Itsemurha-alttiit potilaat eivät läheskään aina saa tarpeeksi apua, kirjoittaa lääkäri Ari Miettinen mielipiteessään Savon Sanomissa. Hänen mukaansa etenkin päihtyneitä potilaita syrjitään joskus päivystyksissä.
Fyysisesti vammautuneiden kohdalla hoitoketju kyllä toimii saumattomasti, Miettinen ajattelee. Ja päivystyksissä hoidetaan pienintäkin risausta, joka tapahtuu vanhoille ihmisille elämänsä ehtoopuolella: heitä kiidätetään pillit vinkuen hoitoon, sillä sukulaiset eivät uskalla ottaa vastuulleen sitä, että lähes satavuotiaalla frouvalla tällä kertaa olisikin sydänkohtaus.
Päihtynyt ja itsetuhoinen sen sijaan ei saa päivystyksestä tai terveyskeskuksesta välttämättä mitään muuta kuin yhteystiedot mielenterveystoimiston ajanvaraukseen. Sinne voi sitten virka-aikana soittaa, ellei ole humalassa.
–Jos ei jaksa sinnitellä sinne asti, musta auto käy hakemassa ruumiin pois, kirjoittaa Miettinen Savon Sanomissa.
Meillä pitäisi olla asianmukainen hoitojärjestelmä, jonka avulla terveyskeskuksissa ja sairaaloissa voidaan tunnistaa ja hoitaa potilas, joka on itsemurhavaarassa, ajattelee Miettinen.
THL:n mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina 2010–2012 näytti tältä:
- 15–24-vuotiailla pojilla 27,8/100 000 henkeä.
- 15–24-vuotiailla tytöillä 9,2/100 000 henkeä.
- Tytöt yrittävät itsemurhaa useammin kuin pojat, mutta poikia kuolee oman käden kautta enemmän.
- Kuolleisuus itsemurhiin on laskenut, kun katsotaan pitkää ajanjaksoa.
