Voi hyvin

Anna veden tyynnyttää



Anna veden tyynnyttää

Hakeudu veden äärelle, kun kaipaat tilaa sisällesi. Vesi rauhoittaa ja auttaa elpymään rasituksista.
Teksti Jaana-Mirjam Mustavuori
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Elämä syntyi merestä. Olemme itsekin suurimmaksi osaksi vettä, kuin käveleviä aaltoja. Noin 70 prosenttia ihmisestä – ja maapallosta – on vettä. Puhdas vesi on ihmiselle ja kaikille muillekin maapallon lajeille elinehto. Selviämme viikkoja ilman ravintoa, mutta ilman vettä pärjäämme vain muutaman päivän. Ei ihme, että hakeudumme mielellämme veden äärelle.

Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen on tutkinut luonnon hyvinvointivaikutuksia. Hän käyttää luontoharjoituksia työssään psykologina, psykoterapeuttina ja kouluttajana. Väitöskirjatutkimuksessaan hän on tutkinut luontokokemuksen sisältöä ja koettuja vaikutuksia.

– Luonnossa vesi on aina yhteydessä muuhun luontoon, ja luonto kaikkineen koetaan yleensä myönteisenä ja voimavaroja lisäävänä asiana. Ihmiset elpyvät luonnossa ja veden äärellä paremmin kuin rakennetussa ympäristössä.

Uupumus ja stressi hälvenevät metsässä, kalliolla ja järvenrannalla. Luonnossa ja veden äärellä on mahdollista myös lumoutua tai kokea hyväksyvää läsnäoloa. Samankaltaisen olotilan voi saavuttaa myös meditaation, rentoutumisen tai hypnoosin avulla.

– Luonnossa ollessa tarkkaavaisuus kiinnittyy kuin huomaamatta esimerkiksi järvimaisemaan niin, että näkymään uppoudutaan ja koko maailma tuntuu katoavan. Itsensäkin saattaa unohtaa myönteisellä tavalla.

Luonnossa elpymiseen kuuluu myös arjen kiireistä ja vaatimuksista irtaantuminen. Joskus ihminen sukeltaa luonnossa ja järvenrannalla kokonaan toiseen maailmaan.

– Luontokokemuksen jatkuvuuden ja yhteyden kokemus saa aikaan tunteen, että on yhtä ympäristön kanssa. Paikan ja ihmisen rajat katoavat, ja ihminen tuntee sulautuvansa paikkaan.

Tilaa ja avaruutta

Salosen mukaan avarassa järvi- tai merimaisemassa voi kokea tilan tunnun paremmin kuin muualla luonnossa.

– Jos on ollut ahtaassa paikassa ja sisäisesti puristuksissa, veden äärellä on helppo hengittää. Silloin tuntee, että mielessä ja ajatuksissa on enemmän tilaa. Itsellekin tulee silloin enemmän tilaa olla.

Ihmiset kokevat rauhoittuvansa veden äärellä, järven ja meren rannalla. Puron solina ja virtaavan veden ääni tyynnyttävät.

– On kiinnostavaa, että vaikka vedessä voi olla aika kovaakin liikettä esimerkiksi tuulisella säällä, silti luonnon liikkeet tuntuvat yleensä rauhoittavilta tai rentouttavilta.

Moniaistisuus on tärkeää veden äärellä elpymisessä. Monien eri aistien käyttäminen on yhteydessä hyväksyvän läsnäolon ja tervehtymisen kokemuksiin luonnossa.

Hakeudu itsellesi mieluisaan luontopaikkaan järven- tai merenrannalle. Käy istumaan kivelle, kalliolle, laiturille tai rantahiekkaan.

Ota mahdollisimman mukava asento.

Sulje silmät hetkeksi ja vie huomio hengitykseesi.

Jatka hengittämistä omaan tahtiin, mutta huomaa, miltä hengitys tuntuu kehossa, kun ilma virtaa sisään ja ulos.

Kiinnitä huomiosi myös siihen, miltä kivi, kallio, laituri tai maa tuntuu allasi.

Kun tunnet rauhoittuneesi, avaa silmät. Mitä näet, kun katsot järvelle tai merelle? Onko vesi tyyntä vai aaltoileeko se?

Tarkkaile aaltojen liikettä ja rytmiä, veden pyörteitä, pisaroiden jälkiä veden pinnassa, jos sataa.

Kuuntele laineiden laulua tai aaltojen loiskintaa.

Katsele, miten taivas heijastuu veteen ja miten valo leikkii veden pinnassa.

Tuoksuuko järvi tai meri? Millaiselta?

Huomaa, miltä tuntuu istua ja katsella, kuunnella vettä.

Onko olotilasi muuttunut? Miten? Huomaa sekin.

Nouse sitten ylös.

– Jos ihminen on kovasti kiinni menneisyyttä tai tulevaisuutta koskevissa ajatuksissa ja huolissa, voi olla, että pelkkä järvimaiseman katsominen ei vielä auta irtaantumaan arjesta. Silloin voi olla hyvä kokeilla veteen pulahtamista ja ympäröivän äänimaiseman, veden äänen, tuulen ja linnunlaulun kuuntelua.

Veden kosketus ja kuunteleminen lisäävät psyykkistä läsnäoloa, jolloin häiritsevät ajatukset rauhoittuvat.

Aivot rentoutuvat

Ekopsykologi, kasvatustieteen lisensiaatti ja luontokasvattaja Riitta Wahlström on alan pioneereja Suomessa. Hän on johdattanut ihmisiä syvempään luontoyhteyteen useiden vuosien ajan. Hänestä me suomalaiset olemme aivan erityinen kansa, koska meillä on melkein 200 000 järveä ja meri ympäröi niemeämme molemmilta puolilta.

Wahlström on joskus teettänyt harjoituksen, jossa ihmiset istuvat virtaavan veden äärellä ja kuuntelevat veden solinaa. Ihmiset jäisivät siihen vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

– Se saattaa liittyä siihen, että me ihmiset kehitymme äidin kohdussa lapsivedessä, ja veden olemus ja äänimaailma on siten meille vanhastaan tuttu. Me virtaamme myös itse, sillä solumme ovat melkein kokonaan vettä. Vesi on meissä läsnä koko ajan.

Wahlström kertoo, että jos ihminen katsoo pitkään meren tai järven horisonttia, aivot menevät rentoutustilaan.

– Ei ihme, että suomalaiset rakastavat purjehtimista, veneilyä, soutamista ja oleilua järven tai meren rannalla. Siinä on läsnä kaukainen, rauhoittava, alati muuttuva sininen eri sävyineen. Tuuli elävöittää järven tai meren pintaa, ja auringon säteiden värimaailma muuttuu koko ajan. Ihmisen valtaa vapauden tunne.

Wahlströmin mukaan vesi vaikuttaa ihmiseen syvästi silloin, kun aivot ovat rentoutustilassa. Olemme silloin rauhoittuneita ja paremmin aidoissa tunteissamme kiinni kuin arjen pyörteissä hyöriessämme.

– Ihminen kokee alitajuisesti, usein tiedostamattaan, yhteyttä veteen, syntymäveteen, alkumereen, maailman luomisen ikiaikaiseen veteen, josta kaikki elämä on lähtöisin. Ihminen on luonnosta luotu ja täysin yhtä luonnon kanssa. Meidän kyyneleemme ovat yhtä suolaisia kuin keskeisin osa merivettä.

Vesi on jatkuvasti liikkeessä, muuttuu, vaihtuu ja on kuitenkin pysyvää. Se edustaa Wahlströmin mielestä elämän luonnetta. Siksi se hoitaa ihmistä niin syvästi.

– Japanilaiset sanovat, että ihmisen sielu on vedessä. Hindujumala Krishna taas sanoi, että ihminen on veden kaltainen. Ihmisen sielu on kuin vesi: muuttuva, virtaava ja ikuisesti kiertävä.

Vesi on monelle pyhää

Vesi- ja kylpylähoitoja on käytetty Japanissa, Saksassa ja monissa muissa kulttuureissa, omassammekin, erilaisten sairauksien parantamiseen.

