Terve.fi

Astma yleistyy - huononeeko hoito?


Käsitys astman luonteesta ja sen taustalla olevista kehitysmekanismeista on muuttunut olennaisesti viime vuosikymmenien aikana.
Teksti Osmo Rossi

Muuntuneen astmakäsityksen vaikutuksia

Käsitys astman luonteesta ja sen taustalla olevista kehitysmekanismeista on muuttunut olennaisesti viime vuosikymmenien aikana. Astmalle spesifinen (=astmalle ominainen) tulehdus hengitysteiden limakalvoilla on osoittautunut sairauden alkamisen ja kehittymisen kannalta keskeiseksi mekanismiksi, joka sitten aktiivisena jatkuessaan johtaa vähitellen hengitysteiden ylireagoivuuteen, eli hyperreaktiviteettiin ja vaihtelevaan keuhkoputkien ahtautumistaipumukseen. Kokonaiskuva sairaudesta on muuttunut; astmasta on tullut yleistyvä kansantauti, jonka hoitoon kannattaa panostaa sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.

Aktiivisen uutisoinnin myötä väestön tietoisuus alkuvaiheen astmaoireista on parantunut ja astman diagnostiikka terveydenhuollossa tehostunut. Tämä on varmasti osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että astman on todettu lisääntyvän voimakkaasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Diagnostiikan tehostuminen ei yksin pysty selittämään havaittua astman lisääntymistä, vaan todellistakin muutosta astman yleisyydessä on tapahtunut.

Astma on yleinen ja sen määrä lisääntyy

Tiedot astman yleisyydestä ja sen muutoksista perustuvat mm. Kelan ja Stakesin väestötutkimuksiin ja rekisteritietoihin. Astman yleisyys väestössämme oli kohtalaisen tasaisesti noin 1 %:n luokkaa aina 80-luvun alkupuolelle saakka. Sitten alkoi astman voimakas lisääntyminen kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti lasten ja ikääntyneiden keskuudessa. Edellä mainittujen ja muiden uusien suomalaistutkimusten mukaan on astman esiintyvyys aikuisväestössä 4-5 %:n luokkaa. Kuitenkin astmalääkkeitä käyttää yli 300 000 henkilöä, joten kun otetaan lukuihin lieväasteiset astmat ja astman kaltaiset oireet nousee esiintyvyys 6 %:iin. Muutamia vuosia sitten suoritettiin astmaoireiden esiintyvyyttä kartoittava kyselytutkimus. Siinä 7 %:lla osallistuneista oli esiintynyt astmaan viittaavia oireita. Kun edellä olevia tuloksia yhdistetään voidaan astman elinikäiseksi yleisyydeksi arvioida jopa 11 %.

Astman lisääntyminen on osoitettu vakuuttavasti varusmiesten keskuudessa suoritetuissa tutkimuksissa. Verrattaessa tämän päivän tilannetta 60-luvulla vallineeseen on varusmiespalvelun aikana tai aiemmin astmaan sairastuneiden määrä moninkertaistunut. Kelan tilastojen mukaan astman vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä sai vuonna 86 n 75 000 henkilöä ja viime vuoden lopulla 190 000 henkilöä.

Hoito-ohjeista ei puutetta

Hoito-ohjeet lääkityksen osalta ovat pysyneet viime vuosina hyvin samanlaisina. Perushoito kohdistuu tulehdukseen ja hoituu yleisimmin kortisonilla, joskus leukotrieniantagonisteilla. Mikäli oireita esiintyy em. perushoidon toteutuessa, liitetään hoitoon pitkävaikutteinen avaava lääke ja/tai leukotrieeniantagonisti. Kaikilla astmapotilailla on akuuttien oireiden hoitoon lyhytvaikutteinen sympatomimeetti.

Hoito-ohjelmista ei todellakaan ole viime aikoina ollut puutetta; niitä on ilmestynyt toinen toistaan arvovaltaisimmilta asiantuntijaryhmiltä. Lajitelmissa löytyy useita kansainvälisiä, jokaisen maan kansallisia, yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja keskussairaaloiden sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmia ja taitavatpa innokkaimmat asiantuntijat suositella laadittavaksi jokaiseen terveyskeskukseenkin omaa paikallista hoito-ohjelmaa. Paksuus ohjelmissa voi vaihdella, mutta itse suositukset niin hoidosta kokonaisuudessaan kuin lääkkeistä ovat kaikissa olennaisesti samanlaiset.

Miten astma hoituu käytännössä?

Suomessa valmistui -94 kansallinen astmaohjelma, jossa korostetaan ohjattua omahoitoa parhaana hoitomuotona. Varhaisen ja tehokkaan hoidon toteutumisen ajatuksella suositeltiin astman diagnostiikan siirtämistä valtaosiltaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Ehdotus sinäänsä on hyvä, käytännön ongelmaksi on vain muodostunut usein resurssien puute perusterveydenhuollossa, sillä ohjelmaan ei liittynyt ehdotusta esim. työvoiman siirrosta terveyskeskuksiin hoitamaan tätä tehtävää. Kyseessähän on suureneva potilasryhmä ja samanaikaisesti useiden muiden kansantautien hoitoa ja diagnostiikkaa on suositeltu siirrettäväksi terveyskeskuksiin.

Hengitysliitto Heli suoritti tänä vuona kyselytutkimuksen astmapotilaille sairauden vaikutuksesta heidän elämäänsä ja hoitohenkilökunnalle heidän näkemyksistään astman hallinnasta. 40 % aikuisista ja 31 % lapsista kertoi käyttävänsä kohtauslääkettä suositeltua enemmän ja peräti 36 % aikuisista kertoi heräävänsä astmaoireisiin öisin. Lukemat kertovat selvästi perushoidon riittämättömyydestä. Hoitohenkilökunnan ja astmaa sairastavien käsitys astman hoitotasapainosta poikkesi myös merkittävästi. Vain puolet aikuisista potilaista oli säännöllisen seurannan parissa.

Lopuksi

Astma on yleistyvä kansantauti, jonka yleistymisen syitä ei tunneta. Jotenkin lisääntyminen tuntuisi kuitenkin liittyvän nykyiseen elämänmuotoon ja ns. elintason kohoamiseen, varhaislapsuudessa sairastettujen luonnollisten infektiotautien vähenemiseen ja yleiseen elinympäritön puhtauteen. Astman hoito käytännössä ei toteudu suurelta osalta potilaita optimaalisesti joko potilaasta itsestään tai hoitojärjestelmästämme johtuen. Nykyisin käytössä olevilla lääkkeillä valtaosa potilaista pääse oireettomiksi. Oireiden jatkuessa tulisi potilaan aktiivisesti hakea syytä tähän. Jokaisen potilaan astma on yksilöllinen ja vaikka hoito-ohjelmat kertovat keskeiset hoitoperiaatteet, täytyy niitä soveltaa yksilöllisesti eri potilaille. Tämän saavuttamiseksi pitempiaikainen hoitosuhde ja helppo sekä nopea pääsy hoitavan lääkärin puheille ovat varmasti ensiarvoisen tärkeitä seikkoja ja edistävät parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisessa.

Lue lisää:

Lääkärikirja: Astman oireet ja hoito

Julkaistu: 27.6.2006