Voi hyvin

Viipyileviä värähdyksiä


Äänen lisäksi maljahieronnassa saa nauttia värähtelyn miellyttävästä tunteesta kehossa.
Kuvat iStock, A-lehtien kuvatoimitus

On aivan hiljaista ja hämärää. Lepään päinmakuullani hierontapöydällä. Ylläni on verryttelyasu ja suosikkivillasukkani. Minut peitellään.

Yhtäkkiä minut ympäröi kumea, mutta kaunis ääni. Se tulee jostain selkäni takaa. Hetken kuluttua kuulen syvempää, matalaa ääntä. Levolliset äänet soivat ympärilläni, ne leijuvat tilassa ja täyttävät sen.

Nyt ymmärrän, miksi äänimaljahieroja Susanna Haverinen kysyi ennen hieronnan alkua, miellyttävätkö minua enemmän korkeat vai matalat soinnit. Sain myös kuulostella ja tunnustella kauniita maljoja ennen pöydälle asettumista.

Kauniiden maljojen syvä sointi hellii niin mieltä kuin kehoa.

Olen selvästi matalien äänien nainen, sillä gongin kumahtaessa muutaman kerran lempeästi olen jo puolinukuksissa. Aikaa lienee kulunut minuutti, pari.

Hieronta käynnistyy jaloista. Hoitaja asettaa jalkapohjani päälle maljan ja soittaa sitä. Ääni tuntuu säären sisässä. Tunnetta on vaikea sanallistaa: se on värähtelyä, värinää, miellyttävää kevyttä kutinaa, väpätystä jossain sisälläni. Kiinnostavaa on viipyilevyys. Malja soi jalan päällä pitkään, myös minun sisälläni soi.

Hieronnan huippukohta on osio, jossa olen yhä vatsallani ja sekä alaselkäni että jalkojeni päälle on asetettu erilaiset maljat. Soitettaessa niistä syntyy kaunis äänimaisema, joka täydentyy, kun hoitaja kuljettaa kolmatta maljaa pitkin jalkojani. Kenties gongikin kumahtaa.

Kaikkialla soi. Kehoni alkaa aueta äänen rentouttavalle värinälle. Se, mikä aluksi ylsi jalkapohjasta sääreen, kulkee jo sisäisenä paijauksena reisistä olkavarsiin asti. Haluaisin hymyillä, mutta olen niin rento, etten pysty.

Äänimaljahieronta perustuu äänen värähtelyominaisuuteen. Muistan epämääräisesti kouluajoilta oppeja äänen värähtelystä ja nopeudesta, hertzeistä. Puoliunessa pohdin, saako maljojen tuottama värähtely kehossa olevat nesteet liikehtimään. Siltä tämä ainakin tuntuu.

Susanna pyytää minua kääntymään selinmakuulle. Hän soittaa maljoja nyt vatsan ja rintakehän päällä. Oloni muuttuu vaikeammaksi. Pelkään hengittäväni niin, että malja lennähtää rämähtäen lattialle ja unenomainen tunnelma särkyy. Ahdistaa.

Pian Susanna kuitenkin siirtyy käsittelemään olkavarsiani. Ääni kulkee taas lempeänä, nyt pitkin kylkeäni. Sisälläni helisee, tunnen tiukan jännityksen niskan alueella laukeavan pehmeästi.

Maljat kulkevat olkavarrelta käsivarsia pitkin kohti alaraajoja. Oikea puoleni käsitellään ensin olalta varpaisiin asti. Kun Susanna siirtyy vasemmalle puolelle, havaitsen eron. Oikea ja vasen kylki tuntuvat tyystin erilaisilta, kuin eri ihmisen vartalossa eletyiltä.

Käsittelyn aikana vavahtelen unen ja valveen rajamailla. Jossakin vaiheessa ihmettelen, miten on mahdollista, että vaikka jaloissani on sekä sukat että villasukat ja jaloillani on peitto, niin silti jalkapohjaani vasten asetetun maljan ääni tuntuu hivelynä varpaankynsissä. Hämmentävä kokemus, jota en kuitenkaan ehdi analysoida loppuun asti, kun tietoisuuteni sukeltaa taas uuden, kiehtovan äänen matkaan.

Äänimaljahieronta tuntuu hoitavalta, vaikka se ei ole hoito vaan rentoutusmuoto. Soiton miellyttävä, kumajava ääni ja rauhallinen rytmi hiljentävät mielen ja sen myötä rentouttavat jännittynyttä kehoa.