– Vesihoitojen yhteydessä puhutaan vesien ja kylpyjen vaikutuksista verenkiertoon ja muuhun fyysiseen, mutta yhtä lailla vesi hoitaa ihmisen mieltä.

Terveydenhoitoalalla työskentelevät tietävät, että jos ihminen on järkytystilassa, hänelle pitää antaa vettä. Jos ihmisellä on tuskainen olo, suihku, sauna ja uiminen helpottavat oloa.

Monissa kulttuureissa vettä on kunnioitettu ja pidetty pyhänä. Ihmiset ovat suojelleet parantavien vesien lähteitä ja tehneet erilaisia vesiseremonioita.

Veden energiaa kuvaillaan usein feminiinisenä. Kaikkialla maailmassa on veden ja meren haltiattarille ja jumalille annettu naisen nimiä. Suomessa on puhuttu veen emosesta.

– Veden energia on lempeän äidin ja naisellisuuden energiaa. Se hoitaa ja parantaa, tasapainottaa ja kirkastaa tunteita, se joustaa ja muuttuu. Vesi voi pitkällä, sitkeällä ja lempeällä työskentelyllä muovata jopa kiveä. Toisaalta myrskyävä meri voidaan kokea pelottavanakin.

Vesi kirkastaa tunteita ja vaikuttaa suoraan tunnemaailmaan. Wahlström on huomannut sen ihmisten kanssa työskennellessään. Vesi on myös äärimmäisen rikas elementti. Se jäätyy, sulaa, virtaa ja höyrystyy. Järven pinta voi olla peilityyni, kun taas joki virtaa vuolaana ja koskissa kuohuen, kunnes virtaus rauhoittuu suvantopaikassa.

– Vesi on kuin tunteemme, ja sen olemuksessa ovat kaikki tunteidemme mahdollisuudet sisäisestä rauhasta hurjaan myrskyyn ja jäisestä viileydestä tunteenpaloon. Tunteet liikkuvat ja vaihtuvat koko ajan niin kuin vesi. Ehkä sen takia vesi vaikuttaa myönteisesti juuri tunteisiimme. Se on niin elävää, kuin elämä itse.

Wahlström painottaa lopuksi veden ja luonnon ihmiselle tarjoamia kauneuskokemuksia, jotka voivat olla hyvin merkityksellisiä ja ainutlaatuisia.

– Kauneuden kohtaaminen synnyttää myönteisiä voimavaroja. Vesi on valtava kauneuden, pyhyyden ja lumoutumisen lähde. Se hiljentää ja rauhoittaa ihmiset. Pyhyyden, kauneuden ja kaikkeen yhtymisen tila toteutuu kuin itsestään veden äärellä auringonnousun tai -laskun aikaan tai kun ihminen istuu hiljaa veden äärellä horisonttia tuijottaen

Uimaretki veden syliin

Tunne veden vaikutus.

Mene itsellesi mieluisaan uintipaikkaan. Jotkut rannat ovat äkkisyviä, toisissa saa kahlata päästäkseen sopivaan uintisyvyyteen.

Maalta veteen siirtyessäsi vie huomio siihen, miltä vesi tuntuu ihollasi. Aisti veden kosketus eri puolilla kehoa. Tuntuuko se erilaiselta reisissä tai vatsassa, selässä tai käsivarsissa? Onko vesi pehmeää vai kovaa, lämmintä vai viileää, makeaa vai suolaista?

Sitten voit alkaa uida. Huomaa veden vastus: miltä se tuntuu kehossa? Huomaa myös painottomuuden kokemus. Käy kellumaan selällesi. Tunne, miten vesi kannattelee sinua. Katsele taivasta yläpuolellasi, pilviä, yli lentäviä lintuja. Tiedosta oma hengityksesi samalla kun kellut vedessä.

Kun tuntuu hyvältä jatkaa uimista, vie huomio uintiliikkeisiin. Miltä tuntuu liikuttaa käsiä ja jalkoja vedessä? Jatka uimista niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Kun palaat rantaan, huomaa, miltä tuntuu nousta vedestä ylös. Tunne, miten ilma koskettaa ihoa ja miltä tuntuu taas liikkua maan päällä, tuntea maa jalkojen alla.

Julkaistu: 28.11.2018