Miksi kirurgin tilipussi on pullea siinä missä toisen lääkärin tienesti jää ohkaisemmaksi? Ovatko toimenpiteet ja leikkaukset rahamielessä yliarvostettuja? Yksi jenkkilääkärien toraisimmista palkkakysymyksistä saa nyt selityksiä uudesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Sen on tehnyt tutkijatiimi Michiganin yliopistosta, ja se on julkaistu Annals of Surgeryssa.
- On hämmästyttävää, kuinka paljon vääriä ja asiantuntemattomia oletuksia tästä aiheesta on, sanoo tutkija, lääkäri Kevin Kerber Michiganin yliopiston sivustolla.
Sadan tonnin ero
Tosiasiana kuitenkin pidetään sitä, että sikäläisen kirurgin ja perustason lääkärin tienesteissä on huikea ero – niin huikea, että sen on arvioitu houkuttavan lääketieteen opiskelijoita valitsemaan perustyön asemesta rahakkaampia aloja, vaikka vetoa perustasolle olisi muuten.
- Kirurgi: keskimäärin 300 000 dollaria (233 000 euroa) vuodessa.
- Sikäläisen perustason lääkäri: 160 000 dollaria (124 000 euroa). (Lähde: Michiganin yliopisto)
- Yleiskirurgi: 295 000 dollaria (229 000 euroa)
- Family Medicine: 176 000 dollaria ( 137 000). (Lähde: Medscape 2014)
Peukaloitu järjestelmäkö?
Yksi tiukassa istuvista oletuksista on, että sikäläinen maksujärjestelmä olisi vääristynyt ja peukaloitu suosimaan kirurgeja ja muita lääkäreitä, jotka tekevät erilaisia toimenpiteitä. On esitetty epäilyjä siitä, että Medicare-paneelissa istuvat ohjaisivat enemmän dollareita omille erikoisaloilleen.
Tutkimus kumoaa näitä käsityksiä. Se kertoo, että palkkaeroja selittävät toimenpidemäärän asemesta pikemminkin työhön käytetyt minuutit.
Kirurgin saama korvaus per minuutti on osapuilleen sama kuin esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkärin saama korvaus rutiinivastaanotolta, osoittaa tutkimus.
- Lue lisää: Lääkäritkö muka ahneita?
Paljonko aikaa kuluu?
Yksinkertaistettuna: enemmän työaikaa, enemmän rahaa. Mutta ei tämä aivan näin rautalankaa ole.
Aika ei tarkoita takitilleen sitä aikaa, mikä aivan todellisesti lääkäriltä kuluu kuhunkin työtehtävään. Sen sijaan maksuperusteena oleva aika tarkoittaa tutkijoiden mukaan sitä aikaa, jonka Medicare-systeemi olettaa kuluvan mihinkin hommaan.
Palkka näyttää siis olevan kiinni siitä, montako minuuttia minkäkin tehtävän arvioidaan kuluttavan. Koodeja erilaisille tehtäville ja toimenpiteille on Medicare-systeemissä yli 6 000.
Yksi tekee enemmän kuin toinen
Kerberin mukaan ei ole saatu näyttöä siitä, että jenkkisysteemin vaikutusvaltaisin maksaja Medicare ja sen lääkäripaneeli lähtökohtaisesti suosisivat kirurgeja ja toimenpiteitä tekeviä lääkäreitä.
On kuitenkin mahdollista, että aika-arviot eivät ole aivan tarkkoja, hän toteaa. Voi olla, että maksuperusteena olevat aika-arviot ovat esimerkiksi liian lyhyitä vastaanottojen kohdalla ja liian pitkiä toimenpiteissä.
Palkkaeroja saattavat toki selittää myös lisätulot, joita maksetaan esimerkiksi laitteiden ja tarvikkeiden mukaan.
Muita osasyitä voivat olla muut tulonlähteet ja työtunnit. Michiganin yliopiston jutussa kerrotaan, että keskiverokirurgi tekee 5–10 prosenttia enemmän viikkotunteja kuin keskiverto perustason lääkäri.
Lähteet: University of Michigan, Annals of Surgery, doi: 10.1097/SLA.0000000000000990, Medscape
Lue myös:
