Tehokasta keinoa välttää allergisten sairauksien lisääntymistä ei ole löydetty. Nykytiedon valossa voidaan antaa vain muutamia ohjeita, jos halutaan vähentää lapsen riskiä sairastua allergiaan. Tupakointi kannattaa lopettaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Altistuminen tupakansavulle raskausajalta lähtien lisää sairastavuutta astmaan varhaislapsuudessa. Yksinomaisena ruokintakeinona imetys 4-6 kuukauteen saakka pienentää jonkin verran atopiariskiä..
Atooppiseen perheeseen ei kannata hankkia karvaista lemmikkiä, ennen kuin lapsi on kaksivuotias, jolloin voidaan nähdä onko hän atooppinen vai ei. Perheissä, joissa ei ole atopiaa, asialla tuskin on suurta merkitystä. Ruotsin perheneuvoloissa on suositeltu imetystä, tupakansavulle altistumisen välttämistä ja huoneiden hyvää ilmanvaihtoa ja normaalia ilmankosteutta; oireita noudattavien lasten perheillä astman esiintyvyys oli merkittävästi pienempi.
Tupakoinnin tiedetään lisäävän nuoruusiän astmaa ja toimivan tärkeänä tekijänä astmaoireiden jatkumisessa ja uusiutumisessa lapsuusiän jälkeen. Tupakointi lisää astman oireita ja heikentää tulehdusta hoitavien lääkkeiden tehoa. Suurimmat astmaoireiden jatkumiseen johtavat tekijät nuoruudessa, lapsuusiän astman jälkeen, ovat tupakointi, atopia ja perinnöllinen taipumus.
Epäsuoraa altistumista on lähes mahdoton täysin välttää; eläinpölyä on käytännössä aina julkisissa tiloissa. Tämähän on syy astman siedätyshoitoon vaikeassa eläinallergiassa; epäsuora altistuminenkin aiheuttaa hankaluuksia ja huonon hoitotasapainon. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos astma on ns. sisäsyntyinen eikä siis allergiataipumusta ole osoitettu, lemmikistä luopuminen ei välttämättä vaikuta tilanteeseen.
Ruoka-aineyliherkkyyksiä esiintyy vähemmän varhaislapsuuden jälkeen, mutta jos on todettuja ruoka-aine allergioita, niin allergeenejä vältetään. Aikuisiässä voidaan saada kuitenkin myös uusia herkkyyksiä. Koivuyliherkät saavat usein suun ja limakalvojen oireita tuoreista juureksista, vihanneksista ja hedelmistä. Mausteet saattavat myös aiheuttaa oireita. Allergeenit yleensä kuitenkin tuhoutuvat pakastamalla tai keittämällä. Elintarvikkeiden lisäaineet harvoin aiheuttavat astmaoireita tai yliherkkyysreaktioita. Tavallisimmat aiheuttajat ovat sulfiitit, bentsoehappo, natriumglutamaatti ja atsovärit. Jos lisäaineyliherkkyys on altistuskokeella todettavissa, on kyseistä ainetta vältettävä.
Allergeenien välttämisen ja poistamisen hyvin onnistuessa astmaoireet saattavat parantua kokonaan ja toisaalta jatkuvassa altistuksessa tulehdus saattaa vaikeutua johtaen jatkuvasti vaikeasti oireilevaan tautiin, joka saattaa jatkua altistumisen lopulta jäädessä pois. Allergeenien etsiminen voi olla haastavaa. Kodista ja työpaikalta voidaan ottaa imurilla näytteitä, joista voidaan tutkia eläinallergeeneja. Joskus jatkuvan oireilun syyksi voi paljastua vanha huonekalu tai patja. Rakennusten kosteusvaurioista voidaan ottaa mikrobinäytteitä.
Vuosia hankalana jatkuva keuhkoputkien limakalvon allerginen tulehdus saattaa johtaa pysyviin keuhkon toimintahäiriöihin. Työpaikan altisteet saattavat olla erittäin ongelmallisia ja aiheuttaa jopa astman, jolloin sitä kutsutaan lainsäädännön tarkoittamaksi ammattiastmaksi. Allergista astmaa sairastavan ei kannata hakeutua kouluttautumaan ammatteihin, joissa altistuminen eläinpölyille, kangaspölyille, puupölyille, jauhoille tai erilaisille kemikaaleille on runsasta.
Tavallisia ammattiastman ja usein työkyvyttömyydenkin aiheuttajia ovat, herkistymisen ollessa vaikea, esimerkiksi maanviljelijän, leipurin, kampaajan, hitsaajan, puusepän ammatit. Jos ammattitutkintoa jo suoritetaan tai toimitaan työelämässä ja allergiaa tai mahdollisia astmaoireita ilmaantuu, on kiinnitettävä huomiota mahdollisimman tehokkaaseen allergeenin välttämiseen riittävin suojauksin, esimerkiksi kohdepoistot ja raitisilmakypärät, ja esimerkiksi koulutuslinja- tai työnkuvamuutoksin. Lievienkin oireiden tehokas hoito tulehdusta hoitavilla lääkkeillä ja sairauden huolellinen seuranta on tärkeää.
