Astman hoidossa siirryttiin ohjattuun omahoitoon
Astma kuuluu niihin sairauksiin, joiden itsehoidossa päästään kaikkein parhaimpiin hoitotuloksiin. Kuka muu, kuin astmaa sairastava itse, tuntee sairautensa parhaiten. Itsehoito onnistuu helposti, kunhan on ymmärtänyt astman luonteen ja tietää miten astman hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat.
.
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautuminen. Astma on tautina yleistymään päin ja syytä ei tarkkaan tiedetä. Useita eri teorioita ja huhuja yleistymisen ympärillä on liikkunut. Syitä on etsitty mm. perimästä, ilmansaasteista, ravinnosta ja imetyksestä. Viime aikoina on erääksi syyksi nostettu elinympäristön muuttuminen turhan kliiniseksi.
Astman lääkehoito
Hoidossa lääkehoidolla on tärkeä merkitys, mutta tärkeintä on oppia tuntemaan sairautensa ja välttämään astmaa pahentavia tekijöitä. Astmasta voi oikealla lääkityksellä päästää oireettomuuteen, mutta alttius astmaan voi säilyä koko elämän.
Lääkehoidossa tulee noudattaa annettuja ohjeita. Tulehdusta poistavat lääkkeet eli hoitavat lääkkeet aloitetaan yleensä riittävän suurella annoksella, jotta tulehdus keuhkoputkien limakalvoilla saadaan kuriin. Yleisimmin hoitavana lääkkeenä käytetään hengitettäviä kortikosteroideja. Tarvittaessa tulehdusta hoitavaa vaikutusta voidaan tehostaa suun kautta otettavalla kortisonikuurilla.
Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet laukaisevat ja estävät keuhkoputkien supistusta. Avaavista lääkkeistä on käytössä lyhyt- ja pitkävaikutteisia valmisteita. Lyhytvaikutteisia avaavia lääkkeitä käytetään astmaoireiden hoitoon tai ennaltaehkäisyyn. Pitkävaikutteisten valmisteiden vaikutusaika on yli 12 tuntia. Niitä käytetään säännöllisesti keskivaikean ja vaikean astman hoidossa.
Astmalääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Hyväkään lääke ei vaikuta, jos lääkkeen ottotekniikka on retuperällä. Lähes kaikki lääkkeet otetaan sisäänhengityksen avulla keuhkoihin. Tämän vuoksi on tärkeää opetella oikea hengitystekniikka lääkkeitä otettaessa.
Tunnista oireesi
Limakalvojen tulehdus altistaa limakalvot herkistyneelle reagoinnille erilaisille ärsykkeille, kuten pölylle, rasitukselle, kylmälle ilmalle, savulle, infektioille, jne. Tämä pahentaa tulehdusta ja supistaa lihaksia, joka ahtauttaa keuhkoputkia entisestään. Ilmanvirtaus vaikeutuu, mikä aiheuttaa tyypilliset astmaoireet: yskää, limannousua, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista. Usein astma alkaa pitkittyneenä yskänä ja oireet ovat pahimmillaan öisin ja varhain aamulla.
Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus. Oireiden tunnistaminen on siis hoidon kannalta tärkeää. Kaikkien astmaa sairastavien tulisi tunnistaa astman pahenemiseen liittyvät oireet. Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, on yhteydenotto lääkärin paikallaan. Potilaan kanssa on voitu sopia tietyt PEF-arvot, jolloin hänen tulee tehostaa hoitoa tai hakeutua päivystykseen.
PEF-mittaus
Yksinkertaisella mittarilla voi astmaa sairastava seurata astman oireilua ja hoidon onnistumista. PEF-arvolla saadaan käsitys keuhkojen toiminnasta, luku on riippuvainen iästä, sukupuolesta ja pituudesta. Kaikkien astmaa sairastavien tulisi hankkia oma PEF-mittari ja pitää oirepäiväkirjaa. Tällaisesta oirepäiväkirjasta on apua myös lääkärille, kun astmaa sairastava käy vuosittaisissa tarkastuksissaan.
Vältä ärsykkeitä
Tupakka ei kuulu astmaperheisiin. Ruoka-aineet harvoin pahentavat astmaoireita, mutta äitejä kannustetaan imettämään ainakin 4 kuukautta ja kiinteä ruoka tulisi aloittaa vasta 4-6 kuukauden ikäiselle lapselle.
Kaikkia ärsykkeitä, jotka pahentavat oireita tulisi välttää. Siitepöly on esimerkki aineesta, jota on vaikea vältellä. Tällöin astman hyvä lääkehoito on tärkeää. Pölysaneeraus voi olla kotona tarpeen. Hyvä fyysinen kunto on myös astman hoidossa tärkeää. Tulehduskipulääkkeet ja sydänlääkkeinä käytettävät beetasalpaajat eivät välttämättä sovi kaikille astmaa sairastaville.
