Potilailla on entistä enemmän vaatimuksia ja tietoa. Tuleeko lääkäristä vain yksi ääni muiden joukossa? On jo käyty netissä ja somessa, nyt shoppaillaan lääkäreitä? Tällaiseltako näyttää tulevaisuuden lääkäri?
Mitä visioivat panelistit Pohjolan Lääkäripäivillä 2015?
1. Entistä enemmän potilaan tulkki
-Näen potilaan entistä aktiivisempana ja toimivampana. Hän hakee tietoa. Mukana on myös aktiivisempi vastuun kantaminen. Potilas viime kädessä päättää ja voi esimerkiksi kieltäytyä hoidosta. Katsoisin, että alle viisikymppinen potilas on nykyään hyvin valistunut ja vaativa. Lääkärin tehtävä on toimia hänen tulkkimaan, ja on tärkeää, että potilas voi aktiivisesti osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon.
Näin tiivistää hallinnollinen apulaisylilääkäri Olli-Pekka Koivurova Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hän oli yksi paneelikeskustelun osallistujista Oulun Lääkäripäivillä. Paneelin otsikkona oli, miten lääkärien osaamisen pitäisi muuttua, kun terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu.
On esitetty huimia ennustuksia siitä, että tulevaisuudessa tietokoneet pystyisivät korvaamaan lääkärit tehokkaasti diagnoosintekijänä. Tuleeko potilas pian yhä useammin lääkärin pakeille kourassaan koneelta saamansa diagnoosi, jolloin lääkärin tehtäväksi jää tulkita potilaalle, mistä on kyse?
2. Yksi ääni muiden joukossa
Nykyään ja ehkä etenkin tulevaisuudessa lääkärin ääni on yksi siinä moniäänisessä kuorossa, johon kuuluvat myös netti, vertaisryhmät ja niin edespäin, näkee tietojärjestelmiin perehtynyt professori Minna Isomursu Oulun yliopistosta.
-Ja tässä ympäristössä lääkärin on vain pystyttävä toimimaan.
Onko niin, että lääkärin on vain hyväksyttävä, ettei valkotakin mielipidettä enää pidetä välttämättä ”jumalasta seuraavana”?
3. Entistä potilaslähtöisempi
Potilaalla on aina joku syy, minkä takia hän tulee lääkärin luokse, ajattelee koulutusylilääkäri Jukka Ronkainen Tornion terveyskeskuksesta. Turhia käyntejä ei oikeastaan ole olemassakaan.
- Kun meille tulee nuoria lääkäreitä töihin, heillä on aika hyvin teoreettinen puoli hallussa. He osaavat tieteellistä perustaa ja tiedonhankintaa.
Mutta ehkä potilaan kohtaamista ei edelleenkään opeteta riittävästi.
- Käynti on kyllä tavallaan aika turha, jos potilas ei ole samalla aaltopituudella. Perustuu potilas–lääkäri-suhteeseen, että herää luottamus. Pitää olla luottamusta, jotta käynnistä olisi jotain hyötyä.
Ronkainen puhuu myös siitä, miten lääkärin pitää oppia ottamaan huomioon potilaan koko psykososiaalinen tilanne. Jos iäkkään pariskunnan ainoalta kävelevältä osapuolelta menee jalka, kaatuvat dominopalikat äkkiä. Mutta tällaisiin tilanteisiin ei oppia saa koulun penkiltä.
Lääkäriltä vaaditaan käytännössä potilaslähtöisyyttä. Mutta onko tulevaisuuden lääkäri sitten potilaslähtöisempi kuin entisvanhainen tai nykyinen?
4. Jonkun pitäisi kiinnostua myös tietojärjestelmistä
Lääkäripäivien yleisöstä tulee kommentti, jonka mukaan lääkärien on turha odottaa, että paremmat it-järjestelmät putoaisivat taivaasta:
-Meidän pitää olla kertomassa, miten järjestelmien pitäisi toimia!
Minna Isomursun mukaan on kovin vähän tietojärjestelmäprojekteja, joihin olisi saatu mukaan lääkäreitä.
-Näkisin äärettömän arvokkaana viedä yhteistyötä eteenpäin.
Dekaani Kyösti Oikarinen Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta mainitsee oululaisena yhteistyöesimerkkinä Oulu Health Ecosystemin, jossa on edustettuna monien eri alojen osaajia.
5. Työn ja prosessien kehittäjä?
Myös muut alueet kuin tietojärjestelmät kaipaavat lääkäreitä kehittäjiksi. Mutta kertomus maalaissairaalasta tuo ilmi, että takkuista on: lääkärit nauravat, jos heitä yrittää saada mukaan kehittämään prosesseja. Hoitajat ovat innokkaampia.
Oikarinen kuvailee, että kaupungin rekrytoinnissa on näkynyt selkeästi, että johtotehtäviin hakeutuvat sairaanhoitajataustaiset hallintoa lisäopiskelleet ihmiset. Lääkärit loistavat poissaolollaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
-Lääkärien koulutuksessa ei opeteta yritystoiminnan lainalaisuuksia. Enemmän painotetaan henkilöstöjohtamista. Onko tässä se syy, miksei joskus lääkärijohtajia pidetä minään ja on väitretty, että diplomi-insinöörit ovat parempia johtajia, miettii Koivurova.
Lue myös:
Hurja visio: Ikuinen elämä keksitään yllättävän pian
Lääkäreille tulossa työpaikkapula, visioidaan NLY:n sivustolla
