Eroon suorittamisesta

Päivittäin saamme lukea naistenlehdistä uskomattomia tarinoita siitä, miten joku on loppuun palamisen tai muun kriisin seurauksena päättänyt hypätä oravanpyörästä ja nyt onnellisena kasvattaa lampaita saaristossa tai on uskaltanut toteuttaa lapsuuden haaveensa omasta kukkakaupasta. Veikkaan, että moni lukee näitä tarinoita ihaillen ja kadehtien – ”vau miten rohkeaa, kunpa minäkin uskaltaisin” – ja palaa sitten kiltisti takaisin omaan oravanpyöräänsä.

Kenen elämää elät?

Meillä kaikilla on tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Pelko siitä, että tulisimme torjutuiksi, on niin häpeällinen ja pelottava, että se saa meidät pakenemaan erilaisten suojamuurien taakse. Emme uskalla näyttää sisintä olemustamme ja toteuttaa itseämme niin kuin haluaisimme. Sen sijaan toimimme niin kuin kuvittelemme muiden meiltä odottavan. Samalla etäännymme omista tarpeistamme ja toiveistamme. 

Voimakkaasti ulkoapäin ohjautuva on tottunut elämään muiden toiveiden ja sääntöjen mukaan. Kun kyky kuunnella omia tarpeita heikkenee, tulee helposti riippuvaiseksi muiden neuvoista ja ulkoapäin annetuista tavoitteista. Myös vertailu tappaa ilon – ”kyllä tämän ikäisen pitäisi olla jo edennyt urallaan.” 

Milloin on tarpeeksi?

Perfektionisti ajattelee, että jos on kaikessa täydellinen eikä koskaan tee virheitä, kukaan ei voi arvostella. Jos tunnistat ja tunnustat itsesi perfektionistiksi tai kontrollifriikiksi, mitä hyvää se on tuonut elämääsi?

Elämme riittämättömyyden kulttuurissa, joka pursuaa odotuksia. Jos lähtee sille tielle, huomaa pian ettei koskaan ole riittävän kaunis, hoikka, älykäs, varakas tai aikaansaava – ei koskaan tarpeeksi hyvä vanhempi, puoliso, työntekijä, ystävä tai sukulainen.

Ja kaikista pahin orjapiiskuri löytyy vilkaisemalla peiliin, sillä kukaan ei odota sinulta niin paljon kuin sinä itse. Vaikka kuinka juoksisimme täydellisyyden perässä, maaliviiva vaan loittonee sitä mukaa kun olemme sitä saavuttamassa. Mikä auttaisi sinua päästämään irti täydellisyyden illuusiosta ja hyväksymään itsesi?

Kuka oikeasti olet?

Kun kaikki roolit, odotukset ja suojamuurit riisutaan pois, kuka niiden alta paljastuu? Jos sinun tulisi esitellä itsesi niin, ettet saisi mainita mitään työstä tai perheestä, mitä kertoisit itsestäsi? Vaikeaa, vai mitä?

Kuitenkin siellä jossain erilaisten roolien ja odotusten takana on se aito sinä, jonka olet piilottanut sinne takariviin, ettei kukaan pääsisi sitä vahingoittamaan. Se on se pysyvä ja haavoittuvaisin osa itsestämme. Varjelemme sitä, sillä pelkäämme ettei se ehkä kelpaakaan sellaisenaan, epätäydellisenä.

On helpompi mennä roolin taakse kuin astua esiin paljaana ja keskeneräisenä. Kuitenkin samalla kun häpeämme omaa haavoittuvaisuuttamme, pidämme rohkeina niitä ihmisiä jotka uskaltavat tulla kaapista ulos ja paljastaa oman haavoittuvaisuutensa. Mikä auttaisi sinua kohtaamaan itsesi ja tulemaan kaapista ulos? 

Mitä sinä haluat?

Suorittamisesta ja ulkoapäin ohjautumisesta ei ole helppo päästää irti. Ehkä tunnistat, että haluat muutosta, mutta koska olet aikaa sitten lakannut kuuntelemasta itseäsi, on vaikea saada kiinni siitä, mitä oikeasti haluaisit tilalle.

Miten tunnistaa onko lampaankasvatus tai kukkakauppa se mihin oikeasti haluat sitoutua vai ovatko ne vaan houkuttelevia siksi, että ne tarjoavat omasta nykytilanteesta täysin poikkeavan pakofantasian? On usein helpompaa takertua oravanpyörään kuin heittäytyä täysin tyhjän päälle, hypätä tuntemattomaan. 

Valitettavan usein suorittajan pysäyttää vasta työuupumus, masennus, sairaus, avioero tai muu kriisi. Pakotettu pysähdys on rankka tapa oivaltaa mikä elämässä on tärkeintä, mutta monelle kriisin läpikäyminen on lopulta arvokkain asia, jota elämä on eteen heittänyt.

Se pakottaa kohtaamaan itsensä ja pohtimaan mitä todella haluaa elämältään. Jos tunnistat itsessäsi vähääkään suorittajaa, mikset pysähtyisi jo nyt, ennen kuin juna törmää seinään?

Harjoittele itsesi kuuntelua päivittäin. Ota tavaksi pysähtyä kysymään itseltäsi, mitä sisimpäsi tänään kaipaa. Vaimenna ne kriittiset äänet päässäsi, jotka yrittävät kutistaa sinua. Vaihda tilalle kaikista armollisin, myötätuntoisin ja hyväksyvin ääni. Olet riittävä, juuri sellaisena kuin olet.   

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi (VTM) ja LCF Life Coach.