmalla on menossa useita eturauhassyövän ennaltaehkäiseviä tutkimuksia varsinkin ns. riskiryhmän miehillä.

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitopäätökseen vaikuttavat monet asiat, joista tärkeimmät ovat syövän levinneisyys, syövän histopatologinen luokitus, seerumin PSA-pitoisuus, potilaan ikä ja kunto sekä muut sairaudet. Paikallisen eturauhassyövän hoitomahdollisuuksia ovat radikaali eturauhasen poistoleikkaus, sisäinen ja ulkoinen sädehoito, kudoksen jäädyttäminen, lääkehoito ja pelkkä aktiivinen seuranta.

Pelkkä potilaan aktiivinen seuranta ilman hoitotoimenpiteitä voidaan tehdä silloin, jos potilaan ikä on yli 70 vuotta, syöpä ei aiheuta potilaalle oireita, syöpä on paikallinen ja syövän histolopatologinen kuva on edullinen.

Radikaali kirurgia eturauhassyövän hoidossa tulee kyseeseen silloin, kun syöpä ei ole kasvanut eturauhaskapselin läpi eikä lähettänyt etäpesäkkeitä. Syövän tulee olla hyvin poistettavissa. Radikaalin sädehoidon tulokset eturauhassyövän hoidossa ovat parantuneet.

Sädehoito on varsin tehokas silloin, jos eturauhassyöpä on paikallinen rajoittuen vain eturauhaseen. Sädehoito voidaan antaa myös kudoksensisäisesti radioaktiivisten jyvästen ja lankojen avulla.

Paikallisen eturauhassyövän lääkehoidosta on viime aikoina julkaistu lupaavia tuloksia. Myös kudoksen jäädyttämistä käytetään paikallisen eturauhassyövän hoidossa. Tekniikka on viime vuosina parantunut ja samalla myös hoitotulokset.

Levinneen eturauhassyövän hoito on varhain aloitettu hormonihoito. Hoito parantaa syövän paikallista hallintaa, viivästyttää sairauden etenemistä ja lisää elinaikaa. Epävarmaa on, tarjoaako ulkoinen sädehoito yhdistettynä hormonihoitoon lisähyötyä paikallisesti levinneessä eturauhassyövässä. Hoidolla pyritään eliminoimaan omien androgeenihormonien vaikutus syöpään. Lääkehoitoa jatketaan loppuiän. Toisinaan eturauhassyövän hormonihoito menettää vaikutuksensa ja tauti alkaa levitä. Tällöin joudutaan vaihtamaan lääkehoitoa ja yhdistämään lääkkeitä.

Potilasta seurataan määräajoin yleensä puolen vuoden välein ainakin viiden vuoden ajan. Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten elossaoloennuste on viime vuosina pystytty parantamaan. Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa sitä, pidentääkö seulonta eturauhassyöpään sairastuneiden potilaiden elämän pituutta. Varmaa tietoa ei ole myöskään siitä, vaikuttaako aikaisin todettu eturauhassyöpä kuoleman hetken määräytymiseen.

Seulonnan seurauksena on pelättävissä eturauhassyövän ylidiagnostiikkaa, koska löydetyn syövän luonnollista kulkua ei tunneta. Nykyisillä menetelmillä ei voida varmuudella sanoa, mikä eturauhassyöpä on potentiaalisesti vaarallinen eli leviää ja mahdollisesti aiheuttaa myöhemmin kuoleman. Riittävää tietopohjaa eturauhassyövän seulontaa koskevien päätöksien tekemiseen ei voida saada, ennen kuin satunnaistettujen tutkimusten tulokset ovat käytettävissä.

Lue lisää:

Lääkärikirja: Eturauhassyöpä

Kommentoi »