Äänimaljahieronta

  • Mistä: Saksalainen Peter Hess alkoi tutkia äänen vaikutusta ihmiseen 1960-luvulla. Hän teki tutkimusmatkoja Pohjois-Intiaan, Nepaliin ja Tiibetiin ja kehitti länsimaiselle ihmiselle tarkoitetun syvärentoutusmuodon.
  • Mitä: Peter Hess -metodia noudattava äänimaljahieronta on vastuullinen rentoutusmuoto, ei hoito. Rentouttavan vaikutuksen vuoksi metodia voi käyttää hyvinvoinnin ja terveyden tukena sekä toipumisen apuna. Sitä on hyödynnetty mm. neurologiassa, pedagogiassa ja psykoterapiassa.
  • Kenelle: Soveltuu kaikenikäisille, mutta ennen hierontaa on syytä mainita sydämentahdistimesta, sytostaattihoidoista tai esimerkiksi raskauden ensi kolmanneksesta.
  • Missä: Suomen Peter Hess -akatemian kouluttamien äänimaljahierojien yhteystietoja löytyy nettiosoitteesta: medi-sound.fi/peter-hess-aanimaljahieronnan-harjoittajat-suomessa.

Helsinkiläisessä Voimalyhdyssä kokeilemassani hieronnassa Susanna Haverinen käytti suurehkoa body-maljaa ja universal-maljaa jalkapohjissa sekä raajojen hieronnassa. Keskivartalon alueella käytettiin lisäksi sydänmaljaa. Myös gongi – suuri, mutta silmäähivelevä esine – soi muutamaan kertaan.

Tietyissä kehon osissa malja oli tiiviisti kiinni vartalossa, mutta joissain kohdin ei lainkaan. Selän eri alueilla malja soi koskettaen, mutta esimerkiksi pään aluetta sillä ei kosketettu.

– En aseta maljaa pään alueelle, vaan soitan sitä pään ympärillä, Susanna kertoo.

Tämä selittänee kokemani tunteen siitä, että ääni ympäröi minut ja täytti tilan.

Hoitajakin saa äänimaljahieronnassa osansa. Yhtä lailla sävelet ympäröivät niiden tuottajan. Susanna kertoo, ettei tee kovin montaa äänimaljahierontaa päivässä. Kaksi hoitokertaa on jo riittävästi, sillä tilassa soivat äänet väräjävät rentouttavan voimallisesti myös hierojassa.

Jokainen hoitokerta on ainutlaatuinen.

– Maljat soivat jokaisen ihmisen yllä eri tavalla. Jokaisella meillä on oma sointinsa, Susanna sanoo.

Äänen värähtely vaikuttaa ihmiseen eri tilanteissa eri tavoin. Jokainen hierontakerta myös vaikuttaa seuraavaan.

Tarkoituksella en kertonut Susannalle etukäteen, että stressi oli likipitäen nujertamassa minut, en ollut lähiaikoina juuri nukkunut tai syönyt. Siksi hämmennyn, kun hoidon päätyttyä Susanna kertoo, miten uupuneet ihmiset kokevat yleensä ahdistavina maljojen sijainnin vatsan alueella. Niinhän minulle juuri kävi.

Mutta kävi muutakin. Vaapuin kotiin ja kaaduin suoraan vuoteeseen. Nukuin yhdeksän pitkää ja kaivattua tuntia. Seuraavana päivänä, keskellä ostoskeskuksen parkkipaikkaa ajatukseni tuntuivat kirkkailta, lempeämmiltä kuin pitkään aikaan.

Susanna Haverinen, 47 on helsinkiläinen äänimaljahieroja ja diplomiluontaishoitaja

Minä ja maljat

”Käytän maljoja sekä yksilöhieronnassa että sointukylvyissä. Kylvyissä ryhmä vain lepää harmonisessa ääni-maailmassa. Olen vienyt sointukylpyjä päiväkoteihin. Eräs tyttö ilmoitti, että esikoulun päätyttyä minun pitää siirtyä maljojeni kanssa heidän tulevaan kouluunsa.”

Hoitaja ja valmentaja

”Koulutukseltani olen erityisliikunnanohjaaja. On päiviä, jolloin teen asiakkaalle vyöhyketerapiaa ja seuraavan kanssa käyn läpi aitajuoksun tekniikkaa.”

Lisätietoa: www.voimalyhty.fi

Julkaistu: 18.2.2019