Terve.fi

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireet

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireet
Eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta saattaa aiheutua oireita virtsatessa.
Julkaistu: 6.8.2019
Pelkkä eturauhasen hidas hyvänlaatuinen suurentuminen ei välttämättä aiheuta miehelle lainkaan oireita. Ahtauttaessaan virtsaputkea, suurentunut eturauhanen voi kuitenkin aiheuttaa kahdenlaisia oireita: virtsan kerääntymisoireita ja tyhjennysoireita. Osalle suurentuma aiheuttaa oireita virtsatessa, ja osalle tukos aiheuttaa pidemmän päälle virtsarakon muutoksia, jotka heikentävät sen supistumiskykyä.

Kerääntymisoireisiin kuuluvat:

  • tiheä virtsaamistarve
  • heräilyt yöllä virtsaamistarpeen vuoksi
  • virtsauspakko
  • virtsankarkailu

Tyhjennysoireita ovat:

  • virtsaamisen aloituksen vaikeus
  • heikentynyt virtsasuihku
  • ponnistelun tarve virtsatessa
  • virtsauksen keskeytyminen
  • vajaan tyhjenemisen tunne
  • virtsaumpi (eli kykenemättömyys virtsata vaikka virtsarakko on täysi)
Jos suurentunut eturauhanen tulehtuu, kylmettyy tai muuten ärsyyntyy, potilaalle voi tulla oireita, kuten virtsaamisoireita ja/tai jomotusta. Potilaan oireet eivät välttämättä jää pitkäaikaisiksi tai pysyviksi. Virtsavaivojen syy voi olla joko eturauhasen mekaaninen eli staattinen kompressio virtsaputkeen tai dynaaminen eturauhasen painevaikutus. Staattinen tekijä tarkoittaa eturauhassuurentuman aiheuttamaa mekaanista virtsaputken painamista ja sen ahtautumista. Dynaaminen vaikutus tarkoittaa eturauhasen sileiden lihasten aiheuttamaa painevaikutusta virtsaputkeen.
Tyypillisiä eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavan miehen oireita ovat virtsaamisen aloituksen vaikeutuminen, virtsasuihkun heikentyminen sekä yölliset virtsaamiset. Potilas joutuu usein odottelemaan ja ponnistelemaan saadakseen virtsan tulemaan. Virtsasuihku saattaa katkeilla ja siitä puuttuu paine. Virtsa saattaa tulla tiputtelemalla ja kastella jopa kengän kärjet. Rakko ei tyhjene täysin, vaan sinne jää jäännösvirtsaa. Tämä vuorostaan lisää virtsaamisen tarvetta ja yölläkin joutuu heräämään virtsalle.
Virtsaamiseen liittyvistä oireista ei yleensä puhuta herkästi, koska oireet koetaan kiusallisiksi. Ensimmäinen lääkäriin meno viivästyykin liian usein aivan suotta, koska oireet ovat yleisiä ja niihin on yleensä löydettävissä hyvä hoito. Oirekuvan selvittämiseksi lääkäri voi pyytää täyttämään oirepistekyselykaavakkeen (DAN-PSS-1 -kaavake), jonka perusteella voidaan arvioida tilanteen vaikeusaste sekä oireiden vaikutus potilaan elämänlaatuun. Mikäli potilas pystyy muistamaan oireiden alkamisen ajankohdan tarkasti, voidaan taudin etenemisen perusteella arvioida hoidon tai toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa.

Tutkimukset

Lääkärin vastaanotolla suoritetaan yleensä ns. yleinen terveystarkastus, johon yli 50-vuotiailla pitäisi aina liittyä tuseeraus (TPR) eli eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Tunnustelussa arvioidaan eturauhasen koko, muoto, tarkkarajaisuus, mahdolliset kyhmyt ja aristus. Laboratoriotutkimuksista eturauhaspotilaalta otetaan ainakin PLV (virtsanäyte), Krea (munuaisten toimintaa kuvaava arvo) ja PSA eli prostataspesifinen antigeeni, joka on eturauhasen tilaa kuvaava veriarvo, jolle on asetettu ikäspesifiset raja-arvot. Raja-arvojen ylittävistä potilailta otetaan tarvittaessa näytepalat eturauhasesta pahanlaatuisen liikakasvun poissulkemiseksi. Tutkimusten tarkoituksena on lähinnä pahanlaatuisen eturauhaskasvaimen poissulkeminen sekä hoidon tarpeen arviointi.

Erikoislääkärin (urologin) tutkimukset ovat aiheellisia:

  1. Mikäli potilas on alle 50-vuotias ja hänellä on vaikeita oireita.
  2. Jos eturauhasen tunnustelussa havaitaan poikkeavaa (kyhmyisyys).
  3. Jos kokonais-PSA on yli 10 (mikäli PSA:n pitoisuus on välillä 2,5–10 µg / l määritetään myös vapaa PSA). Alle 65-vuotiailla vastaava raja PSA:lle on yli 3 µg/l.
  4. Nopeasti kehittyneet oireet, verivirtsaisuus, diabetes, sairaus tai lääkehoito, jotka vaikuttavat virtsarakon toimintaan, alavatsakipu sekä oireiden ja löydösten välinen epäsuhta ovat syitä urologin tutkimuksiin.
Mikäli eturauhasen liikakasvu on jo todettu, voidaan potilaalle suorittaa tutkimuksia, joiden perusteella arvioidaan lääkityksen tai leikkauksen tarvetta. Virtsan virtaustutkimuksella (flow-tutkimus) tutkitaan virtsasuihkun maksimivirtausta. Raja-arvona tutkimuksessa pidetään 10 ml / sekunnissa, jonka alitus viittaa virtsaputken ahtaumaan. Rakon tyhjentymistä arvioidaan residuaali- eli jäännösvirtsamittauksella. Mittaus suoritetaan ultraäänellä. Mikäli virtsanäytteessä on verta tai epäillään virtsaputken ahtaumaa, voidaan tehdä uretrokystoskopia eli tähystys. Muiden tutkimusten löydösten perusteella voidaan tarvittaessa tehdä urografia, uretrografia (varjoainekuvauksia) ja virtsan solututkimus.
Eturauhasen rakenteen arviointia voidaan suorittaa ultraäänen avulla, mikäli on epäily pahanlaatuisesta muutoksesta. Transrektaalisella eli peräsuolen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella saadaan tarkka tulos eturauhasen koosta ja tietoja myös kaikurakenteesta. Vatsanpeitteiden läpi otettavalla UÄ:llä voidaan taas samalla tarkastaa myös ylempien virtsateiden mahdollinen laajentuminen sekä munuaisten kunto.
Lähteet:
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 9.2.2018).
Eturauhasen liikakasvu (prostatahyperplasia), eturauhasvaiva, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.
Urologia, Kustannus Oy Duodecim 2013.
Eturauhasen liikakasvu, Lääkärin Käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
Kommentoi »