Tulokset perustuvat tutkimuskatsaukseen, jossa yhdistettiin viidentoista tutkimuksen aineistot, jotka yhteensä koostuivat 2 600 ADHD-diagnoosin saaneen lapsen ja nuoren tiedoista. Osallistujat olivat keskimäärin kahdeksanvuotiaita tutkimuksen alussa ja noin kaksikymppisiä seurantojen loppuessa.
Analyysi osoitti, ettei stimulanteilla hoidetuille lapsille kehittynyt päihdeongelmia sen todennäköisemmin kuin muillekaan ADHD-diagnoosin lapsena saaneille. Lääkitykset eivät myöskään vähentäneet päihdeongelmia.
Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleina, mutta huomauttavat, etteivät ne tarkoita stimulanttilääkitysten olevan täydellisen haitattomia kaikille lapsille. Lääkkeisiin on liitetty monia haittavaikutuksia kuten ruokahaluttomuutta, unihäiriöitä ja painonmuutoksia, jotka tulee aina huomioida, kun lääkityksen aloittamista harkitaan. Stimulanttilääkityksen avulla kuitenkin monien lasten ADHD-oireet lievenevät ja he pärjäävät mm. koulussa paremmin. Stimulanttien teho on usein havaittavissa jo muutamassa päivässä oikean annoksen löydyttyä.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi ilmetä monella tapaa, mutta keskeisiä piirteitä ovat keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja levottomuus. Vaikea-asteisista oireista kärsii noin 1–2 % lapsista, lievistä jopa noin 10 % lapsista. Kahdella kolmesta oireet jatkuvat aikuisikään, mutta aikuisten ADHD jää usein huomaamatta.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä JAMA Psychiatry -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
