Rentoutuminen vaikuttaa kipuun. Rentoutumisella voidaan vaimentaa elimistön jatkuvaa taistele tai pakene -tilaa. Tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että rentoutus vähentää sympaattisen hermoston ärtyvyystilaa. Näin ollen se vaikuttaa erityisesti oireisiin, jotka ovat pitkäaikaisen stressin aiheuttamia. Rentoutumisella on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Välitön vaikutus tulee heti, kun ihminen rentoutuu ja kohdistaa ajatukset tiettyyn kohteeseen. Verenpaine, sydämen lyöntinopeus, hengitysnopeus ja hapenkulutus alenevat. Säännöllisten reutoutusharjoitusten pitkäaikaisvaikutuksia ovat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden väheneminen sekä parempi selviytyminen stressitilanteissa.
Pysähtyminen kannattaa
Jotkut ihmiset eivät pysty pysähtymään, vaan puuhaavat koko ajan jotakin. Paikoillaan oleminen ahdistaa. Silloin voi kysyä itseltään: Viihdynkö itseni kanssa? Tunnenko itseni arvokkaaksi vain silloin kun olen hyödyksi muille?
Kun vaan on, akut latautuvat. Jatkuva ajatuksenvirta katkeaa ja alitajunnasta putkahtaa kuin itsestään vastauksia kysymyksiin, joita juuri olet pohtinut. Kehosi ja mielesi lepäävät hetken. Piristyt ja virkistyt. Kannattaa uskaltaa. Pysähtyä ja olla. Hengittää syvään sisään ja ulos, ponnekkaasti niin että pallea nousee ja laskee. Kuten lapset. Se ei ole aina helppoa, mutta jo muutamalla syvällä hengityksellä on rauhoittava vaikutus.
Vietä rentoutuspäivä
Pysähtyminen. Rauhoittuminen. Oleminen. Ovatko ne vaikeita asioita sinulle? Mitä jos talvilomalla vaikka vain yhtenä päivänä hidastaisit? Viettäisit kalsaripäivän. Ei olisi aikatauluja. Ei velvotteita. Menisit sängylle selällesi. Rentouttaisit koko kroppasi. Antaisit ajatustesi tulla ja mennä. Et takertuisi niihin. Kävisit hitaalla kävelyllä vaikka jäällä. Kuulisit vain hiljaisuuden huminan. Elämän äänet kaikuisivat jostakin kaukaa. Olisitte siinä, vain sinä ja rauha.